0801001 çré-räjoväca - gaudiya grantha mandira - a...

oà çré-çré-rädhä-kåñëäbhyäà namaù

çrémad-bhägavata-mahä-puräëam |

Version 1.02 Uploaded Oct. 27, 2009.

athäñöamaù skandhaù

çré-çré-rädhä-kåñëärpaëam astu.

वांछाकल्पतरुभ्यश्च कृपासि�नु्धभ्य एव च ।पतिततानां पावनेभ्यो वैष्णवेभ्यो नमो नमः ॥

Please report any errors or alternative readings.

This service is provided free of charge to devotees and scholars of the Gaudiya Vaishnava

tradition. We ask you to kindly contribute generously to furthering this project, which

requires many hours of freely given time by the volunteers who make these texts available.

Please report any corrections to the GGM Forum.

http://www.granthamandira.com/forum/index.php

athäñöamaù skandhaù

atha prathamo’dhyäyaù

|| 8.1.1 ||

çré-räjoväca—sväyambhuvasyeha guro vaàço’yaà vistaräc chrutaù |yatra viçva-såjäà sargo manün anyän vadasva naù ||

çrédharaù : çré-gaëeçäya namaù | namaù çré-parama-haàsäsvädita-caraëa-kamala-cin-makarandäya bhakta-jana-mänasa-niväsäya çré-rämacandräya |

athäñöame catur-viàçaty- adhyäyair manu-varëanam |tat sutair åñi-devendrair murtibhiç ca hareù saha ||

prati-manv-antaraà caiva manv-ädyäù ñaö påthak påthak |pravartayanti sad-dharmän pälayanty äcaranti ca ||ato manv-antarasyoktaà sad-dharma iti lakñaëam |

yena vai kriyamäëena naro na nirayaà vrajet ||tatra tu prathame sväyaà- bhuvaù svärociñas tathä |

uttamas tämasaç ceti catur-manu-nirüpaëam ||sväyaàbhuve’ntare’nanta- duranta-guëa-varëanät |muditaù paripapraccha sarva-manv-antara-sthitim ||

sväyaàbhuvasyeti tribhiù, yatra viçva-såjäà marécy-ädénäà manu-kanyäsu putra-pauträdi-sargaù ||1||

krama-sandarbhaù : çré çré rädhäkåñëäbhyäà namaù |

añöame krama-sandarbhe sandarbhäëäà samähåtiù |kriyate yan-nideçena sa me’nanya-gatir gatiù ||çré-kåñëa kåñëa-caitanya sa-sanätana-rüpaka |gopäla raghunäthäpta vraja-jévaka pähi mäm ||1

athäñöama-skandhasya krama-sandarbhaù |

svämi-padair na vyaktaà yad vyaktaà cäsphuöaà kvacit |2

tatra tatraiva vijïeyaù sandarbhaù krama-saïjïakaù ||1 eña çlokaù kevalaà ìa-pustake dåçyate.2 svämi-padena yad vyaktaà tad vyaktaà cäsphuöaà kvacit iti kasyacit päöhaù.

vaiñëaväparitoñaù syäd yatra yatra tatas tataù |lekhyaà vaiñëava-siddhäntaà däkñiëyenaiva kiïcana ||

viçvanäthaù : çré-govardhana-dhäriëe namaù |

praëamya çré-guruà bhüyaù çré-kåñëaà karuëärëavam |lokanäthaà jagac-cakñuù çré-çukaà tam upäçraye ||

gopa-rämäjana-präëa-preyase’tiprabhuñëave |tadéya-priya-däsyäya mäà madéyam ahaà dade ||

manvantarasya sad-dharma iti lakñaëam éritam |tasya pravartakäù kintu manvädyäù ñaö påthak påthak ||

pratimanvantaraà tasmäc caturviàçati-saìkhyakaiù |adhyäyair añöama-skandhe te varëyante yathocitam ||

adhyäyenoktam ekena manvantara-catuñöayam |torbjor gajendropäkhyänam athoktaù païcamo manuù ||

ñañöhaç cäträmbudher manthaç cämåtäkhyänam añöabhiù |ekena saptamädénäà manünäm anukértanam ||ekena teñäà karmäëi navabhir vämanehitam |

matsyävatära ekenety evaà skandho’ñöamo mataù ||athätra prathame sväyambhuva-stotraà prakértyate |manvantaréya-manv-ädi-ñaökänäà ca catuñöayam ||

tad evaà caturthädi-skandheñu sväyambhuva-manu-vaàça-kathä-präsaìgika-marécy-ädi-vaàçya-prahlädädy-upäkhyänäm åta-päna-pramudito räjä sarva-manv-ädi-kathäà jijïäsamänaù påcchati sväyambhuvasyeti ||1||

—o)0(o—

|| 8.1.2 ||

manvantare harer janma karmäëi ca mahéyasaù |gåëanti kavayo brahmaàs täni no vada çåëvatäm ||

çrédharaù : mahéyaso hareù | atra kvacid bahu päthäntaram asti tad upekñitam asmäbhiù ||2||

krama-sandarbhaù : na vyäkhyätam.

viçvanäthaù : mahéyaso hareù ||2||

—o)0(o—

|| 8.1.3 ||

yad yasminn antare brahman bhagavän viçva-bhävanaù |kåtavän kurute kartä hy atéte’nägate’dya vä ||

çrédharaù : yasminn atéte yat kåtavän, yasminn anägate yat kartä kriñyati, adya vä vartamäne yat kurute tadvad ety anvayaù ||3||

viçvanäthaù : yad iti tadvad ety adhyähåtenänvayaù | antare manvantare adya vartamäne ||3||

—o)0(o—

|| 8.1.4 ||

çré-åñir uväca—manavo’smin vyatétäù ñaö kalpe sväyambhuvädayaù |

ädyas te kathito yatra devädénäà ca sambhavaù ||

çrédharaù : asmin kalpe ñaë-manavo vyatétäù ||4||

viçvanäthaù : teñu madhye ädyaù sväyambhuvaù ||4||

—o)0(o—

|| 8.1.5 ||

äkütyäà devahütyäà ca duhitros tasya vai manoù |dharma-jïänopadeçärthaà bhagavän putratäà gataù ||

çrédharaù : tasya manor duhiträù kapila-yajïa-mürtibhyäà putratäà gataù präptaù ||5||

krama-sandarbhaù : äkütyäm iti | kayoù ? taträha—duhitror iti ||5||

viçvanäthaù : duhitroù kayor ity apekñäyäm äha—äkütyäà devahütyäà ca ||5||

—o)0(o—

|| 8.1.6-7 ||

kåtaà purä bhagavataù kapilasyänuvarëitam |

äkhyäsye bhagavän yajïo yac cakära kurüdvaha ||viraktaù käma-bhogeñu çatarüpä-patiù prabhuù |

visåjya räjyaà tapase sabhäryo vanam äviçat ||

na katamenäpi vyäkhyätam.

—o)0(o—

|| 8.1.8 ||

sunandäyäà varña-çataà padaikena bhuvaà spåçan |tapyamänas tapo ghoram idam anväha bhärata ||

çrédharaù : ghoraà duçcaraà tapas tapyamänaù samädhäv anubhütam idaà vakñyamäëaà nidritocchvasita-vad vismita ivopadiçann ivänuvadann iva cäñöabhiù çlokair anväha ||8||

viçvanäthaù : anväha jajäpa ||8||

—o)0(o—

|| 8.1.9 ||

çré-manur uväca—yena cetayate viçvaà viçvaà cetayate na yam |

yo jägarti çayäne’smin näyaà taà veda veda saù ||

çrédharaù : yena cid-ätmanä viçvaà cetayate cetané-bhavati | viçvaà tu yaà na cetayate na cetané-karoti | svata eva cid-rüpatvät | tatra hetuù—asmin çayäne svapati yo jägarti säkñitayä vartate | aho citraà näyaà janas taà veda | sa tu imaà veda ||9||

caitanya-mata-maïjuñä : yena cetayate ity-ädi | viçvaà cetayate cetanébhavati, viçvaà tu yaà na cetayate, na småti-viñayékaroti | cité småtyäm | cetanaà cetas taà karotéti ëic | asmin loke’vidyayä çayäne lupta-jïäne yo jägarti, sarvam eva paçyati, nityävabodhatvät, ayaà lokas taà na veda | sa tu sarvaà vedety arthaù | ataù såñöeù präg ante ca sa eva çré-kåñëaù ||9||

krama-sandarbhaù1 : idaà yenety-ädikaà tad éhamänam ity-ädy-antam anväha—yo jägarti prapadyata iti paryavasäna-kriyäyäà sva-tätparyät | 1 asya çlokasya krama-sandarbhaù puré-däsa-saàskaraëe na dhåtaù.

yeneti ya ity arthaù | supäm | supo bhavantéti chändasa-värtikät | näyam iti jägrad-daçäyäà taj-jïäna-cchäyayaiva viçvasya jïänät suñupta-daçäyäà tasyä api tirodhänät tasya tu svataù siddha-sarva-vyäpaka-jïänatväd ayuktam evaitad iti bhävaù ||9||

viçvanäthaù : yena sa ity arthaù | cetayate viçvaà cetanékaroti viçvaà kartuà yaà na cetayate, asmin viçvasmin çayäne supti-suñupti-pralaya-gate’pi sati yo jägarti yasmiàç ca yoga-nidräà gate tu nedaà vicvaà jägartéti prakramäkñepa-labdhaà tasmäd ayaà viçva-varté janas taà na veda | sa ca harir imaà veda ||9||

—o)0(o—

|| 8.1.10 ||

ätmäväsyam idaà viçvaà yat kiïcij jagatyäà jagat |tena tyaktena bhuïjéthä mä gådhaù kasya svid dhanam ||

çrédharaù : tasyeçvaratvaà darçayan lokasya hitam upadiçati—ätmanä éçvareëäväsyaà sattä-caitanyäbhyäà saàvyäpyaà viçvaà sarvaà jagatyäà loke yat kiïcij jagad-bhüta-jätam | atas tenaiveçvareëa yat kiïcit tyaktaà dattaà dhanaà tenaiva bhuïjéthäù bhogän bhüìkñva | yad vä, tena hetunä tyakteneçvarärpaëena bhuïjéthä na svärtham | kasya svit kasyacid api dhanaà mä gådho mäbhikäìkñéù | yad vä, kasya-svid iti kasyänyasya dhanam asti, yato dhana-käìkñä kriyetety arthaù | tathä ca çrutiù, éçäväsyam [éça. 1] iti yathä-çlokam eva ||10||

caitanya-mata-maïjuñä : ätmäväsyam idam ity-ädi | jagatyäà yat kiïcid adåçyaà tat sarvaà jagat naçvaraà, gacchatéti jagat | ata idaà viçvam ätmäväsyam ätmanä aväsyam aväsanéyam avakñepyam ity arthaù | ava-pürvät asu kñepaëe ity ataù siddeù | aträsaktir na käryeti bhävaù | tena hetunä tyaktena tyägena eva bhuïjéthäù, tyäga eva bhogaù kriyate, tena bhogena sadä tåptena bhavitavyam, tasmät kasyacit dhanaà mä gådhaù, païcamy-arthe ñañöhé, kasmäd api dhanaà mäkäìkñaëéyam ity arthaù ||10||

viçvanäthaù : tasyeçvaratvaà darçayan sva-putra-pauträdikam uddiçya—ätmeti | jagatyäà tribhuvane yat kiïcij jagat-sthänaà svéya-dehendriyädikam api tat sarvam ätmano bhagavata eva äväsyam äväsa-viñayé-bhütaà karmaëi ëyat | samyag väsärham iti | tenaiva sva-kréòäspadatvena såñöatväd iti bhävaù | atas tatra tatra sthäne bhagavan-mandiraà tad-arcyaà ca saàsthäpya tad-anujïäà samprärthyaiva sva-väsa-gåhaà, tato nikåñöam eva sevaka-buddhyä nirméyatäà, na tu tatra svasyaiva sattvam äropya tan-mandiram anirmäyaivety-ädiko dhvaniù | evaà bahu-dhana-sad-bhäve’pi

tena parameçvareëa mat-tyaktaà karma-kärebhyä vetanam iva mad-dattaà vä mäbhikäìkñéù | tat-seväyäà tad-bhakta-seväyäà ca bahu-dhanaà paryäptékåtya tac-cheñeëaiva pätra-mitra-kalaträdénäà svasya codara-bharaëaà kurv iti bhävaù |

nanu te putra-kalaträdayo nätra vyavasthäyäà saàmanyeraàs tatra satarjanam äha—svit praçne | are kasya dhanaà sva-gåhe sthitam api dhanaà parameçvaraà vinä kasya ? na kasyäpéty arthaù |

yävad bhriyeta jaöharaà tävat sattvaà hi dehinäm |adhikaà yo’bhimanyeta sa steno daëòam arhati || [bhä.pu. 7.14.8] iti näradokteù |

yad vä, kasyaicd anyasyäpi mä gådhaù | tathä ca çrutiù—éçäväsyam idaà sarvaà [éça. 1] iti yathä-çlokam eva ||10||

—o)0(o—

|| 8.1.11 ||

yaà paçyati na paçyantaà cakñur yasya na riñyati |taà bhüta-nilayaà devaà suparëam upadhävata ||

çrédharaù : nanu yadi sarvaà vyäpnoti, tarhi cakñur-ädibhiù kià na pratéyate ? taträha—yaà paçyantaà janaç cakñur vä na paçyati, cakñur-ädy-aviñayatvät | na hi pramätäraà pramäëaà viñayé-karotéti bhävaù | tathä ca çrutiù—cakñuñaç cakñur uta çrotrasya çrotram ity-ädi |

nanu tarhi ghaöanäçe deva-dattasya tad viñayaà cäkñuñaà jïänam iveçvarasyäpi svarüpa-bhütam | tad-viñayaà jïänaà naçyet, taträha—yasya tu paçyataç cakñur jïänaà na riñyati na naçyati | tat-tad-äkäreëotpannäyä våtter eva näço na svataù-siddha-jïänasya | na hi savitå-prakäçaù prakäçya-näçe naçyatéti bhävaù | bhütäni nilayo yasya taà sarväntaryämiëaà, tathäpi suparëaà çobhana-patanam asaìgam upadhävata bhajadhvam ||11||

caitanya-mata-maïjuñä : yaà paçyati na paçyantam ity-ädi | evaà bhagavantaà paçyantaà drañöäraà cakñur na paçyati, cakñuñor aviñayatvät, tac cakñus tu viçvam eva viñayékaroti, jïänätmakatvät tad-indriyäëäm | cakñur ity upalakñaëam, sarväëy eva tasyäkhaëòa-bodha-rüpäëi indriyäëi | cakñur ity ädéni tasya pratéty-abhipräyeëocyante, kevalänanda-mayatvät teñäà cakñur-ädityenänukaraëam ity arthaù | ata äha—yasya cakñur na riñyati, nityatvät tad-aìgänäm | cakñur iti käkäkñi-golaka-nyäyenobhayatra yojyam | riñ hiàsäyäà bhuvädir diväditvam ärñam | dhätünäm anekärthatväd iha naçärthaù | taà devam upadhävata | suñöhu pä çobhanaà rakñaëam ity arthaù | pä rakñaëe pänam, pä sampad-ädi saiva åëam åëa-pradänaà yasya

saù, tathä päti yathä taà ko’pi sevituà na çaknoti, uttamarëa eva saù, tasya karuëä-rüpam åëaà na kair api çodhayitum çakyata iti bhävaù |

yad vä, çobhanä pä rakñaëaà yasyäà sä supä draupadé tasyä å;naà yatra taà suparëaàn çré-kåñëam | tathä coktaà,

|åëam etat pravåddhaà me hådayän näpasarpati - ||yad govindeti cukroça kåñëä mäà düra väsinam iti |

yad vä, suparëam upa iti cchedaù | upa samépe sthitam ity arthaù | yad vä, çobhanäni parëäni padma-paläça-viläsäni kara-caraëäni yasya | bhüta-nilayaà präëinäm äçrayam ||11||

krama-sandarbhaù : cakñuù svarüpa-bhütä jïäna-çaktiù—sväbhäviké jïäna-bala-kriyä ca [çve.u. 6.8] iti çruteù | çeñaà sugamam ||11||

viçvanäthaù : nanu jagad idaà tasyaiväväsyaà tarhi kathaà sa kväpi na dåçyate ? taträha—yam iti | nanu tarhi ghaöa-näçe devadattasya tad-viñayaà cäkñuñaà jïänam iva dåçyasya jagato näçe parameçvarasyäpi tad-viñayaà jïänaà naçyet ? taträha—cakñuù svarüpa-bhütä jïäna-çaktir na naçyati—sväbhäviké jïäna-bala-kriyä ca iti çruteù | na hi savitå-prakäçaù prakäçyasya näçe naçyatéti bhävaù | bhüta-nilayaà sarväntaryäminaà devaà dévyantam asaìgaà suparëaà jévätma-sakham—dvä suparëä sayujä iti çruteù | upadhävata sevadhvam ||11||

—o)0(o—

|| 8.1.12 ||

na yasyädy-antau madhyaà ca svaù paro näntaraà bahiù |viçvasyämüni yad yasmäd viçvaà ca tad åtaà mahat ||

çrédharaù : tasya svarüpasya nityatvam evopapädayann äha, na yasyeti | amüny ädy-antädéni viçvasya yasmäd bhavanti viçvaà ca yat yad rüpam | ata evävyabhicäritvät tad åtaà satyam | mahat paripürëaà brahma ||12||

caitanya-mata-maïjuñä : na yasyety-ädi | yasya ädy-antau na staù, ajatväd anäditvaà, çäçvatatväd anantatvam | ädy-anta-säpekñaà hi madhyam, tayor abhävän na ca madhyaà yasya | yad vä, ädir bälyaà, anto värdhakyaà, madhyaà yauvanaà teñäm abhävän nitya-kiçoram ity arthaù | uktaà ca—santaà vayasi kaiçore [bhä.pu. 3.28.17] iti | yasya na svaù, na paraù, bhajane sati sarva eva sva ity arthaù | näntaraà bahiç ca natar bahir eka-rüpam apratärakam ity arthaù | yad yasmäd amüni ädy-antädéni viçvasya yasmäd yato viçvaà tad éçvaräkhyaà kim api vastu åtaà satyaà mahat paripürëaà çré-kåñëam ity abhipräyaù ||12||

krama-sandarbhaù : tad evaà taj-jïäna-çakter nityatvam uktvä tat-sthäpanäya svarüpasya nityatvam äha—na yasyeti ||12||

viçvanäthaù : sarva-vyäpakatvam äha—na yasyeti | amüni ädy-antädéni viçvasya yasmäd bhavanti, viçvaà ca yat yad-rüpam | ata evävyabhicäritvät tat åtaà satyaà mahat paripürëaà brahmeti tat-svarüpa-nityatvam uktam ||12||

—o)0(o—

|| 8.1.13 ||

sa viçva-käyaù puru-hüta-éçaù satyaù svayaà-jyotir ajaù puräëaù |

dhatte’sya janmädy-ajayätma-çaktyä täà vidyayodasya niréha äste ||

çrédharaù : nanu viçvaà cet tad rüpaà tarhi tasya kuto janmädy-abhävaù sva-prakäçatvaà vä, kathaà vä jagaj janmädi-kartåtvena vikäriëaù satyatvaà pürëatvaà ca taträha, sa éço’jaù satyaç ca sva-prakäçaç ca puräëaç ca nirvikäraù | viçvaà käyo yasya | pürüëi hütäni nämäni yasya tathävidho’pi yato’sya viçvasya janmädi sva-çaktyä mäyayä dhatte | täà ca nitya-siddhayä vidyayodasya hitvä niñkriya eväste ||13||

caitanya-mata-maïjuñä : sa viçva-käya ity-ädi | kai çabde, käyaù çabdaù, viçvam iti käyaù çabdo näma yasya | viçvaà viñëuù iti sahasra-nämnaù | prathamaà näma viç praveçane, viçati sarva-bhüta-hådayam iti paramäbhirämatvät, sarva-hådayaìgamo hi viçvaà, viçäder vaù ity auëädiko vaù | na kevalaà viçvam iti näma tasya, puruhütaù purüëi çré-kåñëa-kiçora govindädéni hütäni nämäni yasya | éço’cintya-paramaiçvaryaù | samo nitya-hräsa-våddha-rahita iti bhävaù | svayaà-jyotiù sva-prakäçaù | ajo’nädiù, ata eva puräëaù, ajayä nija-çaktyä viçvasya janmädi dhatte, vidyayä çaktyä täm ajäm udasya kñiptvä niréhas tat-kåta-viçva-jananäd éhä-rahita äste, sadä tiñöhatéti bhävaù, sa eva çré-kåñëaù ||13||

krama-sandarbhaù : tad evopapädayati—sa iti | viçvasya sarvasya vyäpakaù käyo yasya, viçve anantäù käyä vä yasya saù | ata eva puru bahudhä hüto vedair gétaù | tatra hetuù—éço’cintya-çaktiù, yataù satyaù sarva-sattä-hetu-svarüpaù, yataù svayaà-jyotiù sva-prakäçaù, ataç cäjaù puräpi navatväd vikäräntara-çünyaç ca | tad evaà parama-pürëo’py asya prapaïcasyäpi ajayä mäyäkhyayätmädhéna-çaktyä janmädi vidhatte karoti | täà ca mäyäà vidyayä udasya, tasyäà sa-käryäyäm anäsajyaiväste | ata eva niréha evästa ity arthaù | tad etad acintya-svabhäva-maya-lélä-mätram eveti bhävaù ||13||

viçvanäthaù : sarvätmatvam äha—sa iti | purüëi hütäni nämäni yasya saù | yatra vidyävidye na vidämo vidyävidyäbhyäm bhinno vidyä-mayo hi yaù sa kathaà viñayé-bhavatéti .[go.tä.u.é-çruter vidyä-çabdena svarüpa-bhütä cic-chaktir abhidhéyate, tayaiva subhagayä paööa-mahiñy eva ajäà durbhägäà nirasyety arthaù | tad uktam—mäyäà vyudasya cic-chaktyä kaivalye sthita ätmani [bhä.pu. 1.7.23] iti ||13||

—o)0(o—

|| 8.1.14 ||

athägre åñayaù karmäëéhante’karma-hetave |éhamäno hi puruñaù präyo’néhäà prapadyate ||

çrédharaù : yasmäd evam éçvaraù karma kåtvä santyajya naiñkarmyeëäste, athäsmäd dhetoù åñayo’py agre ädau karmäëi kurvanti | kim-artham ? akarma-hetave mokñärtham | päthäntare karma-näçäya | hi yasmät ||14||

krama-sandarbhaù : saiñä ca lélä-çikñayä bhakta-sukha-paryavasänaivety äha—atheti | yasmäd evam asau karma kåtväpy anäsajya naiñkarmyeëäste, athäsmäd dheto åñayo’py agre prathamävasthatve karmäëi kurvanti, teñv anäsaktä api bhavantéty arthaù | kim-artham ? akarma-hetave tadvan niréhatve präptyai | tarhi kathaà pürvam eva niréhä na syuù ? taträha—hi yasmäd éhamäna eva puruñaù präyo’näsakte saty anéhäà prapadyate, kramät präpnoti, na tu haöhäd anéhamäna evety arthaù | tad uktam—

ärurukñor muner yogaà karma käraëam ucyate | yogärüòhasya tasyaiva çamaù käraëam ucyate || [gétä 6.3]karmendriyäëi saàyamya ya äste manasä smaran | indriyärthän vimüòhätmä mithyäcäraù sa ucyate || [gétä 3.6] iti ||14||

viçvanäthaù : evaà tasya yoga-padyenaivehamänatvam anéhatvaà dhartum açaknuvanto munayaù käla-bhedenäpi tat svasmin sampädayitum, yatas tu ity äha—atha ata eva akarma-hetave naiñkarmyärtham | hantave iti päöhe karma-hananätham ||14||

—o)0(o—

|| 8.1.15 ||

éhate bhagavän éço na hi tatra visajjate |ätma-läbhena pürëärtho nävasédanti ye’nu tam ||

çrédharaù : nanv éhamänaù karmabhir avaguëöhitaù koça-kära iva vadhyetaiva taträha—éhata iti | atas tam anuvartamänä ye te nävasédanti na viñajjante ||15||

krama-sandarbhaù : vidyayodasya niréha ästa iti yad uktaà, tad eva åñayo’nusaàsaranti | tad eva viçadayati—éhata iti | svarüpa-sukha-sphürti-rüpa-vidyayä pürëatvena bhagavataù käryäntare kriyamäëe’py anäsaktiù, åñéëäm api tad-anugatyety arthaù ||15||

viçvanäthaù : nanv éhamänaù karmabhir avaguëöhitaù koña-kära-vad-vadhyataivety ata äha—éhata iti | atas tam anuvartamänä ye te nävasédantéti | tad-bhaktir upadiñöä ||15||

—o)0(o—

|| 8.1.16 ||

tam éhamänaà nirahaìkåtaà budhaàniräçiñaà pürëam ananya-coditam |

nèn çikñayantaà nija-vartma-saàsthitaàprabhuà prapadye’khila-dharma-bhävanam ||

çrédharaù : tad evaà lokänugrahäya viçva-såñöy-ädi yaù karoti çré-räma-kåñëädy-avatäraiç ca vedoktam apy äcarati, taà çaraëaà vrajäméty äha—tam iti | nijaà vartma narävatäränurüpo märgaù, tatra samyak sthitam | ata éhamänaà karmäcarantam | tathäpi jéva-vailakñaëyam äha—nirahaìkåtaà niräçiñam ananya-coditam iti ca | nirahaìkäratve hetuù—budham | niräçéñöve hetuù—pürëam | ananya-niyuktatve hetuù—prabhum | tathäpi karmänuñöhäne hetuù—nèn sväcäreëa çikñayantam | tat kim artham ? taträha—akhilän dharmän bhävayati pravartayatéti tathä tam ||16||

krama-sandarbhaù : etäni nijoktäny anüdya phalitam äha—tam éhamänam iti | atra sa viçvakäya [bhä.pu. 8.1.13] ity-ädi trayasyänuvädaù spañöa eva | kià ca, “budham” iti yena cetayata [bhä.pu. 8.1.9] ity asya, yaà na paçyati [bhä.pu. 8.1.11] ity asya ca | “prabhum” iti ätmäväsyam [bhä.pu. 8.1.10] ity asya | “pürëam” iti na yasya [bhä.pu. 8.1.12] ity asya ca jïeyaù |

arthaç cäyaà—taà prapadye | tatra hetavaù—éhamänam | jagat-såñöy-ädikaà kurvantam api nirahaìkåtaà, tad-äsakti-çünyaà, yato budhaà svänandä’nubhava-çélam | yataù pürëaà niräçiñaà ca | tarhi kim-arthaà karoti ? taträha—nèn iti |

nanu, nara-çikñaëam api bahir-äveça eva ? taträha—nijä bhaktäs teñäà vartmani samyak sthitam, tad-anukülyäyaiva sarvaà kurvantam ity arthaù |

ata eva sarva-dharma-mülasya teñäà dharmasya bhävanenä’khila-dharma-bhävanam apéti | tam eva prapadye ||16||

viçvanäthaù : nanu tvam evam asmän upadiçasi svayaà tävat sämprataà kià karoñéti ? taträha—tam iti | ahaà tu prabhuà näma-viçeñänukter nämnäpé prabhuà, yena cetayate viçvam [bhä.pu. 8.1.9] iti prakramokteç caitanyaà prabhuà bhagavantaà taà prapadye | kédåçam ? taà prasiddhaà parameçvaram ätmänam eva éhamänaà kämayamänaà yathänye bhaktäs tam éhante, tathäsäv api saméhate ätmärämatväd iti bhävaù | nirahaìkåtaà sarveçvara ity ahaìkära-çünyam | ananya-coditaà svenaviädiñöaà yan nija-vartma sva-präpti-sädhanaà saàsthitaà cira-käla-vyavadhänät viluptaà, tan nèn çikñayantaà sväcaraëädineti çeñaù | akhilam anyünaà dharmaà bhakti-yogaà bhävayaty ävirbhävayati pravartayati vä tam ||16||

—o)0(o—

|| 8.1.17 ||

çré-çuka uväca—iti mantropaniñadaà vyäharantaà samähitam |

dåñöväsurä yätudhänä jagdhum abhyadravan kñudhä ||

çrédharaù : samähitam api santaà mantropaniñadaà vyäharantaà dåñövä suptocchvasitavad vivaçam iva manvänä asurä yätudhänäç ca kñudhä-nimittena jagdhum attum abhyadravann abhidudruvuù ||17||

viçvanäthaù : samähitam samädhi-stham api santaà mantropaniñadaà vyäharantaà dåñövä suptocchvasitavad vivaçam iva manvänä kñudhä jagdhum attum abhyadravan ||17||

—o)0(o—

|| 8.1.18 ||

täàs tathävasitän vékñya yajïaù sarva-gato hariù |yämaiù parivåto devair hatväçäsat tri-viñöapam ||

çrédharaù : yämaiù sva-putraiù | tri-viñöapaà svargam apälayat | svayam evendro babhüvety arthaù | tatra prati-manv-antaraà manv-ädayaù ñaò anye’nye bhavanti | tathä hi süto dvädaçe vakñyati—

manvantaraà manur devä manu-puträù sureçvaraù |

åñayo’àçävatäraç ca hareù ñaò-vidham ucyate || [bhä.pu. 12.7.15] iti |

taträdye sväyaàbhuvo manuù | priyavratottänapädau manu-putrau | yämädayo deväù | maréci-pramukhäù sapta-åñayaù | yajïo harer avatäraù | indraç ca sa eveti | tan manvantaraà païca-vidham eva tac caturtha-skandhopakrame nirüpitam ||18||

viçvanäthaù : yämair yäma-saàjïakaiù ||18||

—o)0(o—

|| 8.1.19 ||

svärociño dvitéyas tu manur agneù suto’bhavat |dyumat-suñeëa-rociñmat pramukhäs tasya cätmajäù ||

çrédharaù : dvitéyädiñu triñu manvantareñu manv-ädi-ñaökam äha—svärociño dvitéyas tv ati yävad gajendra-mokña-praçnam ||19||

viçvanäthaù : manvantaraà hi manv-ädi ñaöka-yuktaà bhavati | yad uktaà—

manvantaraà manur devä manu-puträù sureçvaraù | åñayo’àçävatäraç ca hareù ñaò-vidham ucyate || [bhä.pu. 12.7.15] iti |

taträdye sväyaàbhuva-manvantare sväyambhuvo manuù | priyavratottänapädau manu-putrau | yämädayo deväù | maréci-pramukhäù sapta-åñayaù | yajïo harer avatäraù | yajïa evendraç ceti ñaökaà caturtha-skandhopakrame nirüpitam | dvitéyädiñu triñu manv-ädi-ñaökäny äha—svärociña iti dvädaçabhiù ||18||

—o)0(o—

|| 8.1.20-21 ||

tatrendro rocanas tv äséd deväç ca tuñitädayaù |ürja-stambhädayaù sapta åñayo brahma-vädinaù ||

åñes tu vedaçirasas tuñitä näma patny abhüt |tasyäà jajïe tato devo vibhur ity abhiviçrutaù ||

—o)0(o—

|| 8.1.22 ||

añöäçéti-sahasräëi munayo ye dhåta-vratäù |anvaçikñan vrataà tasya kaumära-brahmacäriëaù ||

çrédharaù : vibhor asädhäraëaà caritam äha, añöäçéti-sahasräëéti |

krama-sandarbhaù, viçvanäthaù : na vyäkhyätam.

—o)0(o—

|| 8.1.23 ||

tåtéya uttamo näma priyavrata-suto manuù |pavanaù såïjayo yajïa- hoträdyäs tat-sutä nåpa ||

—o)0(o—

|| 8.1.24 ||

vasiñöha-tanayäù sapta åñayaù pramadädayaù |satyä vedaçrutä bhadrä devä indras tu satyajit ||

çrédharaù, viçvanäthaù : na vyäkhyätam.

krama-sandarbhaù : vasiñöheti dantya-madhyo’yaà, vasiñöha åñiù prajäpati-gåhétayä tvayä iti çruteù ||24||

—o)0(o—

|| 8.1.25 ||

dharmasya sünåtäyäà tu bhagavän puruñottamaù |satyasena iti khyäto jätaù satyavrataiù saha ||

—o)0(o—

|| 8.1.26 ||

so’nåta-vrata-duùçélän asato yakña-räkñasän |bhüta-druho bhüta-gaëäàç cävadhét satyajit-sakhaù ||

çrédharaù : satyajita indrasya sakhä san ||26||

—o)0(o—

|| 8.1.27 ||

caturtha uttama-bhrätä manur nämnä ca tämasaù |påthuù khyätir naraù ketur ity ädyä daça tat-sutäù ||

çrédharaù : uttamas tåtéyo manus tasya bhrätä tämasaç caturtho manuù ||27||

—o)0(o—

|| 8.1.28 ||

satyakä harayo vérä deväs triçikha éçvaraù |jyotirdhämädayaù sapta åñayas tämase’ntare ||

çrédharaù : triçikha éçvara indraù ||28||

—o)0(o—

|| 8.1.29 ||

devä vaidhåtayo näma vidhåtes tanayä nåpa |nañöäù kälena yair vedä vidhåtäù svena tejasä ||

çrédharaù : anyän api viçiñöa-paräkramän devän äha—devä vaidhåtaya iti ||29||

viçvanäthaù : devä vaidhåtaya ity atra manvantare dvividhä devä abhavann iti darçitam ||29||

—o)0(o—

|| 8.1.30 ||

taträpi jajïe bhagavän hariëyäà harimedhasaù |harir ity ähåto yena gajendro mocito grahät ||

çrédharaù : harir ity ähåto vyähåtaù | grahät grähät ||30||

viçvanäthaù : ähåto vyähåtaù ||30||

—o)0(o—

|| 8.1.31 ||

çré-räjoväca—bädaräyaëa etat te çrotum icchämahe vayam |

harir yathä gaja-patià gräha-grastam amümucat ||

çrédharaù : amümucat mocayäm äsa ||31||

krama-sandarbhaù, viçvanäthaù : na vyäkhyätam.—o)0(o—

|| 8.1.32 ||

tat-kathäsu mahat puëyaà dhanyaà svastyayanaà çubham |

yatra yatrottamaçloko bhagavän géyate hariù ||

çrédharaù : çravaëecchäyäà hetuù—tat-kathäsu täsu kathäsu | sä kathaiva vä su-mahat-puëyam | puëyasya viçeñaëaà dhanyam ity-ädi ||32||

viçvanäthaù : tat-kathä sä kathä ||32||

—o)0(o—

|| 8.1.33 ||

çré-süta uväca—parékñitaivaà sa tu bädaräyaëiù

präyopaviñöena kathäsu coditaù |uväca vipräù pratinandya pärthivaà

mudä munénäà sadasi sma çåëvatäm ||

—o)0(o—

iti särärtha-darçinyäà harñiëyäà bhakta-cetasäm |añöame prathamo’dhyäyaù saìgataù saìgataù satäm ||*||

—o)0(o—

iti çrémad-bhägavate mahä-puräëe brahma-sütra-bhäñye päramahaàsyaà saàhitäyäà vaiyäsikyäm añöama-skandhe

manvantaränuvarëanaà prathamo’dhyäyaù |

|| 8.1 ||

atha dvitéyo’dhyäyaù

gajendropäkhyäne

|| 8.2.1 ||

çré-çuka uväca—äséd girivaro räjaàs triküöa iti viçrutaù |

kñérodenävåtaù çrémän yojanäyutam ucchritaù ||

çrédharaù :turye manv-antare proktaà gajendrasya vimokñaëam |

dvitéyädi-tribhis tat tu vistareëopavarëyate ||dvitéye tu gajendrasya gajébhiù kréòato jale |

daiväd gräha-gåhétasya hari-småtir udéryate ||

äséd asti ||1||

viçvanäthaù :triküöa-tatra-stho’dyänasaro-varëana-viçruteù |

dvitéye’tra gajendreëa grähärtena hariù småtaù ||

äséd asti ||1||

—o)0(o—

|| 8.2.2 ||

tävatä viståtaù paryak tribhiù çåìgaiù payo-nidhim |diçaù khaà rocayann äste raupyäyasa-hiraëmayaiù ||

çrédharaù : tävatä yojanäyutena | paryak paritaù | triküöa-samäkhyä-béjam äha—tribhiù çåìgair mukhyaiù ||2||

viçvanäthaù : paryak paritaù | tävatä yojanäyutenaiva | triküöa-samäkhyäyä béjam äha—tribhiù mukhyair çåìgair diçaù ürdhva-gatä eva ||2||

—o)0(o—

|| 8.2.3 ||

anyaiç ca kakubhaù sarvä ratna-dhätu-vicitritaiù |nänä-druma-latä-gulmair nirghoñair nirjharämbhasäm ||

çrédharaù : anyaiç ca çåìgair nirjharämbhasäà nirghoñaiç ca kakubhaù | sarvä rocayann ästa iti pürveëaivänvayaù | kathaà-bhütaiù çåìgaiù | ratnair dhätubhiç ca vicitritaiù | nänä-vidhänäà druma-latänäà gulmä yeñu taiù |

viçvanäthaù : anyaiù çåìgaiù kakubhaù sarvä añöäv eva paryak diço rocayann ästa iti pürveëaivänvayaù | nirghoñair diçäà rocanä täsu pratidhvani-samarpaëeneti jïeyam ||3||

—o)0(o—

|| 8.2.4 ||

sa cävanijyamänäìghriù samantät paya-ürmibhiù |karoti çyämaläà bhümià harin-marakatäçmabhiù ||

çrédharaù : payasa ürmibhiù samantäd avanijyamänäm aìghrayo mula-präntä yasya | haridbhiù paläça-varëaiù ||4||

viçvanäthaù : payasa ürmibhiù samantäd avanijyamänä aìghrayo mula-präntä yasya saù | haritsu añöa-dikñu sthitair marakatäçmabhir madhya-vartinéà bhümià durvädala-çyämaläà karoti ||4||

—o)0(o—

|| 8.2.5 ||

siddha-cäraëa-gandharvair vidyädhara-mahoragaiù |kinnarair apsarobhiç ca kréòadbhir juñöa-kandaraù ||

—o)0(o—

|| 8.2.6 ||

yatra saìgéta-sannädair nadad-guham amarñayä |

abhigarjanti harayaù çläghinaù para-çaìkayä ||

çrédharaù : kinnarädénäà saìgéta-sannädair nadantyo guhä yasmin pradeçe tam abhigarjanti | harayaù siàhäù | amarñayä asahanena ||6||

viçvanäthaù : kinnarädénäà saìgéta-sannädair nadantyo guhä yasmin tam pradeçam abhi lakñyékåtya amarñayä asahanena | para-çaìkayä garjanti | çläghinaù katthamänäù ||6||

—o)0(o—

|| 8.2.7 ||

nänäraëya-paçu-vräta- saìkula-droëy-alaìkåtaù |citra-druma-surodyäna- kalakaëöha-vihaìgamaù ||

çrédharaù : nänä ye äraëyäù paçavas teñäà vrätaiù saìkuläbhir droëébhir alaìkåta äste | kià ca, citrä drumä yeñu teñu surodyäneñu kala-kaëöhä madhura-svanä vihaìgamä yasmin ||7||

viçvanäthaù : citrä drumä yeñu teñu surodyäneñu kalakaëöhä vihaìgamä yatra sa äste ||7||

—o)0(o—

|| 8.2.8 ||

sarit-sarobhir acchodaiù pulinair maëi-välukaiù |deva-stré-majjanämoda- saurabhämbv-anilair yutaù ||

çrédharaù : kià ca, svacchodakaiù sarit-sarobhir yutaù | maëaya iva välukä yeñu, taiù pulinaiç ca yutaù | deva-stréëäà majjanena ya ämodas tena saurabha-yuktäny ambüny aniläç ca taiç ca yuta äste ||8||

viçvanäthaù : deva-stréëäà majjanena ya ämodas tena saurabhya-yuktäny ambüni aniläç ca tair yutaù ||8||

—o)0(o—

|| 8.2.9 ||

tasya droëyäà bhagavato varuëasya mahätmanaù |udyänam åtuman näma äkréòaà sura-yoñitäm ||

çrédharaù : tasya droëyäà varuëasyodyänam äste ||9||

viçvanäthaù : åtumän nämodyänam äste ||9||

—o)0(o—

|| 8.2.10 ||

sarvato’laìkåtaà divyair nitya-puñpa-phala-drumaiù |mandäraiù pärijätaiç ca päöaläçoka-campakaiù ||

çrédharaù : giri-vanädi sarvaà dhyeyam iti vakñyati | ato girim upavarëya vanaà varëayati—sarvato’laìkåtam iti | punar girià varëayati—iti caturbhiù | mandärädibhir våta ity anvayaù ||10||

—o)0(o—

|| 8.2.11-13 ||

cütaiù piyälaiù panasair ämrair ämrätakair api |kramukair närikelaiç ca kharjürair béjapürakaiù ||madhukaiù çäla-tälaiç ca tamälair asanärjunaiù |

ariñöoòumbara-plakñair vaöaiù kiàçuka-candanaiù ||picumardaiù kovidäraiù saralaiù sura-därubhiù |

dräkñekñu-rambhä-jambubhir badary-akñäbhayämalaiù ||

—o)0(o—

|| 8.2.14 ||

bilvaiù kapitthair jambérair våto bhallätakädibhiù |tasmin saraù suvipulaà lasat-käïcana-paìkajam ||

çrédharaù : tasmin girau sara äste | tad varëayati—suvipulam ity-ädi särdhaiù païcabhiù | lasanti käïcana-paìkajäni yasmin ||14||

viçvanäthaù : mandärädibhir våta iti puà-liìga-nirdeçena giri-varëanena vyäkhyäyamäne tasmin sara ity atra tat-padena prakränte giräv evocyamäne tatratya sarasi gajendrävagähanädi-kathäyäà satyäm åtuman nämno varuëodyänasya varëanam aprastutatväd vyarthaà syät tasmäd våta ity ärñyatväd våtam ity udyäna-viçeñaëam eva vyäkhyeyaà, asminn udyäne sara äste tad varëayati särdhaiù païcabhiù | çakuntaiù pakñibhiù sahitam | matsyänäà kacchapänäà ca saïcäreëa calatäà padmänäà rajasä yuktaà payo yasmiàs tat | nityam åtavaù phala-puñpädi-sampädanärthaà yeñu taiù ||14-19||

—o)0(o—

|| 8.2.15 ||

kumudotpala-kahlära- çatapatra-çriyorjitam |matta-ñaö-pada-nirghuñöaà çakuntaiç ca kala-svanaiù ||

çrédharaù : kumudädénäà çriyä ürjitam | kalaù svano yeñäà taiù çakuntaiç ca nirdhuñöam ||15||

—o)0(o—

|| 8.2.16 ||

haàsa-käraëòaväkérëaà cakrähvaiù särasair api |jalakukkuöa-koyañöi- dätyüha-kula-küjitam ||

çrédharaù : cakrähvaiù särasair apy äkirëam | jala-kukkuöädénäà kulaiù küjitam ||16||

—o)0(o—

|| 8.2.17 ||

matsya-kacchapa-saïcära- calat-padma-rajaù-payaù |kadamba-vetasa-nala- népa-vaïjulakair våtam ||

çrédharaù : matsyänäà kacchapänäà ca saïcäreëa calatäà padmänäà rajasä yuktaà payo yasmiàs tat ||17||

—o)0(o—

|| 8.2.18 ||

kundaiù kurubakäçokaiù çiréñaiù küöajeìgudaiù |kubjakaiù svarëa-yüthébhir näga-punnäga-jätibhiù ||

—o)0(o—

|| 8.2.19 ||

mallikä-çatapatraiç ca mädhavé-jälakädibhiù |çobhitaà téra-jaiç cänyair nityartubhir alaà drumaiù ||

çrédharaù : nityam åtavaù phala-puñpädi-saàpatti-hetavo yeñäà tair alaà çobhitam ||19||

—o)0(o—

|| 8.2.20 ||

tatraikadä tad-giri-känanäçrayaùkareëubhir väraëa-yütha-paç caran |sakaëöakaà kécaka-veëu-vetravad

viçäla-gulmaà prarujan vanaspatén ||

çrédharaù : tatraivaà saty ekadä tad-giri-känanäçrayo väraëa-yüthapaù kareëubhiç caraàs tåñärditena sva-yüthena våtaù sarovarasyäbhyäçaà samépam agamad iti paçcimenänvayaù | kià kurvan | kécaka-veëu-vetra-vantaà viçälaà gulmaà latädi-sandarbhaà vanaspatéàç ca prarujan prabhaïjan ||20||

viçvanäthaù : tatraikadä väraëa-yüthapaù agamad iti païcamenänvayaù | kià kurvan kareëubhiç caran sva-bhakñyaà bhuïjänaù kécaka-vetravantaà viçälaà gulmaà prarujan prabhaïjan ||20||

—o)0(o—

|| 8.2.21 ||

yad-gandha-mäträd dharayo gajendrävyäghrädayo vyäla-mågäù sakhaògäù |

mahoragäç cäpi bhayäd dravantisagaura-kåñëäù sarabhäç camaryaù ||

çrédharaù : kathaà-bhutaù ? yasya gandha-mäträd dharayaù siàhä gajendrädayaç ca bhayäd dravanti paläyante ||21||

viçvanäthaù : harayaù siàhäù ||21||

—o)0(o—

|| 8.2.22 ||

våkä varähä mahiñarkña-çalyägopuccha-çälävåka-markaöäç ca |anyatra kñudrä hariëäù çaçädayaçcaranty abhétä yad-anugraheëa ||

çrédharaù : våkädayaù kñudrä alpäù präëino’nyatra tad-dåñöi-pathaà tyaktvä caranti ||22||

viçvanäthaù : yad-anugraheëa tu våkädyäù kñudrä api caranti | kintv anyatra tad-dåñöi-pathaà tyaktvä ||22||

—o)0(o—

|| 8.2.23-24 ||

sa gharma-taptaù karibhiù kareëubhirvåto madacyut-karabhair anudrutaù |girià garimëä paritaù prakampayan

niñevyamäëo’likulair madäçanaiù ||

saro’nilaà paìkaja-reëu-rüñitaàjighran vidürän mada-vihvalekñaëaù |

våtaù sva-yüthena tåñärditena tatsarovaräbhyäsam athägamad drutam ||

çrédharaù : punaù kédåçaù ? gharma-taptaù | mada-cyun mada-srävé | madam açnantéti tathä taiù ||23||

viçvanäthaù : tasminnn eva sarovare abhyäso yasya tad yathä syät tatheti taträvagähanädau niùçaìkatvaà vyaïjitam ||23-24||

—o)0(o—

|| 8.2.25 ||

vigähya tasminn amåtämbu nirmalaàhemäravindotpala-reëu-rüñitam |

papau nikämaà nija-puñkaroddhåtamätmänam adbhiù snapayan gata-klamaù ||

çrédharaù : nijena puñkareëa karägreëoddhåtam | gata-klamaù sannikämaà papau ||25||

viçvanäthaù : nijena puñkareëa karägreëa ||25||

—o)0(o—

|| 8.2.26 ||

sa puñkareëoddhåta-çékarämbubhirnipäyayan saàsnapayan yathä gåhé |

ghåëé kareëuù karabhäàç ca durmadonäcañöa kåcchraà kåpaëo’ja-mäyayä ||

çrédharaù, krama-sandarbhaù : na vyäkhyätam.

viçvanäthaù : kareëuù stréù kalabhän sutäàç ca snapayan ||26||

—o)0(o—

|| 8.2.27 ||

taà tatra kaçcin nåpa daiva-coditogräho baléyäàç caraëe ruñägrahét |yadåcchayaivaà vyasanaà gato gajoyathä-balaà so’tibalo vicakrame ||

—o)0(o—

|| 8.2.28 ||

tathäturaà yütha-patià kareëavovikåñyamäëaà tarasä baléyasä |

vicukruçur déna-dhiyo’pare gajäùpärñëi-grahäs tärayituà na cäçakan ||

çrédharaù : déna-dhiyaù kareëa-vastaà kevalaà vicukruçuù ||28||

viçvanäthaù : gräheëa vikåñyamäëaà taà déna-dhiyaù kareëavaù kevalaà vicukruçur eva pärñëi-grahäs tad-uddharaëe sähäyyavantaù ||28||

—o)0(o—

|| 8.2.29 ||

niyudhyator evam ibhendra-nakrayorvikarñator antarato bahir mithaù |

samäù sahasraà vyagaman mahé-patesapräëayoç citram amaàsatämaräù ||

—o)0(o—

|| 8.2.30 ||

tato gajendrasya mano-balaujasäà

kälena dérgheëa mahän abhüd vyayaù |vikåñyamäëasya jale’vasédato

viparyayo’bhüt sakalaà jalaukasaù ||

çrédharaù : mana utsäha-çaktiù, balaà çäréram, ojaù aindriyaà teñäm | sakalaà balädi | viparyayo viparétam adhikam | jalaukaso grähasya ||30||

viçvanäthaù : jalaukaso grähasya | viparyayo balädénäà vyayasyäbhävaù pratyutädhikyam ity arthaù | sakalaà sarvaà yathä syät tathäbhüt, viparyayasyotpattiù sampürëaiva na tv aàçenety arthaù ||30||

—o)0(o—

|| 8.2.31 ||

itthaà gajendraù sa yadäpa saìkaöaàpräëasya dehé vivaço yadåcchayä |apärayann ätma-vimokñaëe ciraà

dadhyäv imäà buddhim athäbhyapadyata ||

çrédharaù : sa itthaà yadä präëasya saìkaöam äpa | yato dehé ||31||

viçvanäthaù : dadhyau kim idaà me karmeti yadä parämamarça, tadä imäà buddhià sahasaiva präpa ||31||

—o)0(o—

|| 8.2.32 ||

na mäm ime jïätaya äturaà gajäùkutaù kariëyaù prabhavanti mocitum |

gräheëa päçena vidhätur ävåto’py ahaà ca taà yämi paraà paräyaëam ||

çrédharaù : buddhim eväha—na mäm iti | ahaà na ca prabhavämi | yato gräha-rupeëa kevalaà vidhätuù päçenävåtaù | tathäpi taà paraà parameçvaraà pareñäà brahmädénäm ayanam äçraya-bhütaà çaraëaà yämi ||32||

viçvanäthaù : buddhim eväha na mäm ime gajä api mokñituà mokñayitum prabhavanti kariëyaù kutaù ? yato gräha-rüpeëa vidhätuù päçenävåtaù, tad api paraà parameçvaraà paräyaëaà paramäçrayaà çaraëaà yämi, ahaà ceti yadyapy ahaà paçutväd ajïas tad apéty arthaù ||32||

—o)0(o—

|| 8.2.33 ||

yaù kaçcaneço balino’ntakoragätpracaëòa-vegäd abhidhävato bhåçam |bhétaà prapannaà paripäti yad-bhayänmåtyuù pradhävaty araëaà tam émahi ||

çrédharaù : ko’sau yaà çaraëaà yäsi ? taträha—yaù kaçcaneti | antaka evoragas tasmät | taà çaraëam émahi vrajema | yad-bhayäd ity atra çrutiù |

bhéñäsmäd vätaù pavate bhéñodeti süryaù | bhéñäsmäd agniç cendraç ca måtyur dhävati païcamaù || iti ||33||

viçvanäthaù : ko’sau yaà çaraëaà yäséti ? taträha—ya iti | yad-bhayäd ity atra çrutiù—

bhéñäsmäd vätaù pavate bhéñodeti süryaù | bhéñäsmäd agniç cendraç ca måtyur dhävati païcamaù || iti ||33||

—o)0(o—

iti särärtha-darçinyäà harñiëyäà bhakta-cetasäm |añöamasya dvitéyo’yaà saìgataù saìgataù satäm ||*||

—o)0(o—

gajendropäkhyäne dvitéyo’dhyäyaù ||| 8.2 ||

tåtéyo’dhyäyaù

gajendra-mokñaëaà näma

|| 8.3.1 ||

çré-bädaräyaëir uväca—evaà vyavasito buddhyä samädhäya mano hådi |

jajäpa paramaà jäpyaà präg-janmany anuçikñitam ||

çrédharaù :tåtéye tu gajendreëa stuto harir upetya tam |

samuddadhära taà grähäd grähaà devala-çäpataù ||

jäpyaà japyaà stotram | präg janmani indradyumna-saàjïe ||1||

viçvanäthaù : tåtéye saàstuto viñëur jaläd uddhåtya hastinam |

grähaà cakreëa saàchidya taà taà cäpät kåpämbudhiù ||

evaà vyavasitaà niçcayo yasya saù ||1||

—o)0(o—

|| 8.3.2 ||

çré-gajendra uväca—oà namo bhagavate tasmai yata etac cid-ätmakam |

puruñäyädi-béjäya pareçäyäbhidhémahi ||

çrédharaù : tasmai namo namanam abhidhémahy abhidhyäyema kevalam | gräha-gåhétatvena käya-praëa-tera-çakyatvät | svasya taj jïänaà bhavayituà viçinañöi | yataç cid-rüpäd etad dehädi-cid-ätmakaà cetanaà bhavati | tad uktam—yena cetayate viçvam iti | tatra hetuù—puruñäya pürñu käraëatvena praviñöäya | nanu prakåti-puruñau käraëam iti prasiddham ? taträha—ädiù prakåtir béjaà puruñas tad-rüpäya | praviñöatve’pi jévavat pära-tantryaà värayati—pareçayeti ||2||

caitanya-mata-maïjuñä : oà namo bhagavata ity-ädi sarveçvaräya bhagavate tasmai namaù, yato yasmäd etat prasiddhaà cid-antaù-karaëaà brahma, tarhy asau kim-antaù-karaëaù ? taträha—ädi-béjäya puruñäya

puruñottamäya puruñäëäm antaryämi-hiraëyagarbhädénäà puruñäëäm ayanam äya äçrayaù puruñäyaù sa ca sarvädi-béjaà ceti tathä tasmai, ata eva pareçäya ||2||

krama-sandarbhaù : namo bhagavata ity asya öékäyäà—gräha-gåhétatvena ity ädi | yadyapi präg-janmany asya na sambhavati, tathäpi prastäva-vaçäd anenätra tathä bhävitam iti jïeyam ||2||

viçvanäthaù : namaskurmaù dhémahi dhyäyämaç ca yato yasmät namaskåtät dhyätäc ca etan-mäyätmakam api jagat sthüla-sükñma-dehamayaà cid-ätmakaà bhavati, puruñäya puruñäkäräya ädi-béjäya puruñäkäratvenaivädi-käraëäya, ataù pareçäya parameçvaräya ||2||

—o)0(o—

|| 8.3.3 ||

yasminn idaà yataç cedaà yenedaà ya idaà svayam |yo’smät parasmäc ca paras1 taà prapadye svayambhuvam

madhvaù : çré-vedavyäsäya namaù | yata iti srañöåtvam2 | yeneti pravartakatvam3 | ya iti sattä-pradatvaà, na santi yad-upekñayä ity uktatvät |

utpannasyäpi yat sattä hares tat sa itéryate |harer viçvaà bhinnam api paramo’sau4 yato vibhuù || iti brahma-tarke ||3||

çrédharaù : paramaiçvaryaà vivåëvann äha yävat samäpti | yasminn adhiñöhäne, yata upädänät, yena karträ, yaç ca svayam evedaà viçvaà bhavati | asmät käryät parasmät käraëäc ca yaù paras taà svayaàbhuvaà svataù siddhaà prapadye çaraëaà vrajämi ||3||

caitanya-mata-maïjuñä : yasminn idam ity-ädi | yo’smät prapaïcät parasmäd brahmaëaù paraù ||3||

1 paräc ca paramaù iti päöhäntaraà.2 yato vä imäni bhütäni jäyante iti çruteù |3 yena jätäni jévanti iti çruteù |4 paramo’sau yata iti yo`smät paräc ca parama iti vyäkhyätam | pärät paraà puruñam upaiti divyam iti çrutiù | vibhur iti svayambhü-pada-vyäkhyänam | svayam eva vividhatayä mtasyädi-rüpair bhavatéti ||

viçvanäthaù : parameçvarasya jagad-upädänädi käraëa-kaläpatvaà cäha—yasmin idaà jagat gåhe ghaöädikam iva yataç ca kumbhakäräd iva yena cakra-daëòädineva yaù måtpiëòa iva evaà yo’sya viçvasya svayam eva sarväëi käraëäni bhavatéty arthaù | idam ity asya punaù punar uktis tad-anvaya-nirdhäraëärthaù | idma ity asya punaù punar uktis tad-anvaya-nirdhäraëärthä | yas tu asmät viçvasmät parasmät viçva-käraëa-kaläpäc ca paras taà svayambhuvaà kåñëa-rämädi-rüpeëa yaù svayam eva bhavatéty arthaù ||3||

—o)0(o—

|| 8.3.4 ||

yaù svätmanédaà nija-mäyayärpitaàkvacid vibhätaà kva ca tat tirohitam |

aviddha-dåk säkñy ubhayaà tad ékñatesa ätma-mülo’vatu mäà parät-paraù ||

çrédharaù : viçva-hetutvaà svataù siddhatvaà coktam, idänéà viçva-prakäçakatvaà sva-prakäçatvaà ca varëayan prärthayate—yaù svätmanéti | vibhätam abhivyaktaà sat, kvacit pralaye tirohitaà lénaà sat, tad ubhayaà käryaà käraëaà ca säkñé sann ékñate | säkñitve hetuù—aviddha-dåg alupta-dåñöiù | ätma-mülaù svayaà-prakäçaù | kutaù ? parät prakäçakäc cakñur-äder api paraù | tasyäpi prakäçaka ity arthaù | cakñuñaç cakñuù ity-ädi-çruteù ||4||

caitanya-mata-maïjuñä : ya ity-ädi | sa parätparo bhagavän çré-kåñëo mäm avatu | ko’säv ity äha—ya ätmani brahmaëi idaà viçvaà nija-mäyayä arpitaà kalpitaà sat kvacid vibhätaà kvacit tirohitaà säkñé san éhate ubhayaà käryaà viçvaà käraëaà brahma, yataù parätparaù | kvacid ity utpanna-bhaktià tat tirohitaà sapadi asad anyatra sad eva viçeñeëa sphurat ||4||

viçvanäthaù : kià ca, idaà kärya-käraëätmakaà jagad apy anäditaù satyam evästéti vadan sva-para-prakäçakatvam äha—ya iti | nija-mäyayä yad icchä-vaçät såñövä såñövä arpitam ätmany eva kadäcit kalpädau vibhätaà kva ca kadäcit kalpänte tirohitam aviddha-dåk alupta-dåñöir eva säkñé sann ékñate | ubhayaà vibhätaà tirohitaà ca, ätma-mülaù, ätmä svayam eva mülaà yasya sa sva-prakäçaù, parät prakäçakatväd api paraù | cakñuñaç cakñur uta çrotrasya çrotram iti çruteù ||4||

—o)0(o—

|| 8.3.5 ||

kälena païcatvam iteñu kåtsnaçolokeñu päleñu ca sarva-hetuñu |

tamas tadäséd gahanaà gabhéraàyas tasya päre’bhiviräjate vibhuù ||

çrédharaù : tirohitam ékñata ity etat prapaïca-pürvakaà durjïeyatvaà vadan prärthayate—käleneti dväbhyäm | païcatvam iteñu näçaà präpteñu gahanaà duravagäham | gabhéram anantam | tasya tamasaù | äditya-varëaà tamasaù parastät iti çruteù ||5||

krama-sandarbhaù : käleneti trikam | tasya päre mahä-vaikuëöhe ||5||

viçvanäthaù : sarva-käla-viräjamänatvam äha—käleneti | tamaù pralaya-kälodbhütaà tasya pära iti | äditya-varëaà tamasaù parastät iti çruteù ||5||

—o)0(o—

|| 8.3.6 ||

na yasya devä åñayaù padaà vidurjantuù punaù ko’rhati gantum éritum |

yathä naöasyäkåtibhir viceñöatoduratyayänukramaëaù sa mävatu ||

çrédharaù : ata eva devädayo yasya svarüpaà na viduù | jantur arväcénaù ko’pi gantuà jïätum érituà vaktuà vä | duratyayaà durgamam anukramaëaà caritaà kathanaà vä yasya saù | mä mäm ||6||

caitanya-mata-maïjuñä : sa yasya devä ity-ädi | padaà caraëäravindaà tad-dhäma vaikuëöhaà vä ||6||

krama-sandarbhaù : yathä naöasyeti | tasya tad yathä sädhäraëair durgamaà, tathety arthaù ||6||

viçvanäthaù : sarva-durjïeyatvam äha—na yasyeti | padaà svarüpaà jantur arväcénaù tattvänabhijïaù gantuà jïätum érituà vaktuà vä | yathä naöasya géta-padärthänäà candra-kamalädénäm äkåtibhir abhinéyamänäbhir vividhaà ceñätamänasya svarüpaà bhrü-netra-päëy-aìguly-ädi-ceñöayä kim äkåtimayaà darçayatéti yathä näöya-tattvänabhijïaù jïätuà vaktuà ca närhati, tathä | duratyayänukramaëaù durjïeya-caritraù ||6||

—o)0(o—

|| 8.3.7 ||

didåkñavo yasya padaà sumaìgalaàvimukta-saìgä munayaù susädhavaù |caranty aloka-vratam avraëaà vane

bhütätma-bhütäù suhådaù sa me gatiù ||

çrédharaù : kathaà tarhi, tam eva viditvätimåtyum eti ity-ädi-çrutir ity-äçaìkya taj-jïänopäyaà kathayann äha—didåkñava iti | aloka-vrataà brahmacaryädi | avraëam acchidram | bhütänäm ätma-bhütä bhüteñv ätma-dåñöayaù santaù | sa me gatir astu ||7||

krama-sandarbhaù : aloka-vrataà lokätéta-bhägavata-dharma-vratam ata evävraëam, dhävan nimélya vä netre [bhä.pu. 11.2.35] ity-ädeù ||7||

viçvanäthaù : sarvätmyaivädåçyatve’pi bhägavata-vrata-dåçyatvam äha padaà caraëa-kamalaà vimukta-saìgäs tyakta-saìgä muktebhyo’pi viçiñöäye bhaktä tat-saìginaç ca aloka-vrataà lokä varëäçramäcäravantas tad-atétaà bhägavataà vratam ity arthaù | ata evävraëaà bhraàça-çaìkä-rahitam | dhävan nimélya vä netre na skhalen na pated iha [bhä.pu. 11.2.35] ity-ädeù ||7||

—o)0(o—

|| 8.3.8 ||

na vidyate yasya ca janma karma väna näma-rüpe guëa-doña eva vä |

tathäpi lokäpyaya-sambhaväya yaùsva-mäyayä täny anukälam åcchati ||

çrédharaù : duratyayänukramaëatvaà prapaïcayan praëamati—na vidyate ity ädinä | lokänäm apyayaù pralayaù | sambhavo janma | tayor dvandvaikyam | tad-arthaà yas täni janmädéni svékaroti tasmai nama ity uttareëänvayaù ||8||

caitanya-mata-maïjuñä : na vidyate yasyety-ädi | yasya rüpe çré-vigrahe janma-karma janma-kriyä na vidyate, na näma çarérädi-saàjïä | na guëäù sattvädayaù präkåta-guëäù, doñä hiàsäsüyädayaù, jätäv eka-vacanam | tathäpi janma-karmädéni lokäpyaya-sambhaväya rudra-brahma-rüpeëänukälaà kälaà kälam anu åcchati, apyaya-käle rudra-rüpeëa, sambhava-käle brahma-rüpeëa, svayaà tu tatra tatrodäséna eväste ||8||

krama-sandarbhaù : bhagavati präkåtäni rüpädéni vipratipädyänyäni sampratipädyante—na vidyate yasyeti yugmakam | ayam arthaù—avasthäntara-präptir vikäraù | tatra prathamo vikäro—janma iti | apürëasya nija-pürty-arthä ceñöä—karma iti | mano-grähyasya vastuno vyavahärärthaà kenäpi saìketitaù çabdaù—näma iti | cakñuñä grähyo guëaù—rüpam iti | sattvädi-präkåta-guëa-nidäno dravyasyotkarña-hetur-dharma-viçeño guëa iti prakåtije loke dåçyate | yasya ca sarvadä svarüpasthatvät pürëatvän manaso’py agocaratvät svaprakäçatvät prakåty-atétvät täni na vidyante, tathäpi yas täni åcchati präpnoti tasmai nama [bhä.pu. 8.3.9] ity uttara-çlokenänvayaù | ata eva çrutyäpi—niñkalaà niñkriyaà çäntam [çve.u. 6.19] ity ädau, açabdam asparçam arüpam avyayam [kaöha.u. 1.3.15] ity ädau ca tan niñidhyäpi sarva-karmä sarva-kämaù sarva-gandhaù sarva-rasa [chä.u. 3.14.4] ity ädau vidhéyate | guëa-doña iti aparamärthatväd guëa eva doña ity arthaù | tato rüòha-doñas tu sarvathä na sambhavaty eveti vakñyate | tathä ca kaurme—

aiçvarya-yogäd bhagavän viruddhärtho’bhidhéyate |tathäpi doñäù parame naivähäryäù kathaïcana |guëä viruddhä api tu samähäryäç ca sarvataù || iti |

ayam ätmäpahata-päpmä [chä.u. 8.7.1] ity ädyäù çrutayaç ca | etaà saàyad väma ity äcakñate etaà sarväëi vämäny abhisaàyanti, eña u eva vämanéù, eña hi sarväëi vämäni nayati, eña u eva bhämanéù, eña sarveñu vedeñu bhäti [chä.u. 4.15.2-4] ity ädyä ca | ata eva sarva-gandha [chä.u. 3.14.4] ity ädau gandhädi-çabdena saugandhyädikam evocyate |

yadä tu åcchatéty anena kriyä-padenänvayaù, tadä guëasya doñatvena rüpakam avivakñitaà, çruti-viruddhatvät, paramärthatvenaiva pratipädayiñyamäëatväc ca |

nanv ekatra teñäà janmädénäà bhäväbhävayor virodha ity äçaìkya tad-avirodhe hetum äha— sva-mäyayä iti | anyathänupapatti-pramitä dustarkyä svarüpa-çaktir eva tatra hetuù | ata eva svarüpa-bhütatvena tebhyaù präkåtebhyo vilakñaëatvät täny api na vidyanta iti ca vaktuà na çakyata iti bhävaù | yathä çäìkara-çärérarake samäkarñäd [ve.sü. 1.4.15] ity atra—näma-rüpa-vyäkåta-vastu-viñayaù svacchandaù präyeëa prasiddha iti tad-vyakaraëäbhäväpekñayä präg-utpatteù sad eva brahma-çrutäv asad ity ucyate ity uktam, tathaiva jïeyam |

ata eva çré-viñëu-puräëe—guëäàç ca doñäàç ca mune vyatéta [vi.pu. 6.5.83] ity uktvä punar äha—samasta-kalyäëa-guëätmako héti [vi.pu. 6.5.84] | tathä—

jïäna-çakti-balaiçvarya-vérya-tejäàsy açeñataù |bhagavac-chabda-väcyäni vinä heyair guëädibhiù || [vi.pu. 6.5.79] iti |

pädmottara-khaëòe ca—

yo’sau nirguëa ity uktaù çästreñu jagad-éçvaraù |präkåtair heya-saàyuktair guëair hénatvam ucyate || iti |

na ca sva-mäyayä ity anyathärthaà mantavyam |

svarüpa-bhütayä nitya-çaktyä mäyäkhyayä yutaù |ato mäyä-mayaà viñëuà pravadanti sanätanam || [caturveda-çikhä.u] iti çruteù ||

ätma-mäyä tad-icchä syät iti mahä-saàhitätaù |

triguëätmikätha jïänaà ca viñëu-çaktis tathaiva ca |mäyä-çabdena bhaëyante çabda-tattvärtha-vedibhiù || iti çabda-mahodadheù |

mäyä vayunaà jïänam iti nighaëöoù | mäyä syäc chämbaré-buddhyoù iti trikäëòa-çeñäc ca | sva-tejasä nitya-nivåtta-mäyä-guëa-pravähaà bhagavantam émahi || [bhä.pu. 10.37.23] iti çré-närada-väkyät | dhämnä svena sadä nirasta-kuhakaà [bhä.pu. 1.1.1] iti | mäyäà vyudasya cic-chaktyä kaivalye sthita ätmani [bhä.pu. 1.7.23] ity-ädi-vacanebhyaù | tathä sva-sukha-nibhåta-cetäù [bhä.pu. 12.12.69] ity-ädi-vaktå-hådaya-virodhäc ca | tataù sarvathä cic-chaktyä ity arthaù | ataù svämibhir api yoga-mäyä-çabdena cic-chaktir vyäkhyätä [bhävärtha-dépikä 3.15.26] |

nanu åcchati ity ukteù kadäcitkatvam apy avagamyate ? taträha—anukälaà, nityam eva präpnoti, kadäcid api na tyajatéty arthaù | svarüpa-çakti-prakäçitvasya ca mitho hetumattä jïeyä |

nanu kathaà janma-karmaëor nityatvam ? te hi kriye | kriyätvaà ca prati-nijäàça-lakñaëam apy ärambha-parisamäptibhyäm eva sidhyatéti te vinä sva-svarüpa-häny-äpattiù | naiña doñaù | çré-bhagavati sadaiväkäränantyät prakäçänantyät janma-karma-lakñaëa-lélänantyäd ananta-prapaïcänanta-vaikuëöha-gata-tat-tal-lélä-sthäna-tat-tal-lélä-parikaräëäà vyakti-prakäçayor änantyäc ca | etad evoktaà çré-brahmaëä—

ko vetti bhüman bhagavan parätmanyogeçvarotér bhavatas trilokyäm |kva vä kathaà vä kati vä kadetivistärayan kréòasi yoga-mäyäm || [bhä.pu. 10.14.21]

ata eva satyor api tat-tad-äkära-prakäça-gatayos tad-ärambha-samäptyor ekatraiva te te janma-karmaëor aàçä yävat samäpyante na samäpyante vä, tävad evänyaträpy ärabdhä bhavatéty evaà çré-bhagavati vicchedäbhävän

nitye eva1 te janma-karmaëé vartete | tatra te kvacit kiïcid vilakñaëatvenärabhyete, te kvacid aikarüpyeëa ceti jïeyam, viçeñaëa-bhedäd viçeñaëaikyäc ca | eka eväkäraù prakäça-bhedena påthak kriyäspadaà bhavatéti citraà bataitad ekena vapuñä [bhä.pu. 10.69.2] ity-ädau pratipäditam | tataù kriyä-bhedät tat-tat-kriyätmakeñu prakäça-bhedeñv abhimäna-bhedaç ca gamyate | sa ca çré-näradena çré-kåñëasya yoga-mäyä-vaibhava-darçane dvärakäyäà prasiddhaù | tathä saty ekatraikatra lélä-krama-janita-rasodbodhaç ca jäyate |

nanu, kathaà te eva janma-karmaëé vartete ity uktaà, påthag-ärabdhatväd anye eva te ? ucyate—käla-bhedenoditänäm api samäna-rüpäëäà kriyäëäm ekatvam | yathä çaìkara-çärérake—dvir go-çabdo’yam uccärito… na tu dvau go-çabdäv [1.3.28] iti pratéti-nirëétaà çabdaikatvam | tathaiva dviù päkaù kåto’nena, na tu dvidhä päkaù kåto’neneti pratétyä bhaviñyati | tato janma-karmaëor api nityatä yuktaiva | ata evägamädäv api bhüta-pürva-lélopäsana-vidhänaà yuktam |

tathä coktam madhva-bhäñye—paramätma-sambandhitvena nityatvät trivikramatvädiñv apy upasaàhäryatvaà yujyate [3.3.21] iti | anumataà caitat çrutyä—yad gataà bhavac ca bhaviñyac ca [bå.ä.u. 3.8.4] ity anayaiva | [ullikhita-mädhva-bhäñyoktau] upasaàhäryatvam upäsanäyäm upädeyatvam ity arthaù |

tatas tasya (1) janmanaù präkåtät tasmäd vilakñaëatvaà präkåta-janmänukaraëenävirbhäva-mätratvaà, kvacit tad-ananukaraëena vä | ajäyamänä bahudhä vijäyata [çukla-yajuù 31.17] iti çruteù |

tad yathä—devakyäà deva-rüpiëyäà viñëuù sarva-guhäçayaù |äviräséd yathä präcyäà diçéndur iva puñkalaù || [bhä.pu. 10.3.8] iti |

yathä ca—satyaà vidhätuà nija-bhåtya-bhäñitaà vyäptitvaà ca bhüteñv akhileñu cätmanaù |adåçyatätyadbhüta-rüpam udvahan stambhe sabhäyäà na mågaà na mänuñam || [bhä.pu. 7.8.17] iti |

kärdamaà véryam äpannaù [bhä.pu. 3.24.6] ity atra çré-kapila-devävatära-prasaìge kardamasya bhakti-sämarthya-vaçébhüta ity eva vyäkhyeyam | vérya-çabda-nyäsas tu prasiddhaà putratvam api çliñöaà bhavatéty evam arthaù |

1 tatrety adhika-päöho bhagavat-sandarbhe.

tathä karmaëo vailakñaëyaà svarüpa-çakty-änanda1-viläsa-mätratvam | tad yathä, lokavat tu lélä-kaivalyam [ve.sü. 2.1.33] iti | vyäkhyätaà ca tattva-vädibhiù, yathä—loke mattasya sukhodrekäd eva nåtyädi-lélä, na tu prayojanäpekñayä, evam eveçvarasya iti | näräyaëa-saàhitäyäà ca—

såñöyädikaà harir naiva prayojanam apekñya tu |kurute kevalänandäd yathä mattasya nartanam ||pürëänandasya tasyeha prayojana-matiù kutaù ?muktä apy äpta-kämäù syuù kim utäsyäkhilätmanaù || iti |

na conmatta-dåñöäntenäsarvajïatvaà prasaïjayitavyam | svarüpänandodrekeëa sva-prayojanam ananusandhäyaiva léläyate ity etad aàçenaiva svékärät | ucchväsa-praçväsa-dåñöänte’pi suñupty-ädau tad-doñäpätät | tasmät svarüpänanda-sväbhävikyena tal-lélä | çrutiç ca—devasyaiva svabhävo’yam äpta-kämasya kä spåhä [mäëòükya-kärikä 9] iti |

atra präkåta-såñöy-ädi-gatasya säkñäd-bhagavac-ceñöätmakasya vékñaëädi-karmaëo vastutas tu tathä-vidhatve vaikuëöhädi-gatasya kaimutyam eväpatitam | yathoktaà näga-patnébhiù avyäkåta-vihäräya [bhä.pu. 10.16.47] iti | ata eva çré-çukädénäm api tal-lélä-çravaëe rägataù pravåttir yujyate | yathoktaà—ajita-rucira-léläkåñöa-säraù [bhä.pu. 12.12.69] ity-ädi |

ataç ca—

evaà ca janmäni karmäëi hy akartur ajanasya ca |varëayanti sma kavayo veda-guhyäni håt-pateù || iti [bhä.pu. 1.3.35]

atra janma-guhyädhyäya-padye’py evam eva vyäkhyeyam | yatreme sad-asad-rüpe [bhä.pu. 1.3.33-4] ity ädibhyäm avyavahita-padyäbhyäà yathä svarüpa-samyag-jïänenaiva kåtasyävidyäkåtätmädhyäsa-sad-asad-rüpa-niñedhasya hetor brahma-darçanaà bhavati | yathä ca—mäyoparatäv eva svarüpa-sampattir bhavati ity uktam | evam eva kavaya ätmärämä håt-pateù paramätmano janmäni karmäëi ca varëayanti | tat-tat-pratiñedhe tad-uparatau caiva satyäà taj-janma-karmänubhava-sampatté bhavata ity arthaù | sampattir atra säkñäd darçanam | tasmät svarüpänandätiçayita-bhagavad-änanda-viläsa-rüpäëy eva tänéti bhävaù | ata eva präkåta-vailakñaëyäd akartur ajanasya ity uktam | ata eva veda-guhyäny api tänéti |

yathäkrüra-stutau tvayoditaù [bhä.pu. 10.48.23-24] ity-ädi-dvayaà öékäyäm evettham utthäpitam—nanu tarhi mamävatäräs tac-caritäni ca çukti-rajata-vad avidyä-kalpitäny eva kim ? nahi nahi | iyaà tu tava lélety äha—dvayena tvayodita iti iti |

1 svarüpänanda iti kha,gha, bhagavat-sandarbhaç ca.

tathaiva ca bhagavat-svarüpa-sämyenoktaà vaiñëave—

näma-karma-svarüpäëi na pariccheda-gocare |yasyäkhila-pramäëänaà sa viñëur garbhagas tava || [vi.pu. 5.2.19] iti |

rüpa-karmeti vä päöhäntaram1 | ittham eväbhipretaà çré-gétopaniñadbhiù—janma-karma ca me divyam evaà yo vetti tattvataù [gétä 4.9] iti |

tathä nämno vailakñaëyaà väì-manasägocara-guëävalambitvena svataù-siddhatvam | tad yathä väsudevädhyätme—aprasiddhes tad-guëänäm anämäsau prakértitaù iti | brähme2—anämä so’prasiddhatväd arüpo bhüta-varjanät iti | ata eva näma-karma-rüpäëi iti pürvodäharaëänusäreëäsyäpi vaiñëava-väkyasyäyam evärthaù—

na yatra nätha vidyante näma-jäty-ädi-kalpanäù |tad brahma paramaà nityam avikäri bhavän aja ||na kalpanäm åte’rthasya sarvasyädhigamo yataù |tataù kåñëäcyutänanta-viñëu-nämabhir éòyase || [vi.pu. 5.18.53-54] iti ||

etad-vaiñëava-vacanänantaram api na tasya viruddham | tathä hi—aträpätataù pratétärthatäyäà kalpanä-çabdo vyarthaù syät, näma-jäty-ädayo na vidyante ity anenaiva vivakñitärtha-siddheù, svayam eva brahmäjädi-çabdänäà paramärtha-pratipädaka-nämatayä svékåteç ca | ajäm ekäà lohita-çukla-kåñëäm [çve.u. 4.5] ity-ädiñv ajäyamänatva-lakñaëa-jätiç ca dåçyata eva | tathä nämädi-kalpanä na vidyante ity uktyä svayaà kåñëädi-näma-kalpanoktir viruddhä syät | kalpanayä vä katham éòyatä syät ? kalpanäyä aniyatatväc ca kathaà kåñëädinäm naiyatyam ucyate ?

tasmän näma-karma-svarüpäëéty anusäräc cäyam evärthaù | yathä yatra näma-jäty-ädénäà nämani kåñëädéni jätayo devatva-manuñyatva-kñatriyatvädi-léläù, tad-ädénäà kalpanä na vidyante | kintu sva-saàsthayä samäpta-sarvärtham [bhä.pu. 10.37.22] ity-ukta-diçä svarüpa-siddha-nitya-çakti-viläsa-rüpäëy eva tänéty arthaù | tataç ca yato yasmät sarvasyäpi dåñöasya vastunaù kalpanäà nämädi-racanämåte’dhigamo vyavahärika-bodho na bhavati | tatas tasmäd eva hetoù kalpanä-mayaà näma tan-näminaà cärthaà sarvam avajïäya nikhila-pramäëa-paricchedägocaratvena vedätmatayä svataù-siddhaiù kåñëädi-nämopalakñaëaiù prasiddhair eva nämabhiù svataù-siddhas tvam eveòyase, munibhir vedaiç ca çläghyase | na tu kalpanä-mayair anyais tvam api çläghyase, tädåça-mahimabhis tair eva tava mahimä vyaktébhavatéti | yad vä, tair eveòyase vyakta-mähätmékriyasa ity arthaù |

1 . This is the Gita Press reading GP also has pramäëäni not .pramäëänäm2 pädme iti gha.

atra yaiù çästre’tiprasiddhaiù çré-bhagavän eva jhaöiti pratéto bhavati, yeñäà ca säìketyädäv api tädåça-prabhävaù çrüyate, teñäà svataù-siddhatvam, anyeñäà kalpanä-mayatvaà jïeyam | athavä, he nätha ! yatra näma-jäty-ädénäà kalpanä na vidyante, tat kevalaà viçeñya-rüpaà paramaà brahma bhavän |

tat-tat-kalpanäyä aviñayatve hetuù—viçeñeëa karoti léläyata iti vikäri, tathä na bhavatéty avikäri iti | tad-rüpeëa na jäyate na prakaöébhavatéti he ajeti ca | tataù kim avalambya tatra näma-jäty-ädi-kalpanäù kriyantäm ? iti bhävaù | tat-tat-kalpanäà vinä ca sarvasyäpy arthasya vastu-mätrasyädhigama-mätraà na bhavet, kim uta tädåça-brahma-svarüpasya bhavataù | kalpanämaya-näma-jäty-ädayas tu na kasyäpi svarüpa-dharmä bhavanti | yata evaà, tataù säìketyädinä bhävitair api bhavadvat-sarva-puruñärtha-pradais tat-tad-viçeña-pratipädakaiù kåñëädi-nämabhir eva tvam éòyase, nitya-siddha-çruti-puräëädibhiù çläghyase, na tu nirviçeñatä-pratipädakair nitaräà1 kalpanämayair ity arthaù |

kià ca, kåñëädénäà caturëäà nämnäm upalaksaëatvam eva jïeyam | näräyaëädi-nämnäm api säìketyädau tathä prabhäva-çravaëät | varëä eva tu çabdä iti bhagavän upavarña [jai.sü. 1.5.5 çavara-bhäñye] ity anena, tasya ca nityatväd [ve.sü. 2.4.17] ity anena ca nyäyena varëatayaiva nityatvam asya veda-sära-varëätmaka-nämnaù sidhyati | tathaiva gopäla-täpané-çrutau näma-mayäñöadaçäkñara-prasaìge brahma-väkyam—teñv akñareñu bhaviñyaj-jagad-rüpaà2 prakäçayann [go.tä.u. 1.26] iti |

aträvara-käla-jäta-çabdädi-maya-jagat-käraëatvena tad-vailakñaëyät svataù-siddhatvaà tathä bhagavat-svarüpäbhinnatvaà ca tad-vailakñaëyaà nämnaù | tad yathä çrutau—om äsya jänanto näma cid viviktana mahas te viñëo sumatià bhajämahe | oà tat sat [å.ve. 1.156.3] ity ädi | ayam arthaù—he viñëo! te tava näma cit cit-svarüpam, ata eva mahaù sva-prakäça-rüpam | tasmäd asya nämna ä éñad api jänantaù, na tu samyag uccära-mähätmyädi-puraskäreëa | tathäpi vivaktana bruväëäù kevalaà tad-akñaräbhyäsa-mätraà kurväëäù sumatià tad-viñayäà vidyäà bhajämahe präpnumaù | yatas tad eva praëava-vyaïjitaà vastu sat svataù-siddham iti |

ata eva bhaya-dveñädau çré-mürteù sphürter iva säìketyädäv apy asya muktidatvaà çrüyate | tathä coktaà brähme—

apy anya-cittaù kruddho vä yaù sadä kértayed dharim |so’pi bandha-ksayän muktià labhec cedi-patir yathä ||3 iti |

1 na tu (jha)2 bhaviñyad yathä bhagavat-svarüpäbhinnatvaà jagad-rüpaà (jha).3 viñëu-khaëòe märgaçérña-mäsa-mähätmye 15.52.

tathä çré-bhagavata iva tasya nämnaù sakåd api säkñätkäraù saàsära-dhvaàsako bhavati | yathä skände—

sakåd uccäritaà yena harir ity akñara-dvayam |baddhaù parikaras tena mokñäya gamanaà prati || iti |

çrutau ca praëavam uddiçya—om ity etat brahmaëo nediñöaà näma… yasmäd uccäryamäëa eva saàsära-bhayät tärayati, tasmäd ucyate täraù ity-ädi bahutaram |

na cäsyärtha-vädatvaà cintyam, tathärthavädo harinämni kalpanam iti padma-puräëänusäreëäparädhäpätät | yasya tu gåhéta-nämno’pi punaù saàsäras tasya,

nänuvrajati yo mohäd vrajantaà parameçvaram | jïänägni-dagdha-karmäpi sa bhaved brahma-räkñasaù ||

iti çré-viñëu-bhakti-candrodayädi-pramäëita-puräëa-vacanavan mahad aparädha-tad-artha-väda-kalpanädikaà pratibandhakaà jïeyam |

ata evänanda-rüpatvam asya mahad-dhådaya-säkñikaà yathä çré-vigrahasya | tad uktaà çré-çaunakena—

tad açma-säraà hådayaà batedaàyad gåhyamäëair hari-näma-dheyaiù |na vikriyetätha yadä vikäronetre jalaà gätra-ruheñu harñaù || [bhä.pu. 2.3.24]

ata eva skände prabhäsa-khaëòe kaëöhoktyä kathitair hetubhiù sakala-veda-phalatvena ca bhagavat-svarüpatvam eva pratipäditam—

madhura-madhuram etan maìgalaà maìgalänäàsakala-nigama-vallé-sat-phalaà cit-svarüpam |sakåd api parigétaà çraddhayä helayä vä bhågu-vara nara-mätraà tärayet kåñëa-näma || iti ||

tasmäd bhagavat-svarüpam eva näma | spañöaà coktaà çré-närada-païcarätre’ñöädaçäkñaram uddiçya—

vyaktaà hi bhagavän eva säkñän-näräyaëaù svayam |añöäkñara-svarüpena mukheñu parivartate || iti |

mäëòükyopaniñatsu ca praëavam uddiçya—om ity etad akñaram idaà sarvaà [mä.u. 1] | oàkära evedaà sarvam [chä.u. 2.24.4] |

praëavo hy aparaà brahma praëavaç ca paraà småtam |

apürvo’nantaro’bähyo’naparaù praëavo’vyayaù ||sarvasya praëavo hy ädir madhyam antas tathaiva ca |evaà hi praëavaà jïätvä vyaçnute tad-anantaram ||praëavaà héçvaraà vidyät sarvasya hådaye sthitam |sarva-vyäpinam oàkäraà matvä dhéro na çocati ||amätro’nanta-mätraç ca dvaitasyopaçamaù çivaù |oàkäro vidito yena sa munir netaro janaù || [ägama-kärikä 26-29] iti |

na ca parameçvarasyaiva tad-yogyatä-sambhaväd varëa-mätrasya tathoktiù stuti-rüpaiveti mantavyam | avatäräntaravat parameçvarasyaiva varëa-rüpeëävatäro’yam iti asminn arthe tenaiva çruti-balenäìgékåte tad-abhedena tat-sambhavät | tasmän näma-näminor abheda eva | tad uktaà pädme—

näma cintämaëiù kåñëaç caitanya-rasa-vigrahaù |pürëaù çuddho nitya-mukto’bhinnatvän näma-näminoù || iti ||

asyärthaù—nämaiva cintämaëiù, sarvärtha-dätåtvät | na kevalaà tädåçam eva, api tu caitanyety-ädi-lakñaëo yaù kåñëaù, sa eva säkñät | tatra hetuù—abhinnatväd iti |

nanu, tathävidhaà nämädikaà kathaà puruñendriya-janyaà bhavati ? na, veda-mätrasya bhagavataiva puruñendriyädiñv ävirbhävanät | yathoktam ekädaçe svayaà çré-bhagavatä—çabda-brahma sudurbodham [bhä.pu. 11.21.36] ity ärabhya,

mayopabåàhitaà bhümnä brahmaëänanta-çaktinä |bhüteñu ghoña-rüpeëa viçeña-pürëeva lakñyate || [bhä.pu. 11.21.37] iti ||

dvädaçasya ñañöhe vedavyasana-prasaìge kñéëäyuñaù [bhä.pu. 12.6.47] ity ädau | öékä ca—tarhi puruña-buddhi-prabhavatvän nädaraëéyaà syäd ity äçaìkyäha hådi-sthäcyuta- coditeti | ity eñä |

etat sarvam abhipretya garbha-stutäv uktam—

na näma-rüpe guëa-janma-karmabhirnirüpitavye tava tasya säkñiëaù |mano-vacobhyäm anumeya-vartmanodeva kriyäyäà pratiyanty athäpi hi || [bhä.pu. 10.2.36] iti |

kasmai yena vibhäsito’yam ity ädau [bhä.pu. 12.13.19] tad-rüpeëety ädivat | tathä-rüpasyäpi vailakñaëyaà sva-prakäçatä-lakñaëa-svarüpa-çaktyaivävirbhävitvam | tac ca pürva-darçitam | ata eva dvitéye,

ätma-tattva-viçuddhy-arthaà yad äha bhagavän åtam |

brahmaëe darçayan rüpam avyaléka-vratäd åtaù || [bhä.pu. 2.9.4] ity atra |

öékä ca—

yac coktam añöamädhyaye parameçvarasyäpi deha-sambandhäviçeñät kathaà tad-bhaktyä mokñaù syäd iti, äséd yad udarät padmam [bhä.pu. 2.8.8] ity ädinä | taträha—ätma-tattva-viçuddhy-artham iti | ätmano jévasya tattva-viçuddhy-arthaà tattva-jïänärthaà tad bhaved eva | kià tat ? yat tapa-ädinä sva-bhajanaà bhagavän brahmaëa äha | kià kurvan ? åtaà satyaà cid-ghanaà rüpaà darçayan | darçane hetur avyalékena tapasädåtaù sevitaù san | ayaà bhävaù—jévasyävidyayä mithyä-bhüta-deha-sambandhaù | éçvarasya tu yogamäyayä cid-ghana-vigrahävirbhäva iti mahän viçeñaù | atas tad-bhajane mokñopapattir iti | ity eñä ||

ata eva, sa tvaà tri-loka-sthitaye1 [bhä.pu. 10.3.20-21] ity-ädi-dvaye çrémad-änaka-dundubhinäpi samähitam | atra hy ayam arthaù—sa prapaïcasya såñöi-sthiti-pralaya-kartä tvaà triloka-sthitaye yadä tasya sthitim icchasi, tadä sva-mäyayä sväçritayä mäyä-çaktyä kåtvä, ätmanaù çuklaà varëaà svena såñöäà dharma-paräà viprädi-jätià bibharñi pälayasi | atra sattva-mayy eva sva-mäyä jïeyä niñkåñöatväd2 upayuktatväc ca |

atha yadä sargam icchasi, tadä rajasä rajo-mayyä sva-mäyayä kåtvä, upabåàhitaà raktam käminaà viprädi-varëaà bibharñi | yadä ca janätyayam icchasi, tadä tamo-mayyä kåtvä kåñëaà malinaà päpa-rataà taà bibharñi | athavä, yadä sthitim icchasi, tadätmanaù çré-viñëu-rüpasya çuklaà çuddhaà guëa-saìkara-rahitam ity arthaù | çiva-brahmavat tasya tat-saìgäbhävät |

athavä yadä sthitim icchasi tadätmanaù çré-viñëu-rüpasya çuklaà çuddhaà guëa-saìkara-rahitam ity arthaù | çiva-brahma-vat tasya tat-saìgäbhävät | tathaiva siddhäntitaà çré-çukadevena—çivaù çakti-yutaù çaçvat triliìgo guëa-saàvåtaù [bhä.pu. 10.88.3] ity ädau, harir hi nirguëaù säkñät puruñaù prakåteù paraù [bhä.pu. 10.88.5] ity-ädi | ata eva—

candrikä-viçada-smeraiù säruëäpäìga-vékñitaiù |svakärthänäm iva rajaù-sattväbhyäà srañöå-pälakäù || [bhä.pu. 10.13.50] iti |

atra sättvikatva-räjasatve utprekñite eva, na tu vastutayä nirüpite | varëaà rüpaà, na tu känti-mätram | guëa-mayatva-svékäre’pi tat-tad-guëa-1 - - -sa tvaà tri loka sthitaye sva mäyayä

|bibharñi çuklaà khalu varëam ätmanaù sargäya raktaà rajasopabåàhitaà

||kåñëaà ca varëaà tamasä janätyaye2 nikåñöatvät iti krama-sandarbhaù.

vyaïjakäkärasyäpy apekñyatvät, na tu çvetaà varëam iti vyäkhyeyam | çré-viñëu-rüpasya pälanärthaà guëävatärasya çré-paramätma-sandarbhe kñéroda-çäyitvena sthäpayiñyamäëasya tatra çyämatvenätiprasiddher janätyaya-heto rudrasya çvetatätiprasiddhyä tad-vaiparétya-pätät |

tathaiva hi gobhilokta-sandhyopäsanä1 | ato’tra brahmaëo na çoëa-varëatve tätparyam | na ca tat-tad-guëänäà tat-tad-varëa-niyamaù, parama-tämasänäà bakädénäà çuklatva-darçanät, sättvika-guëopäsyänäà çré-bädaräyaëa-çukädénäà çyämatva-çravaëäc ca | sva-mäyayä bhakteñu kåpayä, mäyä dambhe kåpäyäà ca iti viçva-prakäçät, bibharñi jagati dhärayasi prakaöayaséty arthaù | raktaà rajomayatvena sisåksädi-räga-bahulam | kåñëaà tamomayatvena svarüpa-prakäça-rahitam ity arthaù |

pärthiväd däruëo dhümas tasmäd agnis trayémayaù |tamasas tu rajas tasmät sattvaà yad brahma-darçanam || [bhä.pu. 1.2.24] ity ukteù |

nanu, katham anyärthena väkyena loka-bhrämakaà varëayasi, yataù samprati janätyayärthaà kåñëo’yaà varëo mayä tamasä gåhéta ity artho’py äyäti ? tad etad äçaìkya pariharann äha tvam asya [bhä.pu. 10.3.21]2 iti | nirvyühyamänä itas tataç cälyamänäù |

ayaà bhävaù—ästäà tävad brahma-ghanatva-çuddha-sattva-mayatva-bodhakaà pramäëäntaraà, guëänurüpa-rüpäìgékäre’pi yathä pralayasya duùkha-mätra-hetutvät suñupti-rüpatväc ca tatra tad-arthävasaro bhavati, tathäsya tu kälasya tvat-kåta-rakñayä jagat-sukha-hetutvät tamomayäsura-vinäça-yogyatvät teñäm asuräëäm api hanana-vyäjena sarva-guëätéta-mokñätmaka-prasäda-läbhät tad-arthävasaro na bhavati, saindhavam änayetivat | tathaivoktam—

jaya-käle tu sattvasya devarñén rajaso’surän | tamaso yakña-rakñäàsi tat-kälänuguëo’bhajat || [bhä.pu. 7.1.8] iti |

tasmän na tamaù-kåto’yaà varëa iti rajaù-sattväbhyäà rakta-çukläv eva bhavata iti pürva-pakñi-matam | tataç ca päriçeñya-pramäëena svarüpa-çakti-vyaïjitatvam eväträpi paryavasyati iti bhävaù | tathaiva tam evärthaà çré-devaké-devy api sambhrameëa präg eva vivåtavaté—rüpaà yat tat prähur… avyaktam ädyäm [bhä.pu. 10.3.24] iti |

atha prakåtam anusarämaù | tathä-guëasya [çré-bhagavataù] vailakñaëyam ätmärämäëäm apy äkarñaëa-liìga-gamyädbhuta-rüpatvam | tad yathä çré-sütoktau—ätmärämäç ca munaya [bhä.pu. 1.7.10] ity ädau | harer

1 -sandhyopäsanäyäà iti bhagavat-sandarbha-päöhaù.2 ’ ’ |tvam asya lokasya vibho rirakñiñur gåhe vatérëo si mamäkhileçvaraù

- - - ||räjanya saàjïäsura koöi yüthapair nirvyühyamänä nihaniñyase camüù

guëäkñipta-matir [bhä.pu. 1.7.11] ity ädi ca | ata evoktaà viñëu-dharmottare—

guëäù sarve’pi yujyante hy aiçvaryät puruñottame |doñäù kathaïcin naivätra yujyante paramo hi saù ||guëa-doñau mäyayaiva kecid ähur apaëòitäù |na tatra mäyä mäyé vä tadéyau tau kuto hy ataù ||tasmän na mäyayä sarvaà sarvam aiçvarya-sambhavam |amäyé héçvaro yasmät tasmät taà paramaà viduù || iti ||

atha na vidyate ity asya prakåta-çlokasya vyäkhyätävaçeñaù | tad evaà svarüpa-çakti-viläsa-rüpatvena teñäà präkåtäd vailakñaëyaà sädhitam | tatra äçaìkate—nanu bhavantu svarüpa-bhütäny eva täni tathäpi svarupasyaiva pürëatvät tat-tat-präptau kià prayojanam ? taträha—lokäpyaya-sambhaväya | loko bhakta-janaù, tasyäpyayaù saàsära-dhvaàsas, tat-pürvakaù sambhavo bhakti-sukha-präptiù, bhü präptau, tad-artham | etad apy upalakñaëaà nitya-pärñadänäm api bhakti-sukhotkarñärtham | tad uktaà çrémad-arjunena prathame—

tathäyaà cävatäras te bhuvo bhära-jihérñayä |svänäà cänanya-bhävänäm anudhyänäya cäsakåt || [bhä.pu. 1.7.25] iti |

asyärthaù—yathänye puruñädayo’vatäräs tathäyaà cävatäraù säkñäd-bhagavataù çré-kåñëäkhyasya tavaiva präkaöyaà, parama-bhaktäyä bhuvo bhära-jihérñayä jäto’pi | anyeñäà svänäà bhaktänäm asakåc ca muhur apy anudhyänäya nija-bhajana-saukhyäya bhavati |1

nanu tarhi bhakta-saukhyam eva prayojanaà jätam iti pürëänandasya tasyeha prayojana-matiù kutaù [pürvam uddhåte mädhva-bhäñya-dhåta-näräyaëa-saàhitä-dhåta-çloke] ity etat sva-svarüpasya pürëatvaà katham upapadyeta ? taträha—ananya-bhävänäm iti | anyathä sarvajïa-çiromaëer nirdoñasya tasya tan-mäträpekñakänäà teñäm upekñäyäm akäruëya-doñaù prayujyeta iti bhävaù | ätmäräme’pi käruëya-guëävakäço guëä viruddhä api tu samäkhäryäç ca sarvataù [kürma.pu.] iti smaraëät vicitra-guëa-nidhäne çré-bhagavaty eva sambhavati | tato’nyatra tu saïcarita-tad-guëäàçe tadéya eva yaù pratipadam eva säçcaryaà çruty-ädibhir uccair géyate | yaç cä-viriïcim ä-pämara-janam äkarñann eva vartate | tad uktaà çré-daçame svayam eva—bhajato’pi na vai kecit… ity-ädi, bhajämy améñäm anuvåtti-våttaye [bhä.pu. 10.32.19-20] ity-antam |

tasmät parama-samarthasya tasya kåpä-lakñaëaà bhakta-jana-sukha-prayojanakatvaà näma ko’pi svarüpänanda-viläsa-bhüta-paramäçcarya-

1 ayaà päöhaù kevalaà bhagavat-sandarbhe präpyate, tathäpi tasya prasaìgatä avisaàvädyeti tat-sanniveçaù saìgacchate iti manye.

svabhäva-viçeña iti müla-padye’py anukälam åcchati ity anenaiva darçitam | ataù prayojanäntara-matitvaà tu tasmin nästy eva | tat-prayojanatvaà ca tasya parama-samarthasyänanda-viläsa eveti dik | atra viçeña-jijïäsäyäà çré-bhagavat-sandarbho dåçyaù ||1 (bhagavat-sandarbhaù 35)

viçvanäthaù : präkåta-janma-karmädimattvam äha—neti | guëa-doñam iti samähära-dvandvaù guëa-doña eveti päöhe sarvo dvandvo vibhäñayaikavad bhavatéti | itaratetara-yoge’py ekatavam ukälo’ja-hrasva-dérgha-pluta itivat | tad api lokänäm apyayaù pralayaù sambhavaù såñöis tayor dvandvaikyaà tad-arthaà sva-mäyayä mäyika-tamo-rajo-guëäbhyäà täni rudra-rüpeëa brahma-rüpeëa ca janma-karmädéni anukälaà pratipralaya-såñöi-samaye åcchati präpnoti | atra loka-sthity-arthaà viñëu-janmädéni na nirdiñöäni, teñäà mäyikatväbhävät | amäyika-janma-karmädéni tu nänena niñiddhyante | täni devakyädi-janma-govardhana-dhäraëädi-karma kåñëa-rämädi-näma-rüpäëi svarüpa-bhütäny eva na niñeddhuà çakyante çrutyäpi | niñkalaà niñkriyaà çäntam niravadyaà niraïjanam [çve.u. 6.19], açabdam asparçam arüpam avyayam [kaöha.u. 1.3.15] ity ädau mäyikaà niñidhya, sa sarva-karmä sarva-kämaù sarva-gandhaù sarva-rasaù [chä.u. 3.14.4] ity amäyikaà karmädi vidhéyate |

ata eva çré-viñëu-puräëe—guëäàç ca doñäàç ca mune vyatéta [vi.pu. 6.5.83] ity uktvä punar äha—samasta-kalyäëa-guëätmako hi [vi.pu. 6.5.84] iti | tathä—

jïäna-çakti-balaiçvarya-vérya-tejäàsy açeñataù |bhagavac-chabda-väcyäni vinä heyair guëädibhiù || [vi.pu. 6.5.79] iti |

pädmottara-khaëòe ca—

yo’sau nirguëa ity uktaù çästreñu jagad-éçvaraù |präkåtair heya-saàyuktair guëair hénatvam ucyate || iti |

heya-saàyuktair heyatva-yuktair ity arthaù | präkåtä guëä hi heyä bhavanti yata iti bhävaù | nämnaç cinmayatvaà çrutir äha— om äsya jänanto näma cid viviktan mahas te viñëo sumatià bhajämahe | oà tat sad ity ädi | ayam arthaù—he viñëo! te tava näma cit cit-svarüpam, ata eva mahaù sva-prakäça-rüpam | tasmäd asya nämnaù ä éñad eva jänanto vayaà na tu samyag uccäraëa-mähätmyädi-puraskäreëety arthaù | tathäpi viviktena bruväëäù kevalaà tad-abhyäsa-mätraà kurväëäù sumatià çobhanäm tvad-viñayäà buddhià bhajämahe präpnumaù | yatas tad eva näma oà praëavaù sat svataù-siddham iti ||8||

1 , - - | nanu tarhi bhakta saukhya prayojanaà jätam iti svarüpasya pürëatvaà katham? | - - - | upapadyet ucyate bhakta sukha prayojanakatvaà näma svarüpänanda viläsa eveti dik

- - |atra viçeñajijïäsäyäà bhagavat paramätma sandarbhau dåçyau

—o)0(o—

|| 8.3.9 ||

tasmai namaù pareçäya brahmaëe’nanta-çaktaye |arüpäyoru-rüpäya nama äçcarya-karmaëe ||

çrédharaù : brahmaëe arüpäya | ananta-çaktaye uru-rüpäya | ata äçcaryäëi karmäëi yasya tasmai pareçäya namaù ||9||

caitanya-mata-maïjuñä : tasmai pareçäya çré-kåñëäya namaù | brahmaëe båhate pareçatvät kaivalya-näthäya kaivalyam ekänta-bhaktis tasyäù patir näthaù präëeçvaraù, tasmai | nirväëa-sukhäd api saà samécénä vid anubhävo yasya ||9||

krama-sandarbhaù : arüpäya präkåta-rüpa-rahitäya | uru-rüpäya apräkåtänanta-rüpäya ||9||

viçvanäthaù : arüpäya präkåta-rüpa-rahitäya | uru-rüpäya apräkåta-cid-ghana-räma-kåñëädi-bahula-rüpäya ||9||

—o)0(o—

|| 8.3.10 ||

nama ätma-pradépäya säkñiëe paramätmane |namo giräà vidüräya manasaç cetasäm api ||

çrédharaù : ätma-pradépäya prakäçäntarasyäviñayäya | kutaù ? säkñiëe prakäçakäya | paramätmane jévani-yantre | ata eva giräà vidüräyäpräpyäya | cetasäà citta-våtténäm | tathä ca çrutiù—yato väco nivartante apräpya manasä saha iti ||10||

krama-sandarbhaù : na vyäkhyätam.1

viçvanäthaù : jévätma-väì-manas tad-våttibhi agmyatvam äha—ätma-pradépäya jévätma-prakäçakäya prakäçakasya tattvaà prakäçyo na jänätéti bhävaù | sarvaà pumän veda guëäàç ca taj-jïo na veda sarva-jïam anantam éòe [bhä.pu. 6.4.25] iti haàsa-guhyokteù | vidüräya agamyäya, cetasäà citta-våtténäm ||10||

ätma-pradépäya svasmai svayaà-prakäçäya giräà manasaç cetasäà vidüräya bahirmukha-väì-manasaç citta-våtténäm agocaräya ||1 Puridas has the following in brackets: ätma-pradépäya, svasmai svayaà-prakäçäya giräà manasaç cetasäà vidüräya—bahirmukha-väì-manasaç citta-våtténäm agocaräya.

—o)0(o—

|| 8.3.11 ||

sattvena pratilabhyäya naiñkarmyeëa vipaçcitä |namaù kaivalya-näthäya nirväëa-sukha-saàvide ||

çrédharaù : evam api vipaçcitä nipuëena | naiñkarmyeëa sannyäsena | sattvena çuddhena | sannyäsa-yogäd yatayaù çuddha-sattväù iti çruteù | pratilabhyäya pratyaktvena präpyäya | nirväëa-sukha-saàvide mokñänandänubhütaye ||11||

krama-sandarbhaù : sattvena çuddha-sattvätmakena, naiñkarmyeëa bhakti-yogena hetunä | vipaçcitä karträ, tantraà sätvatam äcañöa naiñkarmyaà karmaëäà yataù [bhä.pu. 1.3.8] iti prathamokteù | kaivalyasya çuddha-premëaù, näthäya dänädänayoù prabhave, kaivalya-sammata-pathas tv atha bhakti-yogaù [bhä.pu. 2.3.12] iti, kaivalyaika-prayojanam [bhä.pu. 12.13.12] iti ca tac-chabdena tat-prasiddheù | nirväëa-sukhasyäpi saàvid-anubhavo yasmät tasmai, madéyaà mahimänaà ca [bhä.pu. 8.24.38] ity-ädi-çré-matsya-devokteù | ubhayam api brahmaëo hi pratiñöhäham amåtasya [gétä 14.27] ity-ädi çré-gétopaniñadbhyaù ||11||1

viçvanäthaù: kathaà tarhi sa gamyo bhavatéty ata äha | sattvena san sädhuù sato bhävaù sattvaà vaiñëavatvaà tena pratilabhyäya | vacana-prativacanaval läbha-pratiläbho’yaà bhakta-bhagavator jïeyaù | bhaktir asya bhajanaà tad ihämutro’pädhi-nairäsyenämuñmin manaù kalpanam etad eva naiñkarmyam iti gopäla-täpané-çruteù | sattvena yat naiñkarmyaà tena vipaçcitä pratilabhyäya ity anvayaù ||11||

—o)0(o—

|| 8.3.12 ||

namaù çäntäya ghoräya müòhäya guëa-dharmiëe |nirviçeñäya sämyäya namo jïäna-ghanäya ca ||

çrédharaù : guëa-dharmaëe sattvädi-dharmänukäriëe | jïäna-ghanäya ceti nirviçeñatve’pi pradhäna-vailakñaëyam uktam ||12||

caitanya-mata-maïjuñä : namaù çäntäyety-ädi | çaà kalyäëaà bhagavat-prema tasya anto bandhanaà yatra, ati bandhane ity ataù siddheù | tasmai çäntäya ghoräya krüräya müòhäya abhaktäya janäya guëa-dharméva bhäsamänaù, tasmai | ghoreñu müòheñu guëa-dharmiëa iti viñaya-1 kaivalya-näthäyeti [10.48.8] iti padyaà drañöavyam.

vivakñäyäà tädarthyam | te te tu taà guëa-dharmiëaà jänanti | sämyäya sämyathärthaà brahma-vigrahayoù samänärthaù | jïäna-ghanäya ghanaù käöhinyaà sämyathärthaà jïäna-rüpeëa käöhinyaà yasya tasmai ||12||

krama-sandarbhaù : çäntäyeti pada-yugma-trayaà1 pratisvaà mitho-virodhitvena nirdiçya käraëa-käryayos tädätmyät tad-abhinnatayä tathä cäìgékåtya tasya mitho-virodhi-çakty-äçrayatvaà darçitam uktaà ca | darçanéya-sarväçraya-yogya-svarüpam äha—jïäna-ghanäya iti, sac-cid-änanda-svarüpäyety arthaù | tatra guëä jïänädayo ye dharmäù svabhäväs te vidyante yasya tasmai | sämyäya samäya, viçeñeñv anugatäyety arthaù ||12||

viçvanäthaù : ajïäni-labhya-viçva-rüpatvam äha—nama iti | çäntäya sättvika-loka-rüpäya | taträpi jïäni-vedya brahma-rüpatvam äha—nirviçeñäyeti ||12||

—o)0(o—

|| 8.3.13 ||

kñetra-jïäya namas tubhyaà sarvädhyakñäya säkñiëe |puruñäyätma-müläya müla-prakåtaye namaù ||

çrédharaù : säkñiëa iti sarvädhyakñatve’pi nirvikäratvam uktam | ätmanäà kñetra-jïänäà müläya | mülasya pradhänasyäpi prakåtaye udbhava-hetave | tatra hetuù—puruñäya pürvam eva sate | tathä ca çrutiù—pürvam eväham ihäsam iti, tat puruñasya puruñatvam iti, pürëäya iti vä ||13||

caitanya-mata-maïjuñä : kñetrajïäyety-ädi | ätmä çrémat-tamäla-çyämalaà dhäma, tad eva mülam ädé-bhütaà yasya tasmai | kñetrajïäya—kñetraà bhakta-çaréraà tatra jïä avabodho yasya, tasmai | mülaà çré-kåñëäkhyaà tattvaà, tad eva prakåtiù svabhävo yasya ||13||

viçvanäthaù : yogi-vedyäntaryämi-rüpatvam äha—kñetrajïeti caturbhiù | kñetraà deha-dvayaà tattvena jänätéti kñetrajïo’ntaryämé, tasmai | kñtrejïaà cäpi mäà viddhi [gétä 13.4] iti gétokteù | ätmanäà jévänäà müläyäàçine | prakåter api mülaà müla-prakåtis tasmai | räja-dantäditvät para-nipätaù ||13||

—o)0(o—

|| 8.3.14 ||1 pada-trayaà (ìa-pustakaà vinä sarveñu)

sarvendriya-guëa-drañöre sarva-pratyaya-hetave |asatä cchäyayoktäya sad-äbhäsäya te namaù ||

çrédharaù : sarvendriyäëäà ye guëä viñayäs teñäà drañöre | sarve pratyayä indriya-våttayo hetavo jïäpakä yasya tasmai | tad eväha—asatähaìkärädi-prapaïcena | chäyayä’sad-rüpäya uktäya pratibimbena bimbam iva sücitäya | tatra hetuù—sad-rüpo viñayeñv äbhäso yasya tasmai | tad uktaà tåtéye—yathä jala-stha äbhäsaù [bhä.pu. 3.27.12] ity-ädinä | päöhäntare asaty asya chäyayä’dhyäsenäktäya yuktäya, tad-adhiñöhänäyety arthaù ||14||

krama-sandarbhaù : chäyayä nijäbhäsa-rüpeëety arthaù | päöhäntare asati kha-puñpädau yä acchäyä sphurty-abhävaù, tad-yuktäya sad-äbhäsäya sati tu vastuni sphurate ||14||

viçvanäthaù : sarväëéndriyäëi guëä viñayäç ca teñäà drañöre | sarva-pratyayä indriya-våttayo hetavo jïäpakä yasya tasmai | guëa-prakäçair anuméyate bhavän [bhä.pu. 10.2.35] ity ukteù | asatä asarva-käla-sthäyinä chäyayä, chäyeva yasya bhuvanäni bibharti durgä iti brahma-saàhitokte ca chäyä-tulya-mäyä-käryeëa viçvena uktäya jïäpitäya käryeëa käraëänumänäd iti bhävaù | kumbhakära-çaktyä janitena ghaöena yathä kumbhakäro’numéyate, tadvad ity arthaù | asatya-cchäyayäktäyeti päöhe sasati asädhau jane acchäyayä aktäya sva-caraëa-chäyäm adätre ity arthaù |

yad vä, acchäyä jvälä tad-yuktäya | chäyä sürya-priyä käntiù pratibimbam anätapa ity amaraù | yad vä, acchäyä akäntir asphürtir iti yävat tad-yuktäya satsu sädhuñu äbhäsaù sphürtir yasya tasmai ||14||

—o)0(o—

|| 8.3.15 ||

namo namas te’khila-käraëäyaniñkäraëäyädbhuta-käraëäya |

sarvägamämnäya-mahärëaväyanamo’pavargäya paräyaëäya ||

çrédharaù : akhila-käraëäya sarva-käraëa-rüpäya | ata eva svayaà niñkäraëäya | käraëatve’pi mådädivad vikäraà värayati—adbhuta-käraëäyeti | evaà-bhütatve pramäëam äha—sarve ägamäù païcaräträdaya ämnäyäç ca vedäs teñäà mahärëaväya srotasäm iva paryavasäna-sthänäya | apavargäya mokña-rüpäya | ataù paräyaëäyottamänäm äçrayäya ||15||

caitanya-mata-maïjuñä : namo nama ity-ädi | adbhutasya äçcarya-bhütasya alaukikasyaivätyadbhutatvät | tad gäyantaù santa änanda-samudra-magnä ye kaïcanärthaà na väïchanti, ta eva ekäntino yasya tac-caritam ity anvayaù | änanda-samudra-magnatvät sumaìgalatvät paripürëaù ||15||

krama-sandarbhaù : adbhuta-käraëäyeti | çrutes tu çabda-mülatvät [ve.sü. 2.1.27] iti nyäyaà dåòhékaroti çukti-rajatavattve’dbhutatväyogät ||15||

viçvanäthaù : adbhuta-käraëäya upädäna-käraëatve’pi adbhutatvaà nirvikäratvät taveti bhävaù | yad uktaà devaiù— ätmanaivävikriyamäëena saguëam aguëaù såjasi [bhä.pu. 6.9.34] iti svämi-caraëair apy aträvatäritaà—käraëatve’pi mådädivad vikäraà värayati—adbhuta-käraëäyeti | eti bhävaùbhävatve pramäëam äha—sarve ägamäù païcaräträdayaù ämnäyä vedäç ca teñäà mahärëaväya taraìgäëäm iva paryavasäna-sthänäyeti | apavarga-rüpäya paräyaëäya uttamänäm äçrayäya ||15||

—o)0(o—

|| 8.3.16 ||

guëäraëi-cchanna-cid-uñmapäyatat-kñobha-visphürjita-mänasäya |

naiñkarmya-bhävena vivarjitägama-svayaà-prakäçäya namas karomi ||

çrédharaù : guëä eväraëistayäcchannaç cid-üñmapo jïänägnis tasmai | teñäà guëänäà kñobhe kärye visphürjitaà bahir-våttikaà mänasaà yasya | so’kämayata bahu syäm iti çruteù | naiñkarmyam ätma-tattvaà tasya bhävena bhävanayä vivarjitä ägamä vidhi-niñedha-lakñaëä yais teñu svayam eva prakäço yasya tasmai ||16||

krama-sandarbhaù : guëäraëéty-ädi-dvaye tåtéyänya-padärtho bahuvréhiù | tatra ca cin-mänase jévasyeti jïeyam | visphürjitatvam bahir-våttitvam | naiñkarmyäya yo bhävo bhakti-jïänätmakaù, tena ||15||

viçvanäthaù : guëa eväraëis tayäcchanno yaç cid uñmapo jïänägnis tasmai | teñäà guëänäà kñobha-visphürjite kñobhotkarñe mänasam icchä yasya, so’kämayata bahu syäm iti çruteù | naiñkarmyam ätma-tattvaà tasya bhävena bhävanayä vivarjitä ägamä vidhi-niñedha-lakñaëä yais teñu svayam eva prakäço yasya tasmai ||16||

—o)0(o—

|| 8.3.17 ||

mädåk prapanna-paçu-päça-vimokñaëäyamuktäya bhüri-karuëäya namo’layäya |

sväàçena sarva-tanu-bhån-manasi pratéta-pratyag-dåçe bhagavate båhate namas te ||

çrédharaù : mädåk mad-vidhaç cäsau prapannaù paçus tasya päço’vidyä tasya viçeñeëa mokñaëaà yena | tatra yogyatäm äha—muktäya | mocane hetuù—bhüriù karuëä yasya | atas taträrthe’layäyänalasäya | sväàçenäntaryämi-rüpeëa sarveñäà tanu-bhåtäà manasi pratétä prakhyätä yä pratyag-dåk tasmai | tathä ca çrutiù—ya ätmani tiñöhann ätmänam antaro yamayati iti | bhagavate sarveñäà tanu-bhåtäà niyamane samarthäya | teñaà manaù-sthitatve’pi båhate’paricchinnäya ||17||

krama-sandarbhaù : sväàçeneti | parätma-rüpäya bhagavate mahä-vaikuëöheçvaräya, båhate brahmaëe ||17||

viçvanäthaù : bhakta-vedya-bhagavat-svarüpam äha—mädåg iti yävat stutiù | päço gräha-rüpaù saàsära-svarüpaç ca | muktäya arthän mädågbhir etävat-kälaà parityaktäya asevitäyety arthaù | tad api mädågbhyo na krudhyate pratyuta bhüri-karuëäya yato’maläya präkåtänäm iva érñyä-mälinya-bhäväd iti bhävaù | alayäyeti pätùe tatra karuëäyäà na vidyate layaù sväpa älasyaà yasya tasmai | na ca tvayi duùkha-jïäpanäpekñety äha—sväàçeneti | viñöabhyäham idaà kåtsnam ekäàçena sthito jagat [gétä 10.42] iti çré-mukhokteù | pratéto yaù pratyag-dåk antaryämé, tasmai | båhate çré-kåñëäya ||17||

—o)0(o—

|| 8.3.18 ||

ätmätma-jäpta-gåha-vitta-janeñu saktairduñpräpaëäya guëa-saìga-vivarjitäya |

muktätmabhiù sva-hådaye paribhävitäyajïänätmane bhagavate nama éçvaräya ||

çrédharaù : antaù-sthatve’pi dehädiñv äsaktair duñpräpaëäyäptum açakyäya | tatra hetuù—guëa-saìgena vivarjitäya | ata eva muktätmabhir dehädiñv anäsaktaiç cintitäya | taiù paribhävitaà rüpam äha—jïänätmana ity-ädi ||18||

krama-sandarbhaù : jïänätmane brahmaëe, éçvaräya paramätmane ||18||

viçvanäthaù : martya-loke kréòä-paratve’pi präkåta-guëa-saìga-çünyäya | muktätmabhir mukta-jévair ätma-ghätibhir ity arthaù | paribhävitäya mäyika-vigrahaù parameçvaro’yam iti dåñöyä tiraskåtäya, vastutas tu jïänätmane jïänaà pürëaà cid eva ätmä vapur yasya tasmai |yad vä, taà tad-aparädhaà jänate acirät tad-ucita-phala-dänärtham iti bhävaù ||18||

—o)0(o—

|| 8.3.19 ||

yaà dharma-kämärtha-vimukti-kämäbhajanta iñöäà gatim äpnuvanti |

kià cäçiño räty api deham avyayaàkarotu me’dabhra-dayo vimokñaëam ||

çrédharaù : iñöäà gatià kämitaà dharmädi-phalaà präpnuvanty eva—na tu tävad eva, kintu yäs tair akämitä anyä apy äçiño räti | deham apy avyayaà räti | evaà yo’dabhra-dayaù, sa me vimokñaëam eva kevalaà karotu, nädhikaà prärthaye ||19||

krama-sandarbhaù : äçiñaù sämépyädyäù avyayam anaçvaraà dehaà pärñadädi-rüpam ||19||1

viçvanäthaù : sa-käma-bhakta-sevyatvam äha—yaà dharmädi-kämanayä bhajanto’pi iñöäà sevitäm ärädhyäm iti yävat | gatià prema-lakñaëäà, satyaà diçaty arthitam arthito nåëäà [bhä.pu. 5.19.27] ity-ädeù | kintv äçiñaù kämitän arthän api räti dadäti | avyayam apräkåtaà dehaà ca dhruvädibhya iva dadäti, ataù sa adabhra-dayaù, analpa-kåpä-räçiù | vimokñaëaà grähät saàsäräc ca karotu | nitya-siddha-dehaà ca prema-bhaktià ca dadätv iti bhävaù ||19||

—o)0(o—

|| 8.3.20-21 ||

ekäntino yasya na kaïcanärthaàväïchanti ye vai bhagavat-prapannäù |atyadbhutaà tac-caritaà sumaìgalaàgäyanta änanda-samudra-magnäù ||

tam akñaraà brahma paraà pareçamavyaktam ädhyätmika-yoga-gamyam |

aténdriyaà sükñmam ivätidüram1 adabhra-dayaù—analpa-kåpä-räçiù, amandodaya-dayä-mayaù iti purédäsaù.

anantam ädyaà paripürëam éòe ||

çrédharaù : etävad apy ahaà bhakti-sukhän abhijïatvena väïchämi | yasyaikänta-bhaktä na kaïcid arthaà väïchanti, taà pareçaà parameçvaram éòe stauméty uttareëänvayaù | teñäà niñkämatve hetuù—ye vai bhagavataù sarva-jïäna-muktän prapannäù sevitavantaù ||20||

atyadbhuta-sumaìgalatva-pradarçanärtham akñaratvädéni viçeñaëäni ||21||

caitanya-mata-maïjuñä : tam akñaram ity-ädi | taà paripürëam éòe akñaraà çäçvataà brahma brahmaëo’pi paraà paräëäà näräyaëädénäm api param | avyaktam abhaktänäà durdarçam | ädhyätmika-yoga-gamyam ätmänam adhi ätmänaà dhyänaà tena nivåtto yo yogaù saàyoga äsakti-viçeñas tena gamyam | ato’téndriyägrähyaà sva-prakäçam ity arthaù | atisükñmaà vigrahaù paricchinno’pi vyäpé nitya ity-ädi-viruddhatvena tad-ajïänäà sükñmaà durbodhaà yato düram | yathä atidürasthaà vastu sükñmavad dåçyate, ataù sükñmam iti vä yadä tu bhägya-vaçän nikaöa-stho bhavati, tadä prakaöa eva bhavatéty arthaù | anantam ädyam iti sugamam | sarvam eva çré-kåñëa-param etat ||21||

krama-sandarbhaù : ekäntina iti yugmakam | ädhyätmika-yoga-gamyam ity ätmänaà tam evädhikåtya yogo bhaktyäkhyas tan-mätra-gamyam ||20-21||

viçvanäthaù : aikäntika-bhakta-svabhävas tu mädåçaù paçuù kathaà präpsyantéti dyotayan niñkäma-bhakta-sevyatvam äha—ekäntino yasya bhaktä na kaïcanäpy arthaà väïchanti tam éòe ity uttareëänvayaù | kuto na väïchanti bhagavat-prapannäù bhagavat-prapatti-mahä-sampattyaiva paripürëä ity arthaù | teñäà sukhaà sarvato’py adhikam ity äha—atyadbhutam ity-ädi |

nanu taà kecin mäyä-çavalaà brahmeti kecic ca prabhüta-püëya-kåj jéva ity äcakñate | satyaà te närakina eva, sa tu säkñät pürëaà para-brahmaivety äha—tam iti | ädhyätmika-yoga-gamyaà yad brahma, tad eva pareçaà parameçvaraà tam éòe | yad vä, ätmänaà tam evädhikåtya yo yogo bhaktyäkhyas tena gamyaà, bhaktyäham ekayä grähyaù [bhä.pu. 11.14.21] iti tad-ukteù | sükñmaà paramäëum iva | aténdriyaà sarvendriyägamyam ||20-21||

—o)0(o—

|| 8.3.22 ||

yasya brahmädayo devä vedä lokäç caräcaräù |näma-rüpa-vibhedena phalgvyä ca kalayä kåtäù ||

çrédharaù : paripürëatvaà pradarçayann aha tribhiù—yasya phalgvyä ca svalpayaiva kalayäàçena kåtäù sa jayatäd iti tåtéyenänvayaù ||22||

krama-sandarbhaù : yasyeti trikam ||22||

viçvanäthaù : paripürëatvaà pradarçayann aha tribhiù—yasyeti | phalgvyä ceti | tasya kalä dvividhä phalgur aphalguç ca | ädyä brahmendra-rudrädi-jéva-rüpä, dvitéyä matsya-kürmädéçvara-rüpä ceti | sa eva sarva ity arthaù || vedä vedoktäù karmädayaù ||22||

—o)0(o—

|| 8.3.23 ||

yathärciño’gneù savitur gabhastayoniryänti saàyänty asakåt sva-rociñaù |

tathä yato’yaà guëa-sampravähobuddhir manaù khäni çaréra-sargäù ||

çrédharaù : kathaà kåtäù ? ity apekñäyäà dåñöäntau | yathärciño’gner iti pravähe dåñöäntaù—savitur gabhastaya ity änantye | niryänty udgacchanti | saàyänti léyante | guëa-saàpraväham eväha, buddhir mana iti | khäni karaëäni çaréra-sargäù kärya-deha-pravähäç ca yato bhavanti saù ||23||

krama-sandarbhaù : saàyänti bhüta-sükñma-rüpe tatra tatreti jïeyam ||23||

viçvanäthaù : bhagavan-niùçväsa-bhütatvena vedänäm aphalgutvät | uktam arthaà dåñöäntena sädhayati—yatheti | tathä ca çrutiù— yathägneù kñudrä visphuliìgä vyuccaranti [bå.ä.u. 2.1.20] iti | tathä tenaiva prakäreëa jévänäm upädhayo’pi aparayä phalgvä kalayä kåtä ity äha—yata iti | guëa-praväham eväha—buddhir ity-ädi | samañöi-vyañöi-çarérasya sargäù sarga-hetavaù ||23||

—o)0(o—

|| 8.3.24 ||

sa vai na deväsura-martya-tiryaìna stré na ñaëòo na pumän na jantuù |näyaà guëaù karma na san na cäsan

niñedha-çeño jayatäd açeñaù ||

çrédharaù : ata eva devädénäà madhye ko’pi na bhavati | na jantur liìga-traya-çünyaà präëi-mätram api | kintu sarvasya niñedhe’vadhitvenävaçiñyata iti niñedha-çeño mäyayä açeño’çeñätmakaç ca jayatän mad-vimokñaëäyävirbhavatu ||24||

caitanya-mata-maïjuñä : sa vai ity-ädi | so’çeñaù çré-kåñëo jayatät | kédåçaù ? niñedha-çeñaù—idaà na idaà neti niñedho yaù, tena çiñyate iti çeñaù | nanu kathaà çeñatayaiväsau jïäyate, tathä hi çabdair eva pratékñyante jäti-dravya-guëa-kriyäù iti jätyädénäà madhye sa kim api na bhavatéty äha—na deväsura-martya-tiryag iti jätià niräkaroti | anyac ca çabdas tadvat liìga-trayam abhidhäya sa eva | sa tu liìga-trayeëaikam api darçayati—na stré na ñaëòo na pumän na stré na kåtir na ñaëòo na vä brahma pumän puruñaù puruñävatäraù, prakåty-ädénäm api paratvät |

dravyaà niräkaroti—na jantuù, jantu-çabdo’tra òitthädi-paraù | anyathä deväsura-martya-tiryag ity-ädinaiva präëitvaà paryavasyate | kim anyena präëi vacanena ? jantu-çabdena *** utpannatvena jäyate iti jantuù |

guëaà niräkaroti—na guëaù | kriyäà niräkaroti—na karma na kriyä na sat käraëaà kärya-käraëayor api paraù | athavä, çré-kåñëo na deväsurädiù, yadä devädiñu avatarati, tad asau deva eva na, ata eva na jätir iti sarvatra bodhyam | tathäsurän äviçat [bhä.pu. 8.1.11] ity-ädinämåta-mathane’sura-bala-vérya-våddhaye’surän äviçata, tadä näsyäsuratvam | yadä martyeñu rämädi-rüpeëävatarati, tadäpi näsya martyatvam | yadä tiryakñu varähädi-rüpeëävatarati, tadäpi näsau tiryak | ato’sau na jätiù | näpi liìgam asya niyämakaà, taträha—na stré | yadä mohiné-rüpo’bhüt, tadä näsya ñaëòatvaà, yadä puruñävatäro bhavati, tadä puruña väyam ? iti na puruñatvam | çmaçru *** mattvaà näsya, tathäpi sa vai iti puà-liìga-nirdeçän niñedha-leçaù puruñottamo nitya-kiçora iti | na guëaù çuklädi-varëena yadä vyaktébhavati, tadäsau na guëaù sattvädibhir viñëu-rüpeëa vä brahma yadävatarati, tadäsau na guëaù, tadäpi guëätéta eva | svargädi-phala-janakam agniñöomädi karma ca tasya na rüpam | tadäpi näsau karma—käraëasyäpi käraëatvät | na sat na käryaà na cäsat käraëam | ato deväsura-martyädénäà niñedha-çeñaù khalu yaù, sa eva çré-kåñëo nitya-kiçoraù çré-puruñottamaù, na vidyate çeño yasya |

yad vä, niñedha iti jévo na, kñetrajïo hiraëyagarbho na, näräyaëo na ity-ädi niñedha-çeñaù ||24||

krama-sandarbhaù : yasya brahmädayo devä [bhä.pu. 8.3.22-23] ity ädi präktana-padya-dvayena yasmät sarva-käraëa-käraëatvaà vyaïjitaà, tasmäd devädénäà madhye ko’pi na bhavati | vailakñaëyaà ca sättvikatva-bhautikatvädi-hénataiva, strétva-puruñatva-hénatä ca präkåta-tat-tad-dharma-rähityam | ata eva na ñaëòa ity uktam | tasmän na ko’pi jantuù | käraëa-bhütaù sattvädir guëaù puëya-päpa-lakñaëaà karma ca nety äha—näyaà guëaù karmeti, tayor api pravartakatväd iti bhävaù | kià bahunä ? yad

atra sat sthülam asat sükñmaà, tad ekam api na bhavati, sva-prakäça-rüpatväd iti bhävaù | kintu sarvasya niñedhe’vadhitvena çiñyata iti niñedha-çeñaù | mäyayä tat-tad-açeñätmakaç ca jayatän mad-vimokñaëäyävirbhavatv iti öékä ca |

yad vä, tat-tad-antaryämitvät tat-tac-charéra-praviñöe’pi tat-taj-jévavat tat-tad-abhimänäbhävät tan-niñedha-çeñaù | tad-antaryämitvät tenaiva tat-tad-dharmäëäà siddhatväd açeña-rüpaç ca jayatät | kvacit tat-tat-sädåçyena tatra tatra svarüpa-çaktyävatérëatväc cety arthaù | ata eva mad-vimokñaëäyävirbhavatv iti | tatraiva tätparyaà öékäyäà darçitam ||24|| (bhagavat-sandarbha 33)

viçvanäthaù : ata eva sarva-käraëatvät sa devädé madhye na katamo’péty äha—sa iti | jantuù liìga-traya-çünya-präëi-viçeñaù | kintu sarvasya niñedhe avadhitvena çiñyata iti niñedha-çeñaù | açeñaù sva-çakti-käryatväd açeñaç ca ||24||

—o)0(o—

|| 8.3.25 ||

jijéviñe näham ihämuyä kimantar bahiç cävåtayebha-yonyä |icchämi kälena na yasya viplavas

tasyätma-lokävaraëasya mokñam ||

çrédharaù : na ca grähäc charérasya mokñaëenähaà jévitum icchämi | tatra hetuù, amuyä antar bahiç cäviveka-vyäptayä gaja-jätyä kià prayojanam | ätma-lokasyätma-prakäçasya yadävaraëam ajïänaà tasyaiva tu mokñam icchämi | yasya mokñasya kälena näço nästi | yad vä, dehasya bandho deha-näçe naçyed eva kià tan mokña-prärthanena | ätma-lokävaraëasya tu kälena viplavo nästi, jïänaka-nivartyatvät | atas tasyaiva mokñam icchäméty arthaù ||25||

krama-sandarbhaù : tad evaà präg-janmany anuçikñitaà japtvä prastutaà vijïäpayati—jijéviña ity ädinä | ätma-loko bhagavad-ävirbhävaù ||25||

viçvanäthaù : nanv etävatyä stutyä grähät sva-çaréra-mokñaëam icchasi, taträha jijéviñe neti, tatra hetuù—antar bahiç ca avidyä ävåtayä hasti-yonyä kià prayojanam ? tarhi kim icchasi ? iti taträha—yasya kälena viplavo näço nästi tasya ätma-lokävaraëasya mad-ädi-jévänäm avidyayä bhagavad-vismärikäyä mokñam | yad vä, ätmanas tava loko vaikuëöhas tad-ävaraëasya tad-dväraka-päöasya mocanaà man-niñöhäyäs tat-präpty-ayogyatäyä näçam ity arthaù ||25||

—o)0(o—

|| 8.3.26 ||

so’haà viçva-såjaà viçvam aviçvaà viçva-vedasam |viçvätmänam ajaà brahma praëato’smi paraà padam ||

çrédharaù : so’haà mumuktuù | viçvaà viçvarüpam aviçvaà viçva-vyatiriktaà ca | viçvaà vedo dhanam upakaraëaà yasya tam | viçvasyätmänaà ca kevalaà präëato’smi, na tu taà jänämi ||26||

caitanya-mata-maïjuñä : so’ham ity-ädi | so’haà viçva-såjaà taà praëato’smi | yaà yathä-ruci sarve sarvaà vadantéty äçayenäha—viçvam | keñäàcin mate paraà padaà çré-kåñëam ||26||

krama-sandarbhaù : paraà padaà paramäçrayam | [viçva-vedasaà viçva-jïätäram] ||26||

viçvanäthaù : tarhi bhaktiù kriyatäm iti ced bhaktim apy ahaà kartuà paçutvät vipad-grastatväc ca na jänämi, tasmät yat kiïcit sva-cakñur-ädibhir idaà viçvaà jänämi, tasya yaù kartä bhavet, taà kevalaà manasaiva namäméty äha—so’haà prasiddha-paçuù viçvaà viçva-rüpam aviçvaà svarüpa-çaktyä viçva-vyatiriktaà viçva-vedasaà viçva-jïätäraà viçvasyätmänam ||26||

—o)0(o—

|| 8.3.27 ||

yoga-randhita-karmäëo hådi yoga-vibhävite |yogino yaà prapaçyanti yogeçaà taà nato’smy aham ||

çrédharaù : yogaà vinä durjïeyatväd ity äha, yogena bhagavad-dharmeëa randhitäni dagdhäni karmäëi yeñäà te yaà prapaçyanti ||27||

caitanya-mata-maïjuñä : yoga-randhita-karmäëa ity-ädi | yaà yogino bhakti-yoginaù paçyanti | kédåçäs te ? yogena bhakti-yogena randhitäni karmäëi yair hådi yoga-vibhävite bhävaà präpite ||27||

viçvanäthaù : na ca tat-präpty-upäyo mayi vartata ity äha—yogeti | yogino na tu mädåçäù paçavaù, yogena bhagavad-dharmeëa dagdha-karm:aëaù ||27||

—o)0(o—

|| 8.3.28 ||

namo namas tubhyam asahya-vega-çakti-trayäyäkhila-dhé-guëäya |

prapanna-päläya duranta-çaktayekad-indriyäëäm anaväpya-vartmane ||

çrédharaù : tarhi sarve’pi yogam eva kià nästhitäs taträha, nama iti dväbhyäm | asahyo vego rägädi-lakñaëo yasya tathäbhütaà çakti-trayaà yasya tasmai | bahiç cäkhila-dhiyäà sarvendriyäëäà guëäya çabdädi-rüpeëa pratéyamänäya | ataù kad-indriyäëäà kutsitänéndriyäëi yeñäà, teñäm anaväpyaà vartma yasya ||28||

krama-sandarbhaù : asahyety antaù-karaëena durjïeyatvam | akhilänäà brahmädénäà dhiyo yebhyas tädåçä guëä yasya tasmä iti svato’pi durjïeyatvam | tathäpi prapanna-päläyeti prapatti-mätreëa sujïeyatvam | çakty-antareëa tu sulabhatvaà niñedhayati—duranta-çaktaye ity anyeñäm alpa-çaktikatväd iti bhävaù | ata eva kadindriyäëäm1 iti | ato namo namaù ||28||

viçvanäthaù : hådi tad-bhävanäyäà pratibandhakam äha—asahya-vegaà çakti-trayaà guëa-trayaà yasya tasmai | tat-kåpayä pratibandhakäbhäve tu akhilänäà sarveñäm api dhiyo yatra tathä-bhüta-guëäù smaraëayatiädayo yasya tasmai | kià ca, prapanna-mätram api pälayati, tasmai | tatra hetuù—duranta-çaktaye durjïeya-kåpä-çaktaye | kåpäà vinä tu bahirmukhendriyäëäà duñpräpa-vartmane ||28||

—o)0(o—

|| 8.3.29 ||

näyaà veda svam ätmänaà yac-chaktyähaà-dhiyä hatam |taà duratyaya-mähätmyaà bhagavantam ito’smy aham ||

çrédharaù : yac-chaktyä yasya mäyayä yä ahaà-dhés tayä hatam ävåtam ayaà jano na veda | duratyayaà mähätmyaà yasya tam ita äçrito’smi ||29||

viçvanäthaù : ayaà madéyo jévaù yasya çaktir mäyä tayä yä ahaà-dhéù, tayä hataà svaà na veda ||29||

1 - (10.60.35) - |kutsidtänéndriyäëi yeñäà teñäà bahirmukhänäà vidüra käñthäya ity ukta rétyä

—o)0(o—

|| 8.3.30 ||

çré-çuka uväca——evaà gajendram upavarëita-nirviçeñaà

brahmädayo vividha-liìga-bhidäbhimänäù |naite yadopasasåpur nikhilätmakatvättaträkhilämara-mayo harir äviräsét ||

çrédharaù : upavarëitaà nirviçeñaà mürti-bhedaà vinä paraà tattvaà yena tam | vividhä cäsau liìga-bhidä mürti-bhedas tasyäm abhimäno yeñäà te | ata ete yadä nopajagmuù | tatra tadä | akhilämara-mayaù sarva-deva-maya-mürtiù ||30||

caitanya-mata-maïjuñä : harir äviräséd iti | harñädéni nämäni sarväëy eva çré-kåñëa-paräëét | yadä yadä tasyäàçävatäro bhavati, tadä nämnäm, ekaikam avatarati, tasminn avatäre harir iti nämnävatérëaù, na tv ayam eva harir iti häridrävanduù kenäpi datto’sti ||30||

krama-sandarbhaù : sa vai na deva [bhä.pu. 8.3.24] iti padyärtham eva viçadayaàs tad-vivakñitaà säkñäd darçayati—evam iti | evam upavarëitaà nirviçeñaà devädi-rüpaà vinä paraà tattvaà yena, taà gajendram | vividha-liìga-bhidäbhimänä vividhä cäsau liìga-bhidä devädi-rüpa-bhedaç ca, tasyäbhimäno yeñäm te evaite brahmädayo yadä nopajagmus tatra tadä nikhilätmakatvät nikhilänäà teñäà paramätma-sukha-rüpatvät tad-vilakñaëo mäyayäçeñätmakatväd akhilämara-mayo harir äviräséd iti | evam ävirbhävaà prärthayamäne çré-gajendre yad rüpeëävirbhütaà tat khalu tädåçam eva bhavitum arhatéti sädhüktaà sthüla-sükñma-vastv-atiriktas tava çré-vigraha iti |

yad vä, evam upavarëitaà nirviçeñaà çré-harer devatvädi-präkåta-viçeña-rähityaà yena tam | akhiläkhila-sampädaka-çaktayas taträpy amaras tat-sampädaka-çaktayo’pi präcüryeëa vidyante yasmin saù | tatra hetuù—nikhilätmakatväd iti svärthe kan | kaà sukha-rüpo vä ||30|| (bhagavat-sandarbha 33)

viçvanäthaù : upavarëitaà nirviçeñaà niñpräkåta-svarüpaà yena taà, brahmädayaù ädhikärikäù çiñöa-rakñaëädau bhagavan-niyuktä api tad-rakñaëe asämarthyäd eva nopasasåpuù | kià tu, vividha-liìga-bhidäyäà haàsa-vähanatvair ävatavähanatvädau srañöåtva-mahendratvädäv eva abhimäno yeñäà te | gajendreëa vayaà na tv éñad api stutäù, pratyuta,

yasya brahmädayo devä vedä lokäç caräcaräù |

näma-rüpa-vibhedena phalgvyä ca kalayä kåtäù || [bhä.pu. 8.3.22] iti |

phalgvyeti padena tucchékåtä eväto yam eva stauti, sa eva bhagavän rakñatu, sa tu çéghraà, na pratyakñébhaviñyatéti durärädhyasya tasya svabhävaà vayaà jänéma eväto gräha-grasto mariñyaty evety evaà durabhimänenaudäsényaà yadä vyaïjayämäsur iti bhävaù | tadä tat-kñaëa eva tatra hariù nikhilätmakatväd dhetor akhilämara-mayaù iti taru-müla-secanena pallavädyä siktä iva viñëu-stutyaiva sarve stutä iti te tattvam avidväàsa iti bhävaù ||30||

—o)0(o—

|| 8.3.31 ||

taà tadvad ärtam upalabhya jagan-niväsaù stotraà niçamya divijaiù saha saàstuvadbhiù |

chandomayena garuòena samuhyamänaçcakräyudho’bhyagamad äçu yato gajendraù ||

çrédharaù : divijair devaiù saha | chando-mayeneti çaidhryäyoktam ||31||

viçvanäthaù : divijair brahmädibhir devaiù sahita eva saàstuvadbhir iti sväparädha-khaëòanärtham eveti bhävaù | chando-mayena icchä-mayena icchä-tulya-vegenety arthaù | yato yatra ||31||

—o)0(o—

|| 8.3.32 ||

so’ntaù-sarasy urubalena gåhéta ärtodåñövä garutmati harià kha upätta-cakram |utkñipya sämbuja-karaà giram äha kåcchrän

näräyaëäkhila-guro bhagavan namas te ||

çrédharaù : khe dåñövä | upättam udyataà cakraà yena ||32||

krama-sandarbhaù : kåcchrät prema-vaivaçyät ||32||

viçvanäthaù : ärtas tat-péòäbhibhüto’pi khe äkäçe atidüre’pi dåñövä sämbujeti tatratyäny ambujäni sadya eva çuëòenaivävacitya caraëayor arpayitum ity arthaù ||32||

—o)0(o—

|| 8.3.33 ||

taà vékñya péòitam ajaù sahasävatérya sa-gräham äçu sarasaù kåpayojjahära |

grähäd vipäöita-mukhäd ariëä gajendraàsaàpaçyatäà harir amümucad usriyäëäm1 ||

çrédharaù : garuòo’pi manda-gatir iti tataù sahasävatéryäriëä cakreëa vipäöitaà mukhaà yasya | usriyäëäà devänäm ||33||

viçvanäthaù : garuòo’pi manda-gatir iti tat-påñöhäd avatérya väma-kareëa çuëòaà dhåtvä sarasaù sakäçät taöe ujjahära | tataç ca dakñiëa-kareëa ariëä cakreëa vipäöitaà mukhaà yasya tasmät | ucchriyäëäà devänäm sampaçyatäà samyaktayä paçyato’pi tän anädåtya ||33||

iti särärtha-darçinyäà harñiëyäà bhakta-cetasäm |añtamasya tåtéyo’yaà saìgataù saìgataù satäm ||*||

—o)0(o—

gajendra-mokñaëaà nämatåtéyo’dhyäyaù |

|| 8.3 ||

1 — || usriyäëäm usriyä vijayä devä ädityä amaräù suräù ity abhidhänät ucchriyäëäm iti kvacit | - ||päöhaù tatra udgatä éçvaratväbhimäna dyotakä çrér yeñäà devänäm ity arthaù

|| 8.4.1 ||

çré-çuka uväca—tadä devarñi-gandharvä brahmeçäna-purogamäù |

mumucuù kusumäsäraà çaàsantaù karma tad dhareù ||

çrédharaù :caturthe tu tayor grähaù präpa gandharvatäà punaù |gajaà sva-pärñadaà kåtvä harir ninye nijaà padam ||1||

viçvanäthaù :pärñadatvaà gajendrasya gandharvatvaà ca yädasaù |

caturthe bhagavad-väkyaà hitam uktaà mariñyatäm ||1||

—o)0(o—

|| 8.4.2 ||

nedur dundubhayo divyä gandharvä nanåtur jaguù |åñayaç cäraëäù siddhäs tuñöuvuù puruñottamam ||

—o)0(o—

|| 8.4.3-4 ||

yo’sau grähaù sa vai sadyaù paramäçcarya-rüpa-dhåk |mukto devala-çäpena hühür gandharva-sattamaù ||praëamya çirasädhéçam uttama-çlokam avyayam |agäyata yaço-dhäma kértanya-guëa-sat-katham ||

çrédharaù : hühü-saàjïo gandharva-sattamaù, asau devalasya çäpena gräho jätaù | sa vai sa tu tataù sadhyo muktaù sann uttama-çlokam agäyatety anvayaù | evaà hétihäsottame kathä sarasi strébhiù kréòann asau srätuà praviñöaà devalaà päde pragåhya vicakarña | sa ca prakupito gräho bhaveti çaçäpa, tena ca prasäditaù sann uväca—evam eva gajendraà gåhëéñva, tataç ca gajendram uddharan haris tväm api mocayiñyatéti ||3||

kathaà-bhütam ? yäçaso dhäma äçrayam | ataù kértanyäù kértanéyä guëäù saté kathä ca yasya tam ||4||

viçvanäthaù : devala-çäpenety evam atra kathä | sarasi strébhiù kréòann asau snätuà praviñöaà devalaà päde pragåhya vicakarña | sa ca kuptio gräho bhaveti çaçäpa | tena ca prasäditaù sann uväca | evam eva gajendraà gåhétavantaà tväm ahrir mocayiñyatéti | adhéçaà kédåçaà yaçaso dhäma äçrayam ||3-4||

—o)0(o—

|| 8.4.5 ||

so’nukampita éçena parikramya praëamya tam |lokasya paçyato lokaà svam agän mukta-kilbiñaù ||

çrédharaù : svaà lokaà gandharva-lokam ||5||

—o)0(o—

|| 8.4.6 ||

gajendro bhagavat-sparçäd vimukto’jïäna-bandhanät |präpto bhagavato rüpaà péta-väsäç catur-bhujaù ||

çrédharaù : na vyäkhyätam.

krama-sandarbhaù : vimukta iti tat-särüpyasya mäyätétatvam uktam ||6||

viçvanäthaù : bhagavat-sparçät bhagavat-karmaka-sparçät, tatra mano-vacobhyäà sparçät ajïäna-bandhato muktaù | sthüla-dehena sparçät sparça-maëi-nyäyena bhagavato rüpaà präpto dhruva iveti jïeyam | deham avyayaà karotv iti pürva-prärthät ||6||

—o)0(o—

|| 8.4.7 ||

sa vai pürvam abhüd räjä päëòyo draviòa-sattamaù |indradyumna iti khyäto viñëu-vrata-paräyaëaù ||

—o)0(o—

|| 8.4.8 ||

sa ekadärädhana-käla ätmavängåhéta-mauna-vrata éçvaraà harim |

jaöä-dharas täpasa äpluto’cyutaàsamarcayäm äsa kuläcaläçramaù ||

çrédharaù : kuläcale malayädräväçramo yasya ||8||

viçvanäthaù : kuläcale malayädräväçramo yasya saù ||8||

—o)0(o—

|| 8.4.9 ||

yadåcchayä tatra mahä-yaçä muniùsamägamac chiñya-gaëaiù pariçritaù |taà vékñya tüñëém akåtärhaëädikaàrahasy upäsénam åñiç cukopa ha ||

çrédharaù : tüñëéà rahasy upäsénaà vékñya ||9||

krama-sandarbhaù : cukopa ha iti na svävamänena, kintu vidhy-atikrameëa | ata eva viprävamanteti vakñyati [bhä.pu. 8.4.10] | anena ca pürva-pürva-vipreñv avamänaà kåtavän iti bodhyate | tatra hetuù—stabdha-matir ity anena darçitaù | kopa-vidhänaà cedaà tad-aparädha-janya-mahä-duùkha-bhogäntara-çäntaye abhüd iti kåpä-mayam eva jïeyam ||9||

viçvanäthaù : munir agastyaù ||9||

—o)0(o—

|| 8.4.10 ||

tasmä imaà çäpam adäd asädhurayaà durätmäkåta-buddhir adya |viprävamantä viçatäà tamisraà

yathä gajaù stabdha-matiù sa eva ||

çrédharaù : çäpam eväha—asädhur ity-ädi | akåöa’çikñitä buddhir yasya | gajo yathä stabdha-matis tathaiväyam | ataù sa eva gaja eva, bhavatv iti çeñaù ||10||

viçvanäthaù : akåta-buddhiù açikñita-dhéù | sa eva gaja eva bhavatv iti çeñaù ||10||

—o)0(o—

|| 8.4.11 ||

çré-çuka uväca—evaà çaptvä gato’gastyo bhagavän nåpa sänugaù |indradyumno’pi räjarñir diñöaà tad upadhärayan ||

çrédharaù : diñöaà daiva-präpitaà tad upadhärayann älocayan ||11||

krama-sandarbhaù : evam ity ardhakam | ata evägastyo bhagavän iti dayälutva-sarvajïatvädinaiva taà çaçäpeti bhävaù | tatra cänyathäsyänyaträpi bahutredåçäparädhäs tat-phala-durbhogäç ca samutpatsyante | stabdhatvaà sati çikñä-mätreëäcikitsyatvät1 | tataç cäsya kadäcid api na nistäraù2 syäd iti tad-abhipräyo jïeyaù ||11||

viçvanäthaù : diñöaà duradåñöam upadhärayan jänan ||11||

—o)0(o—

|| 8.4.12 ||

äpannaù kauïjaréà yonim ätma-småti-vinäçiném |hary-arcanänubhävena yad gajatve’py anusmåtiù ||

çrédharaù : kauïjaréà yonim äpannaù | tarhi paçcät kathaà småtir jätä ? taträha—harer arcanasyänubhäveneti ||12||

krama-sandarbhaù : hary-arcaneti | gajatve’py anusmåtir yad abhüt, tat tu hary-arcanänubhävenaivety arthaù ||12||

viçvanäthaù : yasya gajatve yad gajatve ||12||

1 çikñä-mätreëa cikitsyatvät (ìa)2 kadäcit tan-nistäraù (ìa)

—o)0(o—

|| 8.4.13 ||

evaà vimokñya gaja-yütha-pam abja-näbhas tenäpi pärñada-gatià gamitena yuktaù |

gandharva-siddha-vibudhair upagéyamäna- karmädbhutaà sva-bhavanaà garuòäsano’gät ||

çrédharaù : adbhutaà sva-bhavanam agät ||13||

viçvanäthaù : vimokñyeti grähäd iti çeñaù ||13||

—o)0(o—

|| 8.4.14 ||

etan mahä-räja taverito mayäkåñëänubhävo gaja-räja-mokñaëam |

svargyaà yaçasyaà kali-kalmañäpahaàduùsvapna-näçaà kuru-varya çåëvatäm ||

çrédharaù : etad gaja-räja-mokñaëaà näma kåñëänubhävas taveritaù | kathaà-bhütam ? taträha—svargyam ity-ädi | duùsvapnaà näçayatéti tathä ||14||

caitanya-mata-maïjuñä : kåñëänubhävo gaja-räja-mokñaëam ity-ädi | çré-kåñëasyaivänubhävo’yam, yato’sya hari-nämnäàçenaiva gajaà mocayämäsa ||14||

—o)0(o—

|| 8.4.15 ||

yathänukértayanty etac chreyas-kämä dvijätayaù |çucayaù prätar utthäya duùsvapnädy-upaçäntaye ||

çrédharaù : ataù çreyas-kämä ye etad yathä-vad anukértayanti |

viçvanäthaù : yathä yathävat ||15||

—o)0(o—

|| 8.4.16 ||

idam äha hariù préto gajendraà kuru-sattama |çåëvatäà sarva-bhütänäà sarva-bhüta-mayo vibhuù ||

çrédharaù : anena çreyo bhavatéti kuto jïätam, säkñäd bhagavad vacanäd evety äha, idam ähety-ädi yävat samäpti |

—o)0(o—

|| 8.4.17 ||

çré-bhagavän uväca—ye mäà tväà ca saraç cedaà giri-kandara-känanam |

vetra-kécaka-veëünäà gulmäni sura-pädapän ||

çrédharaù : prasaìgäd anyasyäpi smaraëe phalam ucyate | sarveñäà dvitéyäntänäà smarantéty añöamenänvayaù ||17||

krama-sandarbhaù : ye mäm ity añöakam | ye mäm ity-ädinä sva-bhaktoddhära-jäta-paramänandaù çré-bhagavän äçiño dadäti, ya etat-prasaìga-saìginaù, teñäà smaraëänuvädena, tatra tu çeñädénäm apy ägamanaà jïeyam, divijaiù saha saàstuvadbhiù [bhä.pu. 8.3.31] ity ukteù | prahlädo’yaà nitya-pärñadaù, akrüreëa brahma-hrade dåñöatvät | matsyädy-avatära-kåtäni tadänéà gandharvädibhir géyamänäni | praëavädikam api tat-prasaìge kértyamänam | gaìgädyäs tad-adhiñöhätryaù | puëya-çlokäç ca tal-léläntaù kértyamänäs tat-pärñadädinä präptatvena tat-sahitä eva ceti ||17||

viçvanäthaù : mäà tväà cety-ädi dvitéyäntänäà smarantéty añöamenänvayaù ||17||

—o)0(o—

|| 8.4.18-22 ||

çåìgäëémäni dhiñëyäni brahmaëo me çivasya ca |kñérodaà me priyaà dhäma çveta-dvépaà ca bhäsvaram ||çrévatsaà kaustubhaà mäläà gadäà kaumodakéà mama |

sudarçanaà päïcajanyaà suparëaà patageçvaram ||çeñaà ca mat-kaläà sükñmäà çriyaà devéà mad-äçrayäm |

brahmäëaà näradam åñià bhavaà prahrädam eva ca ||matsya-kürma-varähädyair avatäraiù kåtäni me |

karmäëy ananta-puëyäni süryaà somaà hutäçanam ||praëavaà satyam avyaktaà go-viprän dharmam avyayam |

däkñäyaëér dharma-patnéù soma-kaçyapayor api ||

çrédharaù : avyaktaà mäyäm | avyayaà dharmaà bhakti-lakñaëam | soma-kaçyapayor api patnér däkñäyaëéù ||22||

viçvanäthaù : avyaktaà mäyäà, avyayaà dharmaà bhaktim | soma-kaçyapayor api patnéù ||22||

—o)0(o—

|| 8.4.23 ||

gaìgäà sarasvatéà nandäà kälindéà sita-väraëam |dhruvaà brahma-åñén sapta puëya-çlokäàç ca mänavän ||

çrédharaù, viçvanäthaù : sita-väraëam airävatam ||23||

—o)0(o—

|| 8.4.24 ||

utthäyäpara-rätränte prayatäù susamähitäù |smaranti mama rüpäëi mucyante te’àhaso’khilät ||

çrédharaù : su-samähitä ekägra-cittäù | mama rüpäëi mad-vibhütéù ||24||

—o)0(o—

|| 8.4.25 ||

ye mäà stuvanty anenäìga pratibudhya niçätyaye |teñäà präëätyaye cähaà dadämi vipuläà gatim ||

—o)0(o—

|| 8.4.26 ||

çré-çuka uväca—ity ädiçya håñékeçaù prädhmäya jalajottamam |harñayan vibudhänékam äruroha khagädhipam ||

çrédharaù : jala-jottamaà çaìkha-varaà pradhmäya vädayitvä |

—o)0(o—

iti särärtha-darçinyäà harñiëyäà bhakta-cetasäm |añtamasya caturtho’yaà saìgataù saìgataù satäm ||*||

—o)0(o—

gajendra-mokñaëaà nämacaturtho’dhyäyaù |

|| 8.4 ||

païcamo’dhyäyaù

brahma-stutiù

|| 8.5.1 ||

çré-çuka uväca—räjann uditam etat te hareù karmägha-näçanam |

gajendra-mokñaëaà puëyaà raivataà tv antaraà çåëu ||

çrédharaù : amåtäkhyänam añöäbhir adhyäyair anuvarëyate |

sva-bhakta-pakña-pätena yatra yoñäyitaà prabhoù ||païcame païcamaà cätha ñañöhaà cäkathayan manum |vipra-çäpäc ca niùsrékaiù kåtäà devair hareù stutim ||1||

viçvanäthaù :ñañöha-manvantare çrémad-ajitasya kathäm anu |

durväsaù-çäpa-niùçrékäù païcame tuñöuvuù suräù ||o||

—o)0(o—

|| 8.5.2 ||

païcamo raivato näma manus tämasa-sodaraù |bali-vindhyädayas tasya sutä härjuna-pürvakäù ||

çrédharaù : tämasaç caturtho manuù, tasya sodaro bhrätä ||2||

caitanya-mata-maïjuñä : païcamaà manum äha—païcama ity-ädi ||2||

—o)0(o—

|| 8.5.3 ||

vibhur indraù sura-gaëä räjan bhütarayädayaù |hiraëyaromä vedaçirä ürdhvabähv-ädayo dvijäù ||

na katamena vyäkhyätam.

—o)0(o—

|| 8.5.4-5 ||

patné vikuëöhä çubhrasya vaikuëöhaiù sura-sattamaiù |tayoù sva-kalayä jajïe vaikuëöho bhagavän svayam ||

vaikuëöhaù kalpito yena loko loka-namaskåtaù |ramayä prärthyamänena devyä tat-priya-kämyayä ||

caitanya-mata-maïjuñä : tayor vikuëöhä-çubhrayor bhagavän svayaà çré-kåñëaù sakalayä jajïe ity-anvayaù | yena ramayä prärthyamänena vikuëöhäkhyo lokaù kalpitaù, vaikuëöha-sadåçaà dhämäntaraà cakre | ayaà bhävaù—präk-siddhaà lokaà nityaà parama-vaikuëöhaà nityatvenaiva vartate, yad dhi brahmaëe bhagavatä darçitaà, yatra sanakädayo gatvä bhagavantaà dadåçuù, yatra naiùçreyasaà näma vanaà, tan nityaà vaikuëöham | idaà tu sahävatérëayä kalayä ramayä prärthaitaù san, tad-anukalpaù san, tad-anukalpaà vaikuëöhaà cakära | vaikuëöha-kåtatväd vaikuëöham idaà, tat tu vaikuëöhaà sanätanam, brahma-rüpa-lokaù kuëöhätétaà vikuëöham akuëöhaà sarva-çakti-sampannatvät kuträpi na kuëöham | vikuëöham eva vaikuëöhaà, svärthe’ë | tathä ca—kñemaà vindanti mat-sthänaà yad brahma paramaà viduù [bhä.pu. 11.20.37] ity-ädayo yasya niruktayaù | loke’pi éçvaro lokaù sva-sthänät kasyäpi hetoù sa-parikaraç ced gacchati, tadä parikara-paritoñät puräntaraà karoti, anyathä asyaiva kuëöhatvaà yadi, tadä pürva-pürva-kathita-vaikuëöha-lokasya prätvam asaìgatam ||4-5||

krama-sandarbhaù : yathä bhagavad-vapur ävirbhavati loke, tathaiva kvacit kasyacit tat-padasyävirbhävaù çrüyate—patnéti dvayena | yathä bhagavata ävirbhäva-mätraà janmeti manyate, tathaiva vaikuëöhasyäpi kalpanam ävirbhävanam eva, na tu präkåtavat kåtrimatvam | ubhayaträpi nityatvät, ity abhipräyeëa tat-sämyenäha—jajïa iti | çré-vikuëöhä-sutasyaivedaà vaikuëöhaà, müla-vaikuëöhaà tu såñöeù präk çré-brahmaëä dåñöam iti dvitéya-skandhe [bhä.pu. 2.9.9-16] prasiddham eva | sa tan-niketaà parisåtya çünyam apaçyamänaù kupito nanäda [bhä.pu. 8.19.11] ceti nirdiñöaà tat sthänaà tu sargädi1-gatam eva jïeyam ||4-5|| [bhagavat-sandarbhaù 63]

1 svargädi- iti puridäsaù.

viçvanäthaù : çubhrasya patné vikuëöhä äséd iti çeñaù | tayor bhagavän vaikuëöhaiù saha jajïe ||4|| yathä bhagavata ävirbhäva-mätraà janmeti bhaëyate tathaiva vaikuëöhasya kalpanam ävirbhävanam eva, na tu präkåtavat kåtrimatvam | ubhayaträpi nityatvät nityatväbhipräyeëa tat-sämyenäha jajïa iti | çré-vikuëöha-sütas tasyevedaà vaikuëöhaà müla-vaikuëöhas tu añöävaraëa-päre virajaà såñöeù präk brahmaëä dåñöam iti dvitéya-skandhe prasiddham iti sandarbhaù ||5||

—o)0(o—

|| 8.5.6 ||

tasyänubhävaù kathito guëäç ca paramodayäù |bhaumän reëün sa vimame yo viñëor varëayed guëän ||

çrédharaù : tasya vaikuëöha-saàjïasya harer anubhävaù sanakädi-çäpena daityatäà präptäbhyäà sva-pärñadäbhyäà varähädi-rüpenä yüddhädi-lakñaëaù, guëäç ca brahmaëyatädayaù, paramodayäç ca maharddhayaù kathitäù tåtéya-skandhädiñu ||6||

viçvanäthaù : kathitas tåtéya-skandhe guëä brahmaëyatvädayaù ||6||

—o)0(o—

|| 8.5.7-10 ||

ñañöhaç ca cakñuñaù putraç cäkñuño näma vai manuù |püru-püruña-sudyumna- pramukhäç cäkñuñätmajäù ||

indro mantradrumas tatra devä äpyädayo gaëäù |munayas tatra vai räjan haviñmad-vérakädayaù ||taträpi devasambhütyäà vairäjasyäbhavat sutaù |

ajito näma bhagavän aàçena jagataù patiù ||ayodhià yena nirmathya suräëäà sädhitä sudhä |

bhramamäëo’mbhasi dhåtaù kürma-rüpeëa mandaraù ||

caitanya-mata-maïjuñä : ñañöhaà manum äha—ajito nämety-ädi | bhagavän çré-kåñëo’jita-nämäbhüt | evaà sväyambhuve manvantare prathame manvantarävatäraù kapilo yajïaç ca, dvitéye svärociñe manvantare vibhuù | tåtéye uttame manvantare satyasenaù | caturthe tämase hariù | païcame raivate vaikuëöhaù, yo vaikuëöhäntaraà cakära | ñañöhe cäkñuñe’jito’yam ||9||

anyair na vyäkhyätam.

—o)0(o—

|| 8.5.11-12 ||

çré-räjoväca——yathä bhagavatä brahman mathitaù kñéra-sägaraù |yad-arthaà vä yataç cädrià dadhärämbucarätmanä ||

yathämåtaà suraiù präptaà kià cänyad abhavat tataù |etad bhagavataù karma vadasva paramädbhutam ||

çrédharaù : yato hetoù | ambu-carätmanä kürma-rüpeëa | suräëäà sädhitä sudhä ity uktyä yuddhädy api sücitam, ataù påcchati—kià cänyad iti ||11-12||

viçvanäthaù : ambucaraù kürmas tad-ätmanä ||11-12||

—o)0(o—

|| 8.5.13 ||

tvayä saìkathyamänena mahimnä sätvatäà pateù |nätitåpyati me cittaà suciraà täpa-täpitam ||

çrédharaù : nottiñöherann apunar jévanti smety arthaù ||13||

viçvanäthaù : na vyäkhyätam.

—o)0(o—

|| 8.5.14 ||

çré-süta uväca—sampåñöo bhagavän evaà dvaipäyana-suto dvijäù |

abhinandya harer véryam abhyäcañöuà pracakrame ||

—o)0(o—

|| 8.5.15-16 ||

çré-çuka uväca—yadä yuddhe’surair devä badhyamänäù çitäyudhaiù |

gatäsavo nipatitä nottiñöheran sma bhüriçaù ||yadä durväsaù-çäpena sendrä lokäs trayo nåpa |

niùçrékäç cäbhavaàs tatra neçur ijyädayaù kriyäù ||

çrédharaù : durväsasä hi kadäcin märge gacchantam indraà dåñövä sva-kaëöha-sthä mälä tasmai dattä, tena ca çré-madenänädåtyairävatasya kumbhayor nikñiptä, sa ca gajo mattaù padbhyäà täà mäläà cürëé-cakära, tataù kupito durväsäs taà çaçäpa tribhir lokaiù saha tvaà niùçréko bhaveti | tad etad äha—yadä durväsasaù çäpäd iti | ijyädayo yägädyäù. ||15-16||

krama-sandarbhaù : yadä yuddha iti yugmakam | sendrä indränugatä ye, ta eva, na tv asurä ity arthaù ||15-16||1

viçvanäthaù : nottiñöheran na punar jévanti sma iti devänäà paräbhava uktaù, tatra käraëam äha—durväsaù-çäpeneti | durväsä hi kadäcin märge gacchantam indraà dåñövä sva-kaëöha-sthä mälä tasmai dattä | tena çré-madenänädåtyaivairävatasya kumbhayor nikñiptä | sa ca paçutvän mattaù patitäà täà mäläà padbhyäà cürëécakära | tad dåñövä kupito durväsäs tribhir lokaiù saha tvaà niùçréko bhaveti çaçäpa ||15-16||

—o)0(o—

|| 8.5.17-18 ||

niçämyaitat sura-gaëä mahendra-varuëädayaù |nädhyagacchan svayaà mantrair mantrayanto viniçcitam ||

tato brahma-sabhäà jagmur meror mürdhani sarvaçaù |sarvaà vijïäpayäà cakruù praëatäù parameñöhine ||

—o)0(o—

|| 8.5.19-20 ||

sa vilokyendra-väyv-ädén niùsattvän vigata-prabhän |lokän amaìgala-präyän asurän ayathä vibhuù ||

1 atra viñëu-puräëasya 1.9 adhyäyaù drañöavyaù.

samähitena manasä saàsmaran puruñaà param |uväcotphulla-vadano devän sa bhagavän paraù ||

çrédharaù : asurän ayathä deva-vailakñaëyena | bala-puñöy-ädi-yuktän vilokyety arthaù | harià çaraëaà gatäù santo yathä-pürvaà sarvaà präpsyäma iti harñeëotphullaà vikasitaà vadanaà yasya ||19-20||

caitanya-mata-maïjuñä : samähitena manasety-ädi | puruñaà paraà çré-kåñëam evety arthaù | samähitena manasä saàsmaran, na tu tatra gatvä paçyan | utphulla-vadana ity asyäyam arthaù—smaraëa-mätreëa prasäda-sumukhasya prädurbhütaù çré-kåñëa iti sarva-kärya-siddhir anumitä ||20||

krama-sandarbhaù : sa vilokyeti yugmakam | asurän ayatheti jïäna-dåñöyaiva dåñöam, teñäm atränägamanät | utphulla-vadana iti samädhau hareù prasädänubhavät ||19-20||

viçvanäthaù : sa parameñöhé asuräàs tu ayathä bala-puñöy-ädi-yuktän ||19-20||

—o)0(o—

|| 8.5.21 ||

ahaà bhavo yüyam atho’surädayomanuñya-tiryag-druma-gharma-jätayaù |

yasyävatäräàça-kalä-visarjitävrajäma sarve çaraëaà tam avyayam ||

çrédharaù : manuñyädayo jarä-yujäëòa-jodbhijja-sveda-jäù | yasyävatäraù puruñas tasyäàço brahmä tasya kalä marécy-ädayas täbhir visarjitäù putra-pauträdi-dvärä janitäù ||21||

caitanya-mata-maïjuñä : yad uväca tad eva darçayati—ahaà bhavety-ädibhiù tribhiù ||21||

krama-sandarbhaù : yasyävatära-rüpä ye’àçäù kaläç ca puruñasya tri-devy-ädayo marécy-ädayaç ca täbhir visarjitäù | tatra mülävatäriëaù puruña-trayaà, tatra dvitéyät puruñät tridevé | tatra brahmaëo marécy-ädyäù | tebhyo’nye’nya iti vivecanéyam | tad etad avatäri-dåñöyoktam ||21||

viçvanäthaù : dharma-jätayaù svedajäù | yasyävatäraù puruñas tenähaà bhavaç ca visarjito vividhäà såñöià käritau puruñäàçena mayä ca marécy-ädayaù | mat-kaläbhir marécy-ädibhiù putra-pautra-dvärä ausrädayo visarjitäù ||21||

—o)0(o—

|| 8.5.22 ||

na yasya vadhyo na ca rakñaëéyonopekñaëéyädaraëéya-pakñaù |

tathäpi sarga-sthiti-saàyamärthaàdhatte rajaù-sattva-tamäàsi käle ||

madhvaù: anugrähyatayä pakñä devänätmyarthato hareù iti ca ||22||

çrédharaù : nanu tarhi sarveñv asau samaù syät, kià tac charaëäçrayeëa ? satyam, yadyapy evaà, tathäpy asmat-pakñapäté bhaviñyatéty äçayenäha—na yasyeti dväbhyam ||22||

krama-sandarbhaù : na yasyetyädau sargädayaù, lokavat tu lélä-kaivalyam [ve.sü. 2.1.33] iti nyäyenaiveti bhävaù | tad uktam—

såñöy-ädikaà harir naiva prayojanam apekñya tu | kurute kevalänandäd yathä mattasya nartanam || ity ädi1 ||22||

viçvanäthaù : na yasya badhya iti tasya sarvatra sämyäd iti bhävaù | nanu tarhi vadhädayaù kathaà jagati dåçyante taträha dhatte iti | guëänäà tac-chaktitvät såñöy-ädy-arthaà sa eva raja-ädi dhatte ity ucyate tamaù-sattva-rajobhir guëair eva vadha-rakñaëopekñaëäni kriyante tatra parameçvare kevalam upacära iti bhävaù ||22||

—o)0(o—

|| 8.5.23 ||

ayaà ca tasya sthiti-pälana-kñaëaùsattvaà juñäëasya bhaväya dehinäm |tasmäd vrajämaù çaraëaà jagad-guruà

svänäà sa no dhäsyati çaà sura-priyaù ||

çrédharaù : sthiti-pälanasya kñaëaù kälaù | ataù sura-priyaù san svéyänäà naù çaà sukhaà kariñyati ||23||

krama-sandarbhaù : nanu, sargädikälä’nusäré ced asau tarhi käläntare’smad-vipakñé-bhävän nätiviçvasanéyas taträha—svänäm iti | nanu, tarhi svéyatvam apy asmäsu na ghaöate ? taträha—sura-priyaù | 1 näräyaëa-saàhitäyäm iti bhagavat-paramätma-sandarbhayor dhåtaù çlokaù.

sureñu priyäs tad-bhaktäù çré-näradädayo yasya sa iti | sureñv eva tad-bhaktänäà sthiti-präcuryäd asmäsv eväsyä’nugrahaù paryavasyatéti bhävaù ||23||

viçvanäthaù : kintu samprati tamaù-kärya-vadha-kälo nety äha—ayaà sthitir maryädä tasyäù pälana-kñaëaù samayaù | sattvaà juñäëasyeti samprati sattvaà svékurvan sura-priyaù eva bhavitum arhatéti bhävaù ||23||

—o)0(o—

|| 8.5.24 ||

çré-çuka uväca——ity äbhäñya surän vedhäù saha devair arindama |ajitasya padaà säkñäj jagäma tamasaù param ||

çrédharaù : yatra kñéräbdhau harer väsas tad eva tamasaù paraà sthänam | yad vä, lokälokät parato yat tamas tataù paraà sthänaà jagäma ||24||

caitanya-mata-maïjuñä : ajitasya padaà sthänaà tamasaù paraà lokäd bahir yad uttamaà tasmäd api param, taträrjunena saha bhagavän çré-kåñëo brähmaëa-putränayanärthaà gataù | yad vä, tamasaù paraà çuddha-sattvaà, kintu brahmäëòäntar-varty eva tat | kñéräbdhi-sthaà vä ||24||

krama-sandarbhaù : ajitasya padaà vikuëöhä-sutasyaiva tenaiva prakäçitaà vaikuëöha-viçeñam | tamasaù param prapaïca-madhyävirbhütatve’pi çré-bhagavad-vigrahavad eva prakåtyä na spåñöaà yat taj jagäma, tat-samépa-deçaà präpety arthaù ||24||

viçvanäthaù : padaà kñérodadhi-stha-çvetadvépam | tamasaù prakåteù param ||24||

—o)0(o—

|| 8.5.25 ||

taträdåñöa-svarüpäya çruta-pürväya vai prabhuù |stutim abrüta daivébhir gérbhis tv avahitendriyaù ||

çrédharaù : daivébhir loke’prasiddhäbhir vaidikébhir gérbhiù stutim akarot ||25||

viçvanäthaù : adåñöa-svarüpäyeti tatra vartamänatve’pi tad-icchäà vinä drañöum açakteù | abrüta akarot | daivébhiù puruña-süktädibhiù vaidikébhiù ||25||

—o)0(o—

|| 8.5.26 ||

çré-brahmoväca—avikriyaà satyam anantam ädyaà

guhäçayaà niñkalam apratarkyam |mano’gra-yänaà vacasäniruktaà

namämahe deva-varaà vareëyam ||

çrédharaù : deva-varaà namämahe namäma | he deva ! varaà tväà namämeti vä | varatve hetuù—satyam | kutaù ? avikriyam | tat kutaù ? anantam ädyaà cänädim | ädy-antavanto hi våddhy-ädi-vikriyä-yuktä bhavanti | kià ca—guhäçayaà sarväntaram | kutaù ? niñkalaà nirupädhim | tat kutaù ? apratarkyam | tat kutaù ? mano’gra-yänaà manaso’pi javiñöam | manaù-präpye sthäne tataù präg eva vidyamänatvät | tathä ca çrutiù—anejad ekaà manaso javéyo nainad devä äpnuvan pürvam arçat | tad dhävato’nyänety eti tiñöhet iti | vacasä aniruktaà, aviñayatvät—yad-väcä näbhyuditaà yena väg abhyudyate iti çruteù | mano-vacasor agocaratväd apratarkyam | yatheñöaà vä sarveñäà hetu-hetumad-bhävaù ||26||

krama-sandarbhaù : brahmatvena stauti—avikriyam iti ||26||

viçvanäthaù : he deva ! tväà vayaà namäma eva na tu dhyätuà stotuà ca prabhaväma ity ähuù | manaso’gre yänaà yasya tam | tathä ca çrutiù—anejad ekaà manaso javéyo nainad devä äpnuvan pürvam arçat | tad dhävato’nyänety eti tiñöhet [éça.u. 4] iti | vacasäpi aniruktaà—yad väcä näbhyuditaà yena väg abhyudyate iti çruteù | asman-mano-vacasor mäyikatvät tava tu mäyätétatväd iti bhävaù | mäyätétatve liìgam äha vikriyaà guëänäm eva vikära-dharmatväd iti bhävaù | na ca mana ädyagamyatve’pi tavävastutvam ity äha—satyam | nanu, kià ghaöa-paöädikam iva nety äha anantaà käla-deça-pariccheda-rahitaà yatra ädyaà sarva-jagat-käraëam | ata eva sarveñäm agamyatväd guhäyäm iva çete iti taà, yato niñkalaà nirupädhim | yad vä, aprameyatvän niñkalaà—kalo näkälam änäyor iti mediné | tatra hetuù apratarkyam ||26||

—o)0(o—

|| 8.5.27 ||

vipaçcitaà präëa-mano-dhiyätmanämarthendriyäbhäsam anidram avraëam |

chäyätapau yatra na gådhra-pakñautam akñaraà khaà tri-yugaà vrajämahe ||

madhvaù: chäyä tv avidyä samproktä janya-vidyä’’tapaù småtam |jéva-gådhrasya tau pakñäv adha-ürdhva-pathoù påthak |tau viñëos tu na vidyete nitya-vidyä svarüpiëaù || iti ca ||27||

çrédharaù : kià ca, präëädénäà vipaçcitaà jïätäram | ätmähaìkäro deho vä, na tu tad-vyatiriktaà jïeyam astéty äha—artho viñayaù | indriyäëi tad-vähakäni tad-ubhaya-rüpeëäbhäsata iti tathä tam | tathäpy anidraà svapna-darñöåvad ajïäna-rahitam | kutaù ? avraëam adeham | ata eväkñaraà kham iva vyäpinaà ca | sarvatra hetuù—yatra yasmin gådhra-pakñau jéva-pakña-pätinau chäyätapäv avidyä ca tan-nivartikä vidyä ca nästi taà tri-yugaà triñu yugeñv ävirbhavantaà çaraëaà vrajäma ||27||

krama-sandarbhaù : paramätmatvena stauti—vipaçcitam iti dväbhyäm | tat-tad-avatära-rüpeëa tri-yugam ||27||

viçvanäthaù : atas tasya sarvajïatvaà sarväjïeyatvaà cäha—vipaçcitaà präëädénäà jïätäram | ätmä ahaìkäro deho jévo vä | arthä viñayäù indriyäëi tad-grähakäëi tair na bhäsate iti taà viñaya-niñöhendiryägocaram ity arthaù | anidraà drañöäraà tad api avraëaà jéva-duùkha-darçine’py aduùkhitaà sarvatra hetuù | yatra yasmin gådhra-pakñau jéva-pakña-tulyau chäyä-tapau avidyä-vidye na staù | ata eväkñaraà khaà nitya-sukha-rüpam ity arthaù | kham indriye sukhe svarga iti koñaù | nitya-sukham eva gaëayati | triyugaà tréëi yugäni yatra taà ñaò-aiçvaryavantam ity arthaù | vrajämahe çaraëaà vrajämaù ||27||

—o)0(o—

|| 8.5.28 ||

ajasya cakraà tv ajayeryamäëaàmanomayaà païcadaçäram äçu |

tri-näbhi vidyuc-calam1 añöa-nemi1 vidyud-balam iti tattvavädi-päöhaù. ayam arthaù—idaà saàsära-cakraà yasyäjasya väsa-sthänam | puram ekädaça-dväram ajasya iti | éçäväsyam idaà sarvam iti ca çrutiù | cakraà na våttaà vyatéravévipat iti ca | yo’jaù paramätmaiväkñam äçrayaç ca yasya cakrasya tam åtaà prapadye | åtaà satyaà paraà brahma iti çrutiù | ajasya jévasya cakraà vä | ajo hy eko juñamäëo’nuçete jahäty enäà bhukta-bhogäm ajo’nyaù | kédåçaà cakram ? ajayä prakåtyä preryamäëam | manomayaà manaù-pracuram | mana eva manuñyäëäà käraëaà bandha-mokñayoù iti hi smaranti | païca bhütäni daçendriyäëi ca païcadaça arä yasya tat | çabdädyä païca vä | präëädyä vä | bhütäni païca, çabdädyäù païca, jïänendriyäëi païcaite vä | äçu

yad-akñam ähus tam åtaà prapadye ||

madhvaù: guëa-traya-näbhi | vidyud brahma | vidyud brahmety upäséta iti çruteù | jagac-cakrasyäkña-bhüto bala-rüpaç ca keçavaù || iti ca ||28||

çrédharaù : tad evam avikriyatvädibhiù sarva-jïatvädibhiç ca satyatvaà vareëyatvaà coktam, saàsära-cakrädhäratvenäpi tad eva darçayann äha—ajasya jévasya cakraà cakravad ävartamänaà dehädy-ajayä mäyayä preryamäëam | yo’kño yasya yad adhiñöhänam ähus tam åtaà satyaà prapadye | kathaà-bhütaà cakram ? mano-mayaà manaù pradhänam | daçendriyäëi païca-präëäç cety evaà païca-daça arä yasya | äçu çéghra-gam | trayo guëä näbhir iva madhye yasya | vidyud iva calam | añöau prakåtayo nemaya ivävaraëäni yasya ||28||

krama-sandarbhaù : yad akñam ähur ity asya öékäyäà—guëébhüta-prathamänta-yac-chabdenaiva tam ity asyänvayaù kåtaù | añöau prakåtayaù [çrédhara-öékäyäm] iti bhümir äpo’nalo väyuù [gétä7.4] ity-ädi-gétokteù ||28||

viçvanäthaù : evam-bhütaù sa eva jévair upäsyo yato jévävidyä tad-äçrayayaivety äha ajasya jévasya cakraà saàsära-cakram ajayä mäyayä preryamäëaà cälyamänaà mano-mayaà manaù-pradhänaà daçendriyäëi païca-präëäç cety evaà païcadaça aräyasya äçu çéghra-gaà trayoguëä näbhir iva madhye yasya vidyud iva capalam añöa-prakåtayo nemaya iväkaraëäni yasya tat | yad akñaà yaù parameçvara eväkño yasya tat yad adhiñöhänam ähur ity arthaù | tat åtaà prapadye ||28||

—o)0(o—

|| 8.5.29 ||

ya eka-varëaà tamasaù paraà tadalokam avyaktam ananta-päram |

äsäà cakäropasuparëam enamupäsate yoga-rathena dhéräù ||

çrédharaù : sarva-jéva-niyantåtvädinä ca variñöhatvam äha, ya iti | ya upa-suparëaà jéva-samépe tan niyantåtvenäsäïcakäräs te sma | dvä suparëä

vegena dhävat, ata eväçvattham ähuù | guëa-traya-näbhi | vidyut brahmaiva bala-pradaà yasya | cakre’dhiñöhitaù, cakrasyäçrayaç ca yaù sa eväsya bala-dätä | balam iti parivartana-çaktiù | vidyotata iti vidyut prakäça-rüpaà brahma | bhümir äpo’nalo väyuù khaà mano buddhir eva ca | ahaìkära itéyaà me bhinnä prakåtir añöadhä || ity añöau nemaya ävaraëäni yasya | yad vä, asurä manuñyä gandharvä räkñasäù piçäcäs tiryaïcaù sthävaräëi cety añöau bhütäni nemayaù | atra va-bayor abhedena vidyudvat valati calatéti vidyuc capalam iti bhautiko’rthaù || (bannanje govindäcärya)

sayujä sakhäyä samänaà våkñaà pariñasvajäte [mu.u. 3.1.1] iti çruteù | yad vä, bhakta-rakñaëärthaà garuòasyopari ya upaviñöa ity arthaù | tarhi deha-sthatväd bhakta-rakñaëädi-kriyäveçäj jéva-sämyaà syät taträha, eka-varëaà jïänaika-svarüpaà, tamasaù prakåteù param, alokam adåçyam avyaktaà nirvikalpam, ananta-päraà kälato deçataç cäparicchinnaà tad brahmaiva yaù | apracyuta-svarüpatvän na jéva-sämyam | tayor anyaù pippalaà svädv atty anaçnann anyo abhicäkaçéti [mu.u. 3.1.1] iti viçeña-çravaëäd ity arthaù | ata eva yam enaà dhérä yogena rathena präpti-sädhanenopäsate bhajante taà namämety uttareëänvayaù ||29||

krama-sandarbhaù : bhagavattvena stauti—ya iti yugmakena | yas tamasaù paraà sva-dhäma äsäïcakära anädita evä’dhyäste tam enaà yoga-rüpa-präpti-sädhanena dhérä upäsate | tac copasuparëaà yathä syät tatheti | garuòam apy anugamyopäsata ity arthaù | iti däkñyaà darçitam | tad dhäma viçinañöi—eka-varëaà çuddha-sattvaika-svarüpam yatas tamasaù prakåteù param, yata evälokam lokätétam | ata evänanta-päram avyaktam präkåtägocaram iti ||29||

viçvanäthaù : prapatti-prakäram abhivyaïjayati—ya iti | eka-varëam ekäkñaraà praëava-rüpaà suparëaà garuòaà ya upa ädhikyena upari vä äsäïcakära adhyäste sma | kédåçam ? tamasaù prakåteù paraà tat taà prasiddham alokaà lokätétaà, ata eva avyaktaà lokägamyam | tatra hetuù—ananta-päraà sarva-veda-rüpatväd arthataù çabdataç ca etävattayä niçcetum açakyam | eti bhävaùbhävaà praëava-suparëam ärüòham enaà parameçvaraà yoga eva rathaù, tena yoga-lakñaëaà ratham äruhyety arthaù | upäsate utsäha-sthäyinä véra-rasena yuddhyamänä ivety arthaù | tan mäà mokñänanda-jighåkñayeti bhävaù | dhérä yuddhäd anapasarantaù taà namämety uttareëänvayaù ||29||

—o)0(o—

|| 8.5.30 ||

na yasya kaçcätititarti1 mäyäàyayä jano muhyati veda närtham |taà nirjitätmätma-guëaà pareçaà

namäma2 bhüteñu samaà carantam ||

madhvaù : ätmä ca ätma-guëäç ca nirjitä yena ||30||

1 kaçcätipiparti iti tattvavädi-päöhaù.2 namämi iti tattva-vädi-päöhaù. yasya mäyäà ko’pi nätipiparti, yad-anugrahäd åte nätikramituà pärayati | mama mäyä duratyayä iti smaraëät | yaya muhyan paramärthaà na veda | svayaà tu nirjitä ätmä mäyä-çaktiù tad-guëäç ca sattvädayo yena tädåçaù | puruña-çabdavad ätma-çabdo’pi prakåti-väcé | prakåtiù puruñaù kälaù, kñarätmanau ity-ädi-darçanät || (govindäcäryaù)

çrédharaù : mäyä-niyantåtvenäpi jéva-sämyaà pariharan variñöhatvam äha—yasya mäyäà kaç ca kaçcid api nätititarti nätikrämati | kathaà-bhütäm ? jano yayä muhyati | artham ätma-svarüpaà na tu veda | nirjita ätmätma-çaktir mäyä ca tad guëäç ca yena tam ||30||

krama-sandarbhaù : adhéräëäà tu durgamatvam äha—na yasyeti | arthaà paramärthaà yaà na veda, taà pareçaà1 bhagavantaà namämi | kédåçam ? nirjitä vaçékåtä ätmänaù sväàça-bhütäù mahä-puruñädayaù ätma-bhütä guëä aiçvaryädayaç ca yena tam evaà-bhütaiçvaryatve’pi na tüccävacä dåñöir ity äha—bhüteñv iti ||30||

viçvanäthaù : prabhaviñëutäm äha—na yasyeti | kaç ca ko’pi prapattià vineti çeñaù | nirjitä vaçékåtä ätmäno jévä ätma-çaktir mäyä tad-guëäç ca yena tam ||30||

—o)0(o—

|| 8.5.31 ||

ime vayaà yat-priyayaiva tanväsattvena såñöä bahir-antar-äviù |

gatià na sükñmäm åñayaç ca vidmahekuto’surädyä itara-pradhänäù ||

çrédharaù : arthaà na veda [bhä.pu. 8.5.30] iti yad uktaà, tat prapaïcayann äha—ime vayaà devä åñayaç ca yasya priyayä tanvä sattvenaiva såñöä api bahir antaç ca sattä-prakäçäbhyäm äviù prakaöäm api sükñmäà gatià nirupädhi-svarüpaà na vidmaù | itara-pradhänä rajas-tamo-mayäù kuto viduù ? taà namämeti pürveëänvayaù ||31||

caitanya-mata-maïjuñä : ajitaà stutvä tasmät paraà çré-kåñëaà stauti—ime vayam ity-ädi | ime madädyäù surä iti bahu-vacanam | yad yasya tava priyayä tanvä çré-kåñëäkhyena çré-vigraheëa sükñmäm atidürasthatvena duñpräpäà gatià käñöhäm avadhi-bhütäà täà na vidmaù, sattvena såñöä api åñayaç ca na vindantéty arthaù | bahir avatärädibhir antaù kevale’ntaù-pure äviù prädurbhavantéty api, kuto’surä ity arthaù ||31||

krama-sandarbhaù : durgamatvam eva darçayati—ime vayam iti ||31||

viçvanäthaù : arthaà na veda [bhä.pu. 8.5.30] iti yad uktaà, tat prapaïcayati—ime iti | bahiù käla-rüpeëa antar antaryämi-rüpeëa äviù prakaöäm api gatià caritram åñayaù santo na vidmaù | itara-pradhänä rajas-

1 parameçaà (ìa).

tamo-mayäù kuto vidus taà namämeti pürveëänvayaù vayaà devä åñayaç ca yasya priyayä tanvä sattvenaiva såñöä api bahir antaç ca sattä-prakäçäbhyäm äviù prakaöäm api sükñmäà gatià nirupädhi-svarüpaà na vidmaù | itara-pradhänä rajas-tamo-mayäù kuto viduù ? taà namämeti pürveëänvayaù ||31||

—o)0(o—

|| 8.5.32 ||

pädau mahéyaà sva-kåtaiva yasyacatur-vidho yatra hi bhüta-sargaù |sa vai mahä-püruña ätma-tantraù

prasédatäà brahma mahä-vibhütiù ||

çrédharaù : idänéà vairäja-rüpeëa stuvan prärthayate | pädau mahéti dvädaçabhiù | yatra mahyäà jarä-yujädi-bhüta-sargaù sä mahé yasya pädau sa naù prasédatu | ätma-tantraù pädädi-mattve’pi na tat para-tantraù | kutaù ? brahma apracyuta-rüpaù | tat kutaù ? mahaté vibhütir aiçvaryaà yasya saù ||32||

caitanya-mata-maïjuñä : ajitaà stutvä, tataç ca parätpparaà çré-kåñëaà ca stutvä idänéà viräò-rüpeëa vartamänaà stauti dvädaçabhiù ||32||

krama-sandarbhaù : tathäpi brahmaëo’pi pratiñöhä-rüpaà tam arväg-dåñöyaiva bhajemahéty äha—pädau mahéti dvädaçabhiù | brahma ca mahä-vibhütir yasya, ato mahä-vibhütéty aträpi mahaté brahma-lakñaëä vibhütir yasya sa ity eva ekädaçe [11.16] vibhüti-kathana-prasaìge vistareëa darçayiñyate ||32||

påthivé väyur äkäça äpo jyotir ahaà mahän |vikäraù puruño’vyaktaà rajaù sattvaà tamaù param || [bhä.pu. 11.16.37]

iti vibhüti-gaëanädhyäye param ity asya brahmeti vyäkhyänät | parätparaà brahma ca te vibhütayaù [sto.ra. 14] iti yämunäcärya-kåta-stoträc ca, brahmäpi mahä-vibhütir yasyeti sandarbhaù | tataç ca präkåte loke präkåtyaù påthivy-ädayaù kñudrä eva vibhütaya iti tä eva nirdiçati pädäv iti cinmaya-mürtes tasya pädayor vibhütitvät pädau iyaà mahé sva-kåtä svenaiva såñöä yatra mahyäà jaräyujädiç caturvidhaù | sa vai sa tu mahä-

puruña iti vairäjo’yaà tu präkåtaù puruñaù iti bhävaù | ätma-tantra-vairäjo’yaà tu käla-paratantreti bhävaù ||32||

—o)0(o—

|| 8.5.33 ||

ambhas tu yad-reta udära-véryaà1

sidhyanti jévanty uta vardhamänäù |lokä yato’thäkhila-loka-päläù

prasédatäà naù sa2 mahä-vibhütiù ||

madhvaù : sürya-soma-yamendrädén åte’nye lokapä api |adbhir jévanti somäc ca mahendrädén åte’khiläù |apäà somasya cendrädyäù sarve vai jévana-pradäù ||3 iti ca ||33-34||

çrédharaù : udäraà véryaà çaktir yasya, tad ambho yasya retaù, sa naù prasédatu | udära-véryatäm äha, yato’mbhaso lokädayaù sidhyanti jäyante ||33||

krama-sandarbhaù : lokäs traya iti päöhaù sarvatra | lokä yata iti svämi-sammataù, çloka-labdhaç ca ||33||

viçvanäthaù : udära-véryaà mahä-çaktikaà, yato’mbhaso lokädayaù siddhyanti jäyante ||33||

—o)0(o—

|| 8.5.34 ||

somaà mano yasya samämanantidivaukasäà yo balam andha äyuù |

1 udära-varyaà iti kvacit präcéna-koçe | ambhas tu yad retaù, tad brahma prasédatäm | äpo vai nara-sünavaù | kédåçaà ? udära-véryaà yat trayo lokä jévanti upajévanti | ata evämbho jévanam ity ucyate | ambhasaiva vardhamänäù sva-käryeñu sidhyanti | api cämbha iti tad-abhimäné varuëaù | ädityeñv eka äñäòha-devatä ca | sa eva cädhyätmaà rasanäbhimäné | rasanayä hi rasitam annam açyate | ataù sa sarva-loka-stha-manuñyäëäà jévana-hetuù | na kevalaà manuñyäù, kintv akhila-loka-pälä api tam upajévanti | aträkhileti präyo-vacanam | indra-kämau präëam aniruddhaà manu-guru-dakñän, pravahaà, sürya-soma-yamäàç ca vihäya itareñäà sarveñäm api devänäà sa kilopajévyaù ||33|| (govindäcäryaù)2 brahma iti tattva-vädi-päöhaù. evam uttaratra ca.3 ädi-padena kämädi-pravahäntän åte | adbhir iti varuëena ca | indrädi-pravähänta-svottama-kakñyägatän sarvän sva-kakñyägatau sürya-yamau ca rte akhiläù somäj jévanti | indrädyäù soma-varuëayor api jévana-pradäù || (govindäcäryaù)

éço nagänäà prajanaù prajänäàprasédatäà naù sa1 mahä-vibhütiù ||

çrédharaù : yaù somo devänäm andho’nnam | ata eva balam äyuç ca | nagänäà våkñäëäm | prakarñeëa janayati vardhayatéti prajanaù | taà yasya manaù samämananti sa naù prasédatu ||34||

krama-sandarbhaù : adhunä arväk samanvantaà tatra pariharann aiçvarya-lélayor mahimänam äha—namo’stv iti | upaçäntä nirupadravä çaktir yasya sväräjyasya tripäd-vibhüteù sva-dhämno läbhena pratipüritä tat-tad-aàçena sambhävitä ätmänaà sväàçä yena nabhasvän iva vicitra-gatir lélä yasya tasmai ||34||

viçvanäthaù : yaù somo devänäm andhaù, ata eva balam äyuç ca | nagänäà våkñäëäà, prakarñeëa janayatéti prajanaù çukrasya somätmakatvät ||34||

—o)0(o—

|| 8.5.35 ||

agnir mukhaà yasya tu jäta-vedäjätaù kriyä-käëòa-nimitta-janmä |

antaù-samudre’nupacan2 sva-dhätünprasédatäà naù sa mahä-vibhütiù ||3

madhvaù : samudre udare ||35||4

1 somaà yasya manaù samämananty ämnäyäù, candramä manaso jätaù ity ädyäù | sa kila somo lokänäà loka-pälänäà ca bala-pradaù | annada äyuù-pradaç ca | somo hi räjä oñadhi-vanaspaténäà yajïiyänäm | tad-dvärä devänäà naräëäà ca balam andha äyuù | balam annam äyuù iti ca kvacit päöhäntaram | api ca, candraù somäbhimäné devatä ye varuëam upajévanti, teñäà divaukasäà varuëasya copajévyaù | nagänäà våkñäëäà éçaù | aìkura-jananät | prajänäà prajanaù, käma-jananät | somaà räjänam avase, somenädityä balinaù somena påthivé mahé, yat tvä deva prapibanti tata äpyäyase punaù, pra candramäs tirate dérgham äyuù, soma räjan pra ëa äyüàñi täréù ity-ädyäù çrutayaù ||34|| (govindäcäryaù)2 antaù samudre pacataù iti tattva-vädi-päöhaù.3 jäti-vedä agnir yasya mukhaà mukhät jätaù | mukhäd indraç cägniç ca iti çruteù | kuto jätaù ? kriyä-käëòa-nimittaà mathanädinä janma yasya | samudre udare’ntar vaiçvänara-rüpeëa sthitvä svädhénän annädi-dhätün pacato yasyägnir mukhaà sa naù prasédatäm | ata evoktaà—ahaà vaiçvänaro bhütvä präëinäà deham äçritaù | präëäpäna-samäyuktaù pacämy annaà caturvidham || iti || (govindäcäryaù)4 nirukti-sämyät | tathä hi samantäd udram udakam atreti samudraù | udaà rätéti codaram | nanu kim udadam eva räti ? uktottaram etat | täpäpanodo bhüyastvam ambhaso våttaya ity uktaà hi | bhüyastväc cäpäm iti ca bhäñyam, try-ätmakatvät tu bhüyastvät iti sütre | präcuryeëa vyapadeço bhavanti | api ca unattéti niruktyä udram udaram iti ca samänärthaà | tena codaraà samudra iti bhavanti || (govindäcäryaù)

çrédharaù : agnir yasya tu mukhaà jätaù | kathaà-bhütaù ? jätaà vedo dhanaà yasmät | kriyä-käëòaà tat pratipädyaà karma, tan-nimittaà janma yasya | antaù samudre udara-madhye sva-dhätün päkärhän evännädén anupacan | prasiddha-samudre’pi bäòava-rüpeëodakäny evänupacann agniù ||35||

viçvanäthaù : jätaà vedo dhanaà yasmät saù | antaù-samudre udara-madhye | sva-dhätün päkärhän evännädén pacan prasiddha-samudre’pi bäòava-rüpeëa jaläni ||35||

—o)0(o—

|| 8.5.36 ||

yac-cakñur äsét taraëir deva-yänaàtrayémayo brahmaëa eña dhiñëyam |dväraà ca mukter amåtaà ca måtyuù1

prasédatäà naù sa mahä-vibhütiù ||2

madhvaù : amåtasyeti mukter ity asya viçeñaëam ||36||

çrédharaù : eña tariëir yasya cakñur äsét | kathaà-bhütaù ? deva-yänam arcir ädi-märga-devatä | trayé-mayaù, saiñä trayy eva vidyä tapati iti çruteù | brahmaëo dhiñëyam upäsanä-sthänam | ya eño’ntar äditye hiraë-mayaù puruñaù iti çruteù | mukter dväraà deva-yänatvät | amåtaà ca puëya-lokatvät | måtyuç ca kälätmakatvät | evaà-bhütas taraëir yasya cakñuù, sa prasédatu ||36||

viçvanäthaù : taraëiù süryaù devayänam | arcir-ädi-märga-devatä | trayé-mayaù, saiñä trayy eva vidyä tapati iti çruteù | brahmaëo’dhiñëyam upäsanä-sthänam | ya eño’ntarädityo hiraëmayaù puruña iti çruteù | mukter dväraà deva-yänatvät | amåtaà ca puëya-lokatvät | måtyuç ca kälätmakatvät ||36||1 dväraà ca mukter amåtasya måtyoù iti tattva-vädi-päöhaù.2 taraëiù süryaù yasya cakñuña äsét | cakñoù süryo ajäyata devayänam arcir ädi-märga-devatä | trayé-säraù | veda-mätur gäyatryäs tad-adhiñöhita-bhagavat-pratipädakatvät | ata eva brahmaëo näräyaëasya dhiñëyam adhiñöhänam | yaç cäsäv äditye, ya äditye tiñöhan, ya eño’ntar äditye ity-ädeù | ata eva säkñätkäräya sürya-maëòaläpävaraëaà prärthyate, tat tvaà püñann apävåëu iti | väjasaneya-pravartakatväc ca trayémayaù | amåtasya jätäparokñasya måtyoù saàsärän mukteù dväram | devayänatväd eva | athavä amåtasya amaraëa-rüpäyä mukter dväram | måtyoç ca dväram udayästa-mayäbhyäm äyuù-kñaya-hetutvät | etädåça-süryäçraya-cakñuñövädi-mahä-vibhütiù prasédatäm || (govindäcäryaù)

—o)0(o—

|| 8.5.37 ||

präëäd abhüd yasya caräcaräëäàpräëaù saho balam ojaç ca väyuù |anväsma samräjam ivänugä vayaàprasédatäà naù sa mahä-vibhütiù ||

çrédharaù : kathaà-bhüto väyuù ? caräcaräëäà saha-ädi-dharma-vän präëaù, yaà präëaà vayaà buddhy-ädy-adhiñöhätäro deväù samräjaà bhåtyä iväsmän anusåtya sthitäù | evaà-bhüto väyur yasya präëäd abhüt saù ||37||

viçvanäthaù : yasya präëäd väyur ity anvayaù | yo väyuç caräcaräëäà saha ädi-dharmavän präëaù, yaà präëaà vayaà buddhy-ädy-adhiñöhätäro deväù samräjaà bhåtyä iva anväsma ||37||

—o)0(o—

|| 8.5.38 ||

çroträd diço yasya hådaç ca khäniprajajïire khaà puruñasya näbhyäù |

präëendriyätmäsu-çaréra-ketaùprasédatäà naù sa mahä-vibhütiù ||

çrédharaù : khäni deha-gatäni cchidräëi, präëaù païca-våttiù, indriyäëi ca, ätmä manaç ca, asavo näga-kürmädayaù, çaréraà ca, teñäà ketam äçraya-bhütaà khaà yasya puruñasya näbhyäù prajajïe saù ||38||

viçvanäthaù : hådo yasya hådayäkäçät khäni deha-gata-cchidräëi näbhyäù sakäçät khaà kédåçaà präëaù païca-våttiç ca, indriyäëi ca, ätmä manaç ca, asavo näga-kürmädayaù, çaréraà ca, teñäà ketam äçraya-bhütam ||38||

—o)0(o—

|| 8.5.39 ||

balän mahendras tri-daçäù prasädänmanyor giréço dhiñaëäd viriïcaù |

khebhyas tu chandäàsy åñayo meòhrataù kaùprasédatäà naù sa mahä-vibhütiù ||

çrédharaù : yasya balän mahendro jajïe | chandäàsi åñayaç ca khebhyaù | kaù prajä-patiù ||39||

viçvanäthaù : dhiñaëäyäù buddheù sakäçät | khebhyo deha-cchidrebhyaù ||39||

—o)0(o—

|| 8.5.40 ||

çrér vakñasaù pitaraç chäyayäsandharmaù stanäd itaraù påñöhato’bhüt |

dyaur yasya çérñëo’psaraso vihärätprasédatäà naù sa mahä-vibhütiù ||

çrédharaù, viçvanäthaù : itaro’dharmaù ||40||

—o)0(o—

|| 8.5.41 ||

vipro mukhäd brahma ca yasya guhyaàräjanya äséd bhujayor balaà ca |ürvor viò ojo’ìghrir aveda-çüdrau

prasédatäà naù sa mahä-vibhütiù ||

çrédharaù : viò vaiçyaù | ojo naipuëyaà tasya våttiù | aìghrir aìghri-jäv ity arthaù | aveda-çüdrau avedo veda-vyatiriktä çuçrüñä, tad-våttimän çüdraç ca | päöhäntaraà sugamam ||41||

çuçrüñä-våttiù, tad-våttimän çüdraç ca | viçeño’ìghrer abhavac ca çüdra iti ca päöhaù ||41||

—o)0(o—

|| 8.5.42 ||

lobho’dharät prétir upary abhüd dyutirnastaù paçavyaù sparçena kämaù |

bhruvor yamaù pakñma-bhavas tu kälaùprasédatäà naù sa mahä-vibhütiù ||

çrédharaù : upary uttaroñöhät | nasto näsikätaù | dyutiù käntiù | paçavyaù paçünäà hitaù kämaù sparçenäbhüt ||42||

viçvanäthaù : upary uttaroñöhät | nasto näsikäto dyutiù | paçavyaù paçünäà hitaù kämaù sparçenäbhüt ||42||

—o)0(o—

|| 8.5.43 ||

dravyaà vayaù karma guëän viçeñaàyad-yogamäyä-vihitän vadanti |

yad durvibhävyaà prabudhäpabädhaàprasédatäà naù sa mahä-vibhütiù ||

çrédharaù : dravyaà bhütäni | vayaù kälam | viçeñaà bhautika-prapaïcam | yad yasmäd durvibhävyam | kutaù ? prabudhäpabädhaà vidvadbhir apohyamänam | päöhäntare prabudhänäà mäyety avabodho yasminn ity arthaù ||43||

viçvanäthaù : dravyaà påthivy-ädi trayoviàçati-tattvam | vayaù kälam karma ca tad-dhetu-bhütän guëän sattvädén yoga-mäyayaiva vihitän såñöän vadanti | yad yebhyaù påthivy-ädibhyaù durvibhävyam viçeñaà prapaïcaà ca vadanti | kédåçaà prakåñöa-budhänäm apabädhaà niñedhaà präkåtatvenägrahaëaà yasya tam | prabudhävabodham iti päöhe durvibhävyam api prakåñöair budhair eva avabodhyam ity arthaù | tena yasya svarüpa-çakti-våtter yoga-mäyäyä vibhütiù sattvädi-guëa-mayé mäyä,

tasyä vibhütayaù käla-karma-mahad-ädi påthivy-antäni tattväni teñäà vibhütir idaà mäyikaà viçvam eväsmäbhir avagamyate iti vyaïjitam ||43||

—o)0(o—

|| 8.5.44 ||

namo’stu tasmä upaçänta-çaktayesväräjya-läbha-pratipüritätmane |guëeñu mäyä-raciteñu våttibhir

na sajjamänäya nabhasvad-ütaye ||

çrédharaù : tad evaà sa-prapaïcam upavarëya niñprapaïcam anuvarëayan praëamati—namo’stv iti | våttibhir darçanädibhiù | nabhasvän väyus tasyeva ütir lélä yasya tasmai ||44||

krama-sandarbhaù : adhunä arväk sambandhaà tatra pariharann aiçvarya-lélayor mahimänam äha—namo’stv iti | upaçäntä nirupadravä çaktir yasya | sväräjyasya tripäd-vibhüteù sva-dhämno läbhena pratipüritä tat-tad-aàçena sambhävitä ätmänaù sväàçä yena | nabhasvän iva vicitra-gatir lélä yasya tasmai ||44||

viçvanäthaù : mäyätétaà svarüpaà duravagamyaà kevalam asmäbhir namanéyam evety äha—nama iti | upaçäntäù saàvidädyä antaraìgäù çaktayo yasya tasmai, svena svarüpa-çaktyaiva räjata iti svaräö tasya bhävaù sväräjyaà tenaiva läbhena pratipürita ätmä mano yasya tasmai |

nanu tarhi kathaà såñöy-ädy-äsaktis taträha—guëeñv iti våttibhir darçanädibhiù nabhasvato väyor iva ütiù såñöy-ädi-lélä yasya tasmai ||44||

—o)0(o—

|| 8.5.45 ||

sa tvaà no darçayätmänam asmat-karaëa-gocaram |prapannänäà didåkñüëäà sasmitaà te mukhämbujam ||

çrédharaù : sa-smitaà mukhämbujaà didåkñüëäà no’smac cakñur-ädi-karaëa-gocaraà yathä bhavaty evaà cätmänaà darçaya ||45||

krama-sandarbhaù : abhéñöam äha—sa tvam iti | asmäkaà karaëäny api gocaräù prakäçyäni yasya, tädåçam apy ätmänaà darçayasva, svayaà prakäçaya ||45||

viçvanäthaù : nanu brahmann abhépsitaà varaà gåhäëety ata äha—sa tväm iti | no’smäkaà prapannänäm asmän prapannän ätmänaà sva-svarüpaà darçaya | kià nirviçeñaà svarüpaà sa-viçeñaà vä ? taträha—asmat-karaëa-gocaraà sa-viçeñam ity arthaù | taträpi sa-smitaà mukhämbujam ||45||

—o)0(o—

|| 8.5.46 ||

tais taiù svecchä-bhütai rüpaiù käle käle svayaà vibho |karma durviñahaà yan no bhagaväàs tat karoti hi ||

çrédharaù : bhaktecchänuvartitvaà ca tava bahuço dåñöam evety äha—tais tair iti | yan no durviñaham açakyaà karma tad bhagavän svayam eva karoti hi ||46||

krama-sandarbhaù : sveñäà bhaktänäm icchayä bhåteù puñöair ävirbhävita-prakäçair ity arthaù ||46||

viçvanäthaù : bhakta-vätsalyaà bahuçaù smarann äha—svecchä-bhütaiù sva-bhaktecchä-puñöaiù rüpair nåsiàhädibhiù yan no durviñahaà karma tat svayam eva karoti ||46||

[atränurüpärthakaà 4.31.14, yathä taror müla- iti padyaà tathä 8.9.29 yad yujyate ity-ädi padyaà ca drañöavyam ]

—o)0(o—

|| 8.5.47 ||

kleça-bhüry-alpa-säräëi karmäëi viphaläni vä |dehinäà viñayärtänäà na tathaivärpitaà tvayi ||

çrédharaù : na ca bahir mukhänäm iva tvad-bhaktänäm asmäkaà tvayy arpitäni pürva-puëyäni viparéta-phaläni bhavitum arhantéty äha, kleço bhürir yeñu | alpaà säraà phalaà yeñu | yad vä, viphaläny eva sakämänäà karmäëi | tvayy arpitaà tu naiva tathä ||47||

viçvanäthaù : na ca bahirmukhänäm iva tvad-bhaktänäm asmäkaà tvayy arpitäni pürva-puëyäni viparéta-phaläni bhavitum arhantéty äha | kroço bhüri yeñu alpaà säraà phalaà yeñu täni täny api yathä tvad-vimukhänäà karmäëi vä evärthe viphaläny eva, tathä tvayy arpitaà bhaktänäà karma na ||47||

—o)0(o—

|| 8.5.48 ||

nävamaù karma-kalpo’pi viphaläyeçvarärpitaù |kalpate puruñasyaiva sa hy ätmä dayito hitaù ||

çrédharaù : taträvaiphalyam upapädayati, avamo’lpo’pi karma-kalpaù karmäbhäso’péçvarärpitaç ced viphaläyäyäsäya na kalpate | hi yasmät sa eña éçvaraù puruñasyätmä | ata eva dayito hitaç ca | na hy ätmani dayite hite cärpitaà niñphalaà syät ||48||

viçvanäthaù : tvayy arpitam alpam api karma mahad bhavati, anarpitaà mahad api vyartham eva bhavatéty äha—neti | avamaù alpo’pi karma-kalpaù karmäbhäso’pi na viphaläya | hi yasmät | sa éçvaraù puruñasyätmä dayito hitaç cety atas tad-ädaränädaräv eva karma-säphalya-vaiphalya-hetü iti bhävaù ||48||

—o)0(o—

|| 8.5.49 ||

yathä hi skandha-çäkhänäà taror mülävasecanam |evam ärädhanaà viñëoù sarveñäm ätmanaç ca hi ||

çrédharaù : ananta-phalatvam äha—yathä hi mülävasecanaà skandhänäà çäkhänäà ca bhavati ||49||

viçvanäthaù : kià ca, karmäkaraëe’pi viñëor ärädhane sati sarväëi karma-phaläni bhavanti, tad-ärädhanäbhäve täny api karmäëi viphaläny eva bhavantéty etat sa-darçanam äha—yathä héti ||49||

—o)0(o—

|| 8.5.50 ||

namas tubhyam anantäya durvitarkyätma-karmaëe |nirguëäya guëeçäya sattva-sthäya ca sämpratam ||

çrédharaù : evaà saty api tvad-arpita-karmaëäà tvad-bhaktänäm asmäkaà kià-nimittam idaà duùkham ? iti tvam eva vetséty äçayenäha—nama iti | durvitarkyäëy ätma-karmäëi svabhäva-ceñöitäni yasya tasmai ||50||

viçvanäthaù : asmad-abhépsitaà pürayiñyasi na vety antaà na präpnuma ity äha—anantäya sarvajïänäm apy asmäkaà tvayi särvajïyaà nästy eva samprati tat kariñyamänaà karma anumänenäpi na vidma ity äha—durvitarkyeti | nanu mat-kåpäm eva hetu-kåtya bhaktänäm indrädénäm abhéñöa-siddhir anuméyatäà tatra nety äha nirguëäya kåpayaiva guëa-janyäà sampattim anartha-hetuà na dadäsi, guëeçäyeti kåpayaiva guëa-janyäà sampattià dadäsy apéti tayaiva tad-dvayänumäna-sambhavät | tarhy evaà saàçaye kathaà stauñi ? taträha—sattvasthäya sattva-guëasya samprati våddhi-käla iti sättvikän devän vardhayitum arahaséti eñäà ca çuddha-bhakty-abhävät viñaya-bhoga-vicchedaà kartuà ca närhaséti niçcayo’pi vartata iti bhävaù ||50||

—o)0(o—

iti särärtha-darçinyäà harñiëyäà bhakta-cetasäm |añöame païcamo’dhyäyaù saìgataù saìgataù satäm ||*||

—o)0(o—

brahma-stutir näma païcamo’dhyäyaù ||| 8.5 ||

ñañöho’dhyäyaù

|| 8.6.1 ||

çré-çuka uväca—evaà stutaù sura-gaëair bhagavän harir éçvaraù |teñäm ävirabhüd räjan sahasrärkodaya-dyutiù ||

çrédharaù :ñañöhe punaù stutir viñëäv ävirbhüte suraiù kåtä |

tan manträc cäsuraiù säkam amåtärthe mahodyamaù ||

sahasrärkäëäm udaye dyutir iva dyutir yasya ||1||

caitanya-mata-maïjuñä : evam ity-ädi | bhagavän çré-kåñëena saha bhedena harir iti sarveñäà nämnäà çré-kåñëa-paratvät | sahasrärkodaya-dyutir iti sahasra-çabdo bahula-paraù ||1||

viçvanäthaù :ävirbhüte harau ñañöhe brahmä tuñöäva taà punaù |tan-mantraëenämåtärthe balià deväù prapedire ||o||

—o)0(o—

|| 8.6.2 ||

tenaiva sahasä sarve deväù pratihatekñaëäù |näpaçyan khaà diçaù kñauëém ätmänaà ca kuto vibhum ||

çrédharaù : mahasä tejasä pratihatänékñaëäni cakñüàñi yeñäm ||2||

caitanya-mata-maïjuñä : tenaiva mahasä sarve deväù pratihatekñaëa ätmänam api na dadåçuù, astu tävat çré-kåñëa-maha iti bhävaù ||2||

—o)0(o—

|| 8.6.3-7 ||

viriïco bhagavän dåñövä saha çarveëa täà tanum |

svacchäà marakata-çyämäà kaïja-garbhäruëekñaëäm ||tapta-hemävadätena lasat-kauçeya-väsasä |

prasanna-cäru-sarväìgéà sumukhéà sundara-bhruvam ||mahä-maëi-kiréöena keyüräbhyäà ca bhüñitäm |

karëäbharaëa-nirbhäta- kapola-çré-mukhämbujäm ||käïcé-kaläpa-valaya- hära-nüpura-çobhitäm |

kaustubhäbharaëäà lakñméà bibhratéà vana-mäliném ||sudarçanädibhiù svästrair mürtimadbhir upäsitäm |tuñöäva deva-pravaraù sa-çarvaù puruñaà param |sarvämara-gaëaiù säkaà sarväìgair avanià gataiù ||

çrédharaù : täm ävirbhütäà tanuà viriïco dåñövä tuñöäv eti païcamenänvayaù | kaïja-garbha-vad aruëe ékñaëe yasya ||3||

tapta-hema-vad avadätena pétena lasatä kauçeya-väsasä yuktäm | prasannäni cärüëi sarväëy aìgäni yasyäù | çobhanaà mukhaà yasyäù | sundare bhruvau yasyäù ||4||

mahänto maëayo yasmiàs tena kiréöena | karëäbharaëe kuëòale täbhyaà nirbhätau yau kapolau täbhyäà çrér mukhämbuje yasyäù ||5||

kaustubha äbharaëaà kaëöhe yasyäù | lakñméà vakñasi bibhratém ||6||

deva-pravaro brahmä | sarväìgair avanià gataiù säñöäìgaà praëataiù ||7||

caitanya-mata-maïjuñä : täà tanüm ity-ädi | tanüà çré-vigrahaà marakata-çyämam api svacchäà kanakäbharaëa-péta-vasanädi-gaurimaëy svabhävendra-maëi-çyämasyäpi dhämno marakata-çyämatvam ||3||

krama-sandarbhaù : viriïca iti païcakam ||3-7||

viçvanäthaù : viriïcaù tuñöäveti païcamenänvayaù | tapta-hemavad avadätena pétena | karëäbharaëena nirbhyätau vapolau yatra tädåçaà çré-mukham evämbujaà yatra täm ||3-7||

—o)0(o—

|| 8.6.8 ||

çré-brahmoväca—ajäta-janma-sthiti-saàyamäyä-guëäya nirväëa-sukhärëaväya |aëor aëimne’parigaëya-dhämne

mahänubhäväya namo namas te ||

çrédharaù : anäviräviräseyaà näbhütäbhüd iti bruvan |

brahmäbhipraiti nityatva-vibhutve bhagavat-tanoù || iti |

çré-mürter ayam ävirbhäva eva, na tv asmad-ädivaj janmädi tavästéty äha—na jätä janmädayo yasya | kutaù ? aguëäya, ato nirväëa-sukhasyärëaväya, apära-mokña-sukha-rüpäyety arthaù | tathäpy aëor apy aëimne’tisükñmäya, durjïänatvät | vastutas tv aparigaëyam iyattätétaà dhäma mürtir yasya tasmai | na caitad asaàbhävitam, yato mahän acintyo’nubhävo yasya tasmai ||8||

krama-sandarbhaù : ajäteti sthitir atra janmäntarästitva-lakñaëaiva na nityä, tasyä vikäritväbhävät | nirväëa-sukhasya1 brahmänandasyärëaväyeti bhagavattvenävirbhävasya parama-vaiçiñöyaà darçitam ||8||

[bhagavat-sandarbhaù 32]: atra “nirväëa-sukhärëaväya” iti arëavatva-rüpakeëa nirväëa-sukha-mätratvaà nirasya, tato’py adhika-mahä-sukhatvam darçitam | tad uktaà çré-dhruvena—

yä nirvåtis tanu-bhåtäà tava päda-padma-dhyänäd bhavaj-jana-kathä-çravaëena vä syät |sä brahmaëi sva-mahimany api nätha mä bhütkià tv antakäsi-lulität patatäà vimänät || [bhä.pu. 4.9.10] iti |

tathä “aëor aëimne” iti procya aparimeya-dhämna ity ukter acintya-çaktitva-rüpeëa mahänubhävatvena sarva-parimäëädhäratvaà tatra darçitam iti viçeño’pi jïeyaù ||8||

viçvanäthaù : na jäto janma-sthityoù saàyama uparamo yasyeti | kåñëa-rämädy-avatäräëäà janma-sthityor nityatvaà, sthitir akarmakä jätasya cetanasya na sambhavatéti karmaëo’pi nityatvam | aguëäya präkåta-guëa-rahitäya, vinä heyair guëädibhir [vi.pu. 6.5.79] iti, samasta-kalyäëa-guëätmako hi [vi.pu. 6.5.84] iti vaiñëavokter apräkåta-ñäòguëyavattvena bhagavattvam uktam | nirväëa-sukhärëaväyeti brahmatvam | aëor apy aëimne atisükñmäyeti paramätmatvam | aparigaëyam iyattätétaà dhäma mürtir yasya tasmai iti tvan-mürteù paricchinnatve’py acintya-çaktyä vibhutvaà coktam ||8||

—o)0(o—

|| 8.6.9 ||

1 nirväëas tu yasya (ìa)

rüpaà tavaitat puruñarñabhejyaàçreyo’rthibhir vaidika-täntrikeëa |yogena dhätaù saha nas tri-lokän

paçyämy amuñminn u ha viçva-mürtau ||

çrédharaù : tan-mürteù sanätanatvam aparimeyatvaà copapädayati—rüpam iti | he puruñarñabha! he dhätaù ! etat tava rüpaà vaidikena täntrikeëa ca yogenopäyena çreyo’rthibhiù sadä ijyaà püjyaà, ato nedam idäném apürvaà jätam iti bhävaù |

nanu yüyaà deväù püjyatvena prasiddhäù ? satyaà, sarve’py atraiväntarbhütä ity äha | u aho, ha sphuöam | amuñmiàs tvayi no’smäàs trén lokäàç ca saha paçyämi | tatra hetuù—viçvaà mürtau yasya, atas tavaitad rüpaà paricchinnam api na bhavatéty arthaù ||9||

caitanya-mata-maïjuñä : rüpaà tavaity-ädi | he puruñrñabha | tavaitad rüpaà çreyo’rthbhir ijyaà vaidikena täntrikeëa ca yogena | he dhätaù ! amuñmin rüpe no’smän trilokaà ca saha militän paçyämi | tvayy eva sarve dåçyante, yatas tvaà viçva-mürtiù, tava mürtir eva sanätané aparicchinnä ceti bhävaù ||9||

viçvanäthaù : brahmäbhipraiti nityatva-vibhutve bhagavat-tanoù [bhävärtha-dépikä 8.6.8] iti kärikä, tan-mürteù sanätanatvam aparimeyatvaà copapädayati—rüpam iti | aträvatärikä ca çré-svämi-pädänäm atra dåçyä ||9||

—o)0(o—

|| 8.6.10 ||

tvayy agra äsét tvayi madhya äséttvayy anta äséd idam ätma-tantre |tvam ädir anto jagato’sya madhyaà

ghaöasya måtsneva paraù parasmät ||

çrédharaù : viçva-mürtitvam eväha, tvayéti | ghaöasya måttikä yathä ädir antaç ca madhyaà ca tathä tvam asya jagataù | tatra hetuù, parasmät pradhänäd api paraù ||10||

krama-sandarbhaù : parasmäd brahmaëo’pi paraù brahmänubhavottara-bhävy-anubhavaù, tasmäd utkåñöävirbhävaç ca | uktaà ca caturthe—yaù paraà raàhasaù säkñät [bhä.pu. 4.24.28] iti | viñëu-puräëe ca—sa brahma-

päraù para-pära-bhütaù [vi.pu. 1.15.55] iti | akñarät parataù paraù [mu.u. 2.1.2] iti çruteù ||10||

viçvanäthaù : viçva-mürtitvam eväha—tvayéti ghaöasya måttikä yathä ädir antaç ca madhyaà ca | tathä tvam asya jagataù | måttikädåñöäntena prasaktaà pariëämaà värayati parasmät pradhänäd api paraù | pradhänam eva viçva-rüpeëa pariëamati, na tu tvam iti bhävaù ||10||

—o)0(o—

|| 8.6.11 ||

tvaà mäyayätmäçrayayä svayedaànirmäya viçvaà tad-anupraviñöaù |paçyanti yuktä manasä manéñiëo

guëa-vyaväye’py aguëaà vipaçcitaù ||

çrédharaù : måttikädåñöäntena pariëämaà präptaà värayati, tvam iti | svayä svädhénayä | ata eva guëänäà vyaväye pariëäme’py aguëam eva tväà yuktäù paçyanti | manéñiëo vivekinaù | vipaçcitaù çästra-jïäù ||11||

krama-sandarbhaù : nanu, måttikä-dåñöäntena paraù parasmäd iti na saìgacchate ? taträha—tvaà mäyayeti | svayä svasya bahiraìgäàça-rüpayä ätmäçrayayä svädhénayä mäyayä prakåty-äkhyopädäna-rüpayä | tad uktaà çré-bhagavatä—påthivé väyur äkäçaù [bhä.pu. 11.16.37] ity-ädinä | tad-anupraviñöa iti mürteù paricchinnäparicchinnatayäcintya-çakti-maya-sthititväd iti bhävaù ||11||

viçvanäthaù : nanu tarhi pradhänasyaiva viçva-hetutvam äyätaà na tu memeti | taträha—tvam iti | mäyayä svayä sva-çaktyeti tava tataù paratve’pi tasyäs tvac-chaktitvät tvam evedaà viçvaà nirmäya tatra viçvasminn anupraviñöo vartase | mäyayä kédåçyä ätmä tvam eväçrayo yasyä tayä tvad-adhénayety arthaù | ato guëa-vyaväye guëa-pariëäma-bhüte atra viçvasminn eva praviñöam apy aguëaà guëa-saìga-rahitaà tväà manasä yuktäù sa-manaskä janäù paçyanti | ye ca paçyanti ta eva manéñiëo vivekinaù | ta eva vipaçcitaù çästra-tätparya-vijïäù | ye na paçyanti ta evävipaçcito’manéñiëo’manaso’ndhäç ceti ||11||

—o)0(o—

|| 8.6.12 ||

yathägnim edhasy amåtaà ca goñubhuvy annam ambüdyamane ca våttim |

yogair manuñyä adhiyanti hi tväàguëeñu buddhyä kavayo vadanti ||

çrédharaù : etad eva sadåñöäntam äha, yathägnià käñöhe mathanena, amåtam äjyaà goñu dohanädinä, bhuvy annaà vréhy-ädi karñaëädinä, ambu ca khananena, udyamane puruña-käre väëijyädinä | våttià jévikäm | yad vä, ambu udyamane ghaöé-yanträdinoddharaëe | yogair upäyair manuñyä adhiyanti präpnuvanti, tathä kavayas tvaà buddhyä guëeñv adhiyanti vadanti ca ||12||

viçvanäthaù : kathaà mäà paçyantéty atas tad-upäyaà sa-dåñöäntam äha—yatheti | manuñyä guëeñu guëamaye jagati nirguëaà tväà yogair bhaktyäham ekayä grähya iti tvad-ukter bhakti-bhedaiù adhiyanti präpnuvanti buddhyä tvad-dattayä vadanti ca | tayä sahokti-pratyuktau kurvanti | edhasi käñöhe agnià manthanena yatheti manthanam api gurüpadeçenaiva yathä jänanti tathaiva çré-gurüpadiñöayä çravaëa-kértanädi-bhaktyä mano manthanena muhur mathitayä tväà paçyanti |

yasya svarüpaà kavayo vipaçcitoguëeñu däruñv iva jäta-vedasam |mathnanti mathnä manasä didåkñavogüòhaà kriyärthair nama éritätmane || [bhä.pu. 5.18.36] iti païcamokteù |

sädhu-sähäyya-bhüyastve tv alpäyäsenaivety atra dåñöäntaù—goñu amåtaà dagdhaà dohanena yatheti vatsa-mukha-saìghåñöä péna-prastutam ity arthaù | präcéna-bhakti-béja-sad-bhäve tu bhakti-bähulya-präptyaiva tvat-präptir ity atra dåñöäntaù—bhuvi annaà karñaëädinä yathä | präcéna-sädhu-saìga-bahu-bhakti-sad-bhäve tu pratibandhakäbhäva eva tvat-präptir ity atra dåñöäntaù—ambu jalaà khananät tadävaraka-måttikädi-dürékaraëena yatheti | labdha-bhakténäà tu bhajana-mätreëa nityam eva tvat-präptir ity atra dåñöäntaù—udyamane våttià nartaka-gäyakädénäà prati sva-çilpodyamenaiva jévikäà yatheti ||12||

—o)0(o—

|| 8.6.13 ||

taà tväà vayaà nätha samujjihänaàsaroja-näbhäticirepsitärtham |

dåñövä gatä nirvåtam adya sarvegajä davärtä iva gäìgam ambhaù ||

çrédharaù : he nätha saroja-näbha, ati-cirädépsitam arthaà taà yogaika-präpyaà tväà samyag ujjihänam ävirbhavantaà pratyakñato dåñövä’dya vayaà nirvåtià gatäù | davärtä dävägni-péòitäù.

viçvanäthaù : vayaà tu kåtärthä eväbhümety äha—tam iti | tväm tväà he saroja-näbha ! aticirepsitam arthaà paramärtha-vastu-rüpam ||13||

—o)0(o—

|| 8.6.14 ||

sa tvaà vidhatsväkhila-loka-pälävayaà yad arthäs tava päda-mülam |

samägatäs te bahir-antar-ätmankià vänya-vijïäpyam açeña-säkñiëaù ||

çrédharaù : yad vidheyaà tat kathayeti cet taträha, he antar ätman, açeña-säkñiëas te bahiù kià vänyair vijïäpyam asti ||14||

viçvanäthaù : tad vidhatsva yad arthä vayaà yat-prayojanäù tad eva spañöaà vijïäpayateti cet taträha | he antarätman | açeña-säkñiëas tava bahiù kià jïäpyam ||14||

—o)0(o—

|| 8.6.15 ||

ahaà giritraç ca surädayo yedakñädayo’gner iva ketavas te |kià vä vidämeça påthag-vibhätä

vidhatsva çaà no dvija-deva-mantram ||

çrédharaù : yüyam eva kiïcit kuruteti cet taträha, aham iti | agneù ketavo visphuliìgä iva te tvatto vayaà påthag-vibhätäù santaù ätmanaù çaà çreyaù kià vä vidmaù ? atas tvam eva dvijänäà devänäà ca mantraà vidhatsva | idaà kurutety upäyam upadiçety arthaù ||15||

viçvanäthaù : nanu, yüyaà sarvajïä mäbhüt | subuddhayaç cäturyavantaç ca bhavatheti vä ato’tra saìkaöe yaù pratékäraù sambhavati taà brüta | yathä yuñmad-açakyam api tam ahaà niñpädayäméti cet, taträha—aham iti | agneù ketavo visphuliìgä iva ketur dyütau patäkäyäm iti koñät te tvatto vayaà påthag-vibhätäù santaù ätmanäà çaà çreyaù kià vä vidmaù ? na kim api, tasmät tvam eva naù çaà vidhatsva | dvijänäà mantraà ca vidhatsva idaà kurutety upäyam api upadiça | asmäkaà buddhi-cäturyädikaà tu rasätalaà yätv iti ||15||

—o)0(o—

|| 8.6.16 ||

çré-çuka uväca——evaà viriïcädibhir éòitas tad

vijïäya teñäà hådayaà yathaiva |jagäda jémüta-gabhérayä girä

baddhäïjalén saàvåta-sarva-kärakän ||

çrédharaù : hådayaà mantra upadeñöavya ity abhipretaà yathä tathaiva vijïäya jagäda, saàvåtäni niyamitäni sarvaëi kärakäëéndriyäëi yais tän ||16||

krama-sandarbhaù : tad éòitaà vijïäyävadhärya yathä teñäà hådayaà, tathä jagäda ||16||

viçvanäthaù : teñäà devänäà yathä hådayam asmäkam amarävaté-präptau käm api mantraëäà bhagavän eva dadätv iti yathä manogataà tat tathaivety arthaù | saàvåta-sarva-kärakän niyata-sarvendriyän ||16||

—o)0(o—

|| 8.6.17 ||

eka eveçvaras tasmin sura-kärye sureçvaraù1 |vihartu-kämas tän äha samudronmathanädibhiù ||

çrédharaù : éçvarasyäpi tathaiväbhipretam ity äha | eka eveçvaraù samartho’pi ||17||

krama-sandarbhaù : nåpeçvara iti sva-sambandhoktiù ||17||

1 nåpeçvara iti öékänusåta-päöhaù.

—o)0(o—

|| 8.6.18 ||

çré-bhagavän uväca——hanta brahmann aho çambho he devä mama bhäñitam |

çåëutävahitäù sarve çreyo vaù syäd yathä suräù ||

çrédharaù : he suräù, he deväù, anye ca gandharvädayaù ||18||

—o)0(o—

|| 8.6.19 ||

yäta dänava-daiteyais tävat sandhir vidhéyatäm |kälenänugåhétais tair yävad vo bhava ätmanaù ||

çrédharaù : vaù ätmanaù svato yävad bhavo veddhir bhavati ||19||

viçvanäthaù : abhavaù sampatty-abhävo yävat-sampattau tu jätäyäà vigraha eva vidheya iti bhävaù ||19||

—o)0(o—

|| 8.6.20 ||

arayo’pi hi sandheyäù sati käryärtha-gaurave |ahi-müñikavad devä hy arthasya padavéà gataiù ||

çrédharaù : arthasya prayojanasya padavéà siddhià präptaiù paçcäd ahi-müñakavad vadhya-ghätaka-bhävena vartitavyam iti çeñaù | yad vä, peöikäyäà niruddho’hir yathä nirgama-dvära-vidhänärthaà prathamaà müñakeëa sandhià vidhatte, paçcät tam eva kadäcid bhakñayati, tathä’rtha-märga-pravåttaiù prathamaà sandheyä ity arthaù ||20||

krama-sandarbhaù : ahi-müñikavad iti mahä-jaläplavädau tayoù saàväsa-darçanät ||20||

viçvanäthaù : nétim upadiçati araya iti | ahi-müñiketi daivät peöikäyäà niruddho’hir yathä nirgama-dvära-vidhänärthaà prathamaà müñikeëa samaà

sandhià vidhatte paçcät tam eva bhuìkte evaà svärtha-padavéà gataiù | paçcäd etän vadhiñyäma iti vyavasäyavarti bhavadbhiù ||20||

—o)0(o—

|| 8.6.21 ||

amåtotpädane yatnaù kriyatäm avilambitam |yasya pétasya vai jantur måtyu-grasto’maro bhavet ||

çrédharaù : tatas taiù saha yat käryaà tad äha—amåtotpädana iti | yasyämåtasya pétasya sataù ||21||

krama-sandarbhaù : yasyeti yasmin péte satéty arthaù ||21||

viçvanäthaù : yasya pétasya yasmin péte sati ||21||

—o)0(o—

|| 8.6.22-23 ||

kñiptvä kñérodadhau sarvä vérut-tåëa-latauñadhéù |manthänaà mandaraà kåtvä netraà kåtvä tu väsukim ||

sahäyena mayä devä nirmanthadhvam atandritäù |kleça-bhäjo bhaviñyanti daityä yüyaà phala-grahäù ||

çrédharaù : netraà rajjum | nanu tarhi te’py amåta-pänenämaräù syus taträha, kleça-bhäja iti.

viçvanäthaù : kñiptveti dugdha-yogena mathita-vérudhädi-kvätha-pariëäma evämåtaà bhavatéti bhävaù | netraà rajjum | sahäyena mayety etat phalam äha—kleça-bhäja iti | phala-grahäù phalam amåtaà yüyam eva präpyathety arthaù ||22-23 ||

—o)0(o—

|| 8.6.24 ||

yüyaà tad anumodadhvaà yad icchanty asuräù suräù |na saàrambheëa sidhyanti sarvärthäù säntvayä yathä ||

çrédharaù : balibhiù saha-käribhiù sädhyä arthäs tad-anusaraëaà vinä na sidhyantéti kåtvä sämädikam upadiçati—yüyam iti dväbhyäm | he suräù ! saàrambheëa saàbhrameëa säntvayä säma-märgeëa yathä sidhyanti ||24||

krama-sandarbhaù : samrambheëa krodhena ||24||

viçvanäthaù : he suräù ! saàrambheëa vigraheëa säntvayä sämnä yathä ||24||

—o)0(o—

|| 8.6.25 ||

na bhetavyaà kälaküöäd viñäj jaladhi-sambhavät |lobhaù käryo na vo jätu roñaù kämas tu vastuñu ||

çrédharaù : vastuñu mathanäd utpanneñu ||25||

krama-sandarbhaù : lobho dåñöe vastuni, kämas tv adåñöe vastuni ||25||

viçvanäthaù : tuç cärthe ratnädiñu na lobhaù teñv eväsurair néteñu satsu na roñaù | stré-ratneñu na kämaç ca kärya ity arthaù | vastuñu mathanäd utpanneñu ||25||

—o)0(o—

|| 8.6.26 ||

çré-çuka uväca—iti devän samädiçya bhagavän puruñottamaù |

teñäm antardadhe räjan svacchanda-gatir éçvaraù ||

çrédharaù : suräs tu balim upeyur upajagmuù ||26||

viçvanäthaù : teñäm éçvaraù ||26||

—o)0(o—

|| 8.6.27 ||

atha tasmai bhagavate namaskåtya pitämahaù |bhavaç ca jagmatuù svaà svaà dhämopeyur balià suräù ||

viçvanäthaù : suräs tu balim upeyur upajagmuù ||27||

—o)0(o—

|| 8.6.28 ||

dåñövärén apy asaàyattän jäta-kñobhän sva-näyakän |nyañedhad daitya-räö çlokyaù sandhi-vigraha-kälavit ||

çrédharaù : asaàyattän api dåñövä | çlokyaù kérty-arhaù ||28||

krama-sandarbhaù : asaàyattän apy arén dåñövä sva-näyakän daityän nyañedhat | kédåçän ? jäta-kñobhän hantum udyatän ity arthaù ||28||

viçvanäthaù : asaàyattän adhåta-kavacästrädén api dåñövä sva-näyakän svasenäpatén jäta-kñobhän hatum udyatän | çlokyo yaçasvé ||28||

—o)0(o—

|| 8.6.29 ||

te vairocanim äsénaà guptaà cäsura-yütha-paiù |çriyä paramayä juñöaà jitäçeñam upägaman ||

çrédharaù : vairocanià balim | jitam açeñaà trai-lokyaà yena tam ||29||

viçvanäthaù : jitäçeñaà sarva-dig-vijayinam ||29||

—o)0(o—

|| 8.6.30 ||

mahendraù çlakñëayä väcä säntvayitvä mahä-matiù |abhyabhäñata tat sarvaà çikñitaà puruñottamät ||

çrédharaù : tat sarvam amåtonmathanädi ||30||

—o)0(o—

|| 8.6.31 ||

tat tv arocata daityasya tatränye ye’surädhipäù |çambaro’riñöanemiç ca ye ca tripura-väsinaù ||

çrédharaù : tatra ye anye cäsurädhipäù pauloma-käleyädayaù çambarädayaç ca tebhyaç cärocata ||31||

viçvanäthaù : daityasya daityäya ye’nye tebhyaç ceti utpatsyamänam amåtaà durbalänimäàs tiraskåtya vayam eva grahéñyäma ity abhirpäyeëärocata ||31||

—o)0(o—

|| 8.6.32 ||

tato deväsuräù kåtvä saàvidaà kåta-sauhådäù |udyamaà paramaà cakrur amåtärthe parantapa ||

çrédharaù : saàvidaà samayam ||32||

viçvanäthaù : saàvidaà saìketaà saàvädaà vä | saàvid yuddhe pratijïäyäm äcäre nämni toñaëe | saàbhäñaëe kriyäkäre saìketa-jïänayor apéty ajayah ||32||

—o)0(o—

|| 8.6.33 ||

tatas te mandara-girim ojasotpäöya durmadäù |nadanta udadhià ninyuù çaktäù parigha-bähavaù ||

çrédharaù : parighä iva bähavo yeñäm.

viçvanäthaù : parighä iva bähavo yeñäm ||33||

—o)0(o—

|| 8.6.34 ||

düra-bhärodvaha-çräntäù çakra-vairocanädayaù |apärayantas taà voòhuà vivaçä vijahuù pathi ||

—o)0(o—

|| 8.6.35 ||

nipatan sa giris tatra bahün amara-dänavän |cürëayäm äsa mahatä bhäreëa kanakäcalaù ||

viçvanäthaù : yataù kanakäcalaù kanaka-mayatvän na calatéti acalaù | kanakasya prastarädy-apekñayä bhärädhikyät ||35||

—o)0(o—

|| 8.6.36 ||

täàs tathä bhagna-manaso bhagna-bähüru-kandharän |vijïäya bhagaväàs tatra babhüva garuòa-dhvajaù ||

viçvanäthaù : babhüva ävirbabhüva ||36||

—o)0(o—

|| 8.6.37 ||

giri-päta-viniñpiñöän vilokyämara-dänavän |ékñayä jévayäm äsa nirjarän nirvraëän yathä ||

krama-sandarbhaù : yathä yathävat | nirjarän nirvraëän kåtveti çeñaù ||37||

—o)0(o—

|| 8.6.38-39 ||

girià cäropya garuòe hastenaikena lélayä |äruhya prayayäv abdhià suräsura-gaëair våtaù ||

avaropya girià skandhät suparëaù patatäà varaù |yayau jalänta utsåjya hariëä sa visarjitaù ||

madhvaù: anantoòho mandaras tu yadä vaivasvatäntaram |amåtärthaà suparëoòho raivatasyäntare manoù || iti brähme ||38-39||1

çrédharaù : visarjitaù prasthäpitaù | suparëe tatra sthite väsuker ägamanäyogäd iti bhävaù ||39||

viçvanäthaù : visarjitaù anyatra prasthäpitaù | suparëe tatra sthite väsuker ägamanäyogäd iti bhävaù ||38-39 ||

iti särärtha-darçinyäà harñiëyäà bhakta-cetasäm |ñañöho’yam añöama-skandhe saìgataù saìgataù satäm ||*||

—o)0(o—

ñañöho’dhyäyaù |||6||

1 vaivasvata-manvantare anantyäkhyena garuòena üòhaù | raivata-manvantare tu suparëäkhyena | tathä hi mahäbhärata-tätparya-nirëaye—yo’nanta-nämä garuòas tad-aàsake | utpäöya caikena kareëa mandaro nidhäpitaù || iti || (govindäcäryaù)

saptamo’dhyäyaù

|| 8.7.1 ||

çré-çuka uväca——te näga-räjam ämantrya phala-bhägena väsukim |

parivéya girau tasmin netram abdhià mudänvitäù ||

çrédharaù :saptame mathano’dbhüta- viña-bhétyäkhilair janaiù |

stutaù sankåpayä rudraù papau viñam itéryate ||

phala-bhägena taväpy amåte bhägo bhaviñyatéty ämantrya saàmantrya vañukià netraà girau parivéya saàveñöyäbdhià mathitum ärebhire ||1||

krama-sandarbhaù : ta iti särdhakam ||1||

viçvanäthaù :saptame kacchapodbhütiù sindhu-mantho-viñodgamaù |

janaiù stutyä çivenaiva viña-pänam itéryate ||o||

nägaräjaà väsukim | taväpy amåte bhägo bhaviñyatéti saàmantrya taà girau parivéya netraà kåtvä pariveñöya ärebhire mathitum iti çeñaù ||1||

—o)0(o—

|| 8.7.2 ||

ärebhire surä yattä amåtärthe kurüdvaha |hariù purastäj jagåhe pürvaà deväs tato’bhavan ||

çrédharaù : väsuker mukhaà tévraà daityän grähayitum eva pürvaà hariù purastän mukhe jagåhe | tato’bhavan mukhaà jagåhuù |

krama-sandarbhaù : tatas tasminn abhavan ||2||

viçvanäthaù : väsuker mukhaà tévraà daityän grähayitum eva hariù purastän mukhaà jagräha | abhavan te ca mukhaà jagåhuù ity arthaù ||2||

—o)0(o—

|| 8.7.3-4 ||

tan naicchan daitya-patayo mahä-puruña-ceñöitam |na gåhëémo vayaà puccham aher aìgam amaìgalam |

svädhyäya-çruta-sampannäù prakhyätä janma-karmabhiù ||

iti tüñëéà sthitän daityän vilokya puruñottamaù |smayamäno visåjyägraà pucchaà jagräha sämaraù ||

krama-sandarbhaù : tan-mukha-dhäraëa-rüpaà mahä-puruña-ceñöitaà naicchan, tatrerñäm akurvann ity arthaù ||3-4||

viçvanäthaù : mänaà gåhétvä viña-jvälayä yüyam eva mriyadhvam ity abhipräyeëa smayamänaù ||3-4||

—o)0(o—

|| 8.7.5 ||

kåta-sthäna-vibhägäs ta evaà kaçyapa-nandanäù |mamanthuù paramaà yattä amåtärthaà payo-nidhim ||

çrédharaù : kåto dhäraëe sthäna-vibhägo yaiù ||5||

krama-sandarbhaù : kaçyapa-nandanä iti ñañöha-saptama-manvantare devänäm aikyaà bodhayati | tena tad-bhedena indrädi-bhedaç ca präyika eveti jïeyam | tat tac ca puëyädhikya-nyünatväbhyäà samädheyam | yathätra ñañöha-manvantarädau jätänäm äkasmika-trailokya-näçena präyo näçät tan-madhya-jätänäà saptama-manvantaränuvåttiù, yathoktaà caturthe präk sarge pralayaà gate [bhä.pu. 4.30.49] iti | paramaà yathä bhavati, tathä yattäù kåta-yatnäù ||5||

—o)0(o—

|| 8.7.6-7 ||

mathyamäne’rëave so’drir anädhäro hy apo’viçat |dhriyamäëo’pi balibhir gauravät päëòu-nandana ||te sunirviëëa-manasaù parimläna-mukha-çriyaù |

äsan sva-pauruñe nañöe daivenätibaléyasä ||

çrédharaù : daivena hetunä sva-pauruñe nañöe sati ||6-7||

krama-sandarbhaù : anädhära iti tala-stha-måttikäyäù kardama-präyatvät anyathä prathamam eva magnaù syät ||6||

—o)0(o—

|| 8.7.8 ||

vilokya vighneça-vidhià tadeçvaroduranta-véryo’vitathäbhisandhiù |

kåtvä vapuù kacchapam adbhutaà mahatpraviçya toyaà girim ujjahära ||

çrédharaù : vighneçasya vidhià tena racitaà vighnam | avitathaù satyo’bhisandhiù saìkalpo yasya ||8||

krama-sandarbhaù : vighneça-vidhi-çabdasya vighna-väcitva-mätre tätparyam, na tu vighneça-racitatve sthala-jala-ruha-çabdavat, tasyäpi devatäsv ekatvät1 ||8||

viçvanäthaù : vighne éñöe samartho bhavatéti vighneço yo vidhis taà vilokya asmin vighne | ayam eva prakäro yogya iti vicärya käcchapaà vapuù kåtvä ujjahära ürdhvaà prati nétavän | kacchapa-jäter eva jalädhaù-stha-vastürdhvänayane yogyatä sväbhävikéti vimåçyeti bhävaù | avitathäbhisandhiù satya-saìkalpaù ||8||

—o)0(o—

|| 8.7.9 ||

tam utthitaà vékñya kuläcalaà punaùsamudyatä nirmathituà suräsuräù |dadhära påñöhena sa lakña-yojana-prastäriëä dvépa iväparo mahän ||

çrédharaù : lakña-yojanaù prastäro vistäro’syästéti tathä tena påñöhena ||9||

1 devatä-sevakatvät (ga)

viçvanäthaù : taà ca kuläcalaà sa kacchapaù påñöhena dadhära | mahän jalädhaùstho jambü-dvépa ivety arthaù ||9||

—o)0(o—

|| 8.7.10 ||

suräsurendrair bhuja-vérya-vepitaàparibhramantaà girim aìga påñöhataù |

bibhrat tad-ävartanam ädi-kacchapomene’ìga-kaëòüyanam aprameyaù ||

çrédharaù : yasya girer ävartanaà bhramaëam aìga-kaëòüyanaà nene |

viçvanäthaù : påñöhopari gurutara-parvata-paribhramaëe na ca tasya kañöam | pratyuta sukham eväbhüd ity äha sureti ||10||

—o)0(o—

|| 8.7.11 ||

tathäsurän äviçad äsureëarüpeëa teñäà bala-véryam érayan |uddépayan deva-gaëäàç ca viñëur

daivena nägendram abodha-rüpaù ||

çrédharaù : äsureëäsuräkäreëa daivena deväkäreëa rüpeëäviçat ||11||

krama-sandarbhaù : tathety atra bhagavato bhakti-rasa-poñaka-lélä-vaicittryärtham eva tat-tad-rüpeëa tat-tad-äveça iti jïeyam | äsureëa räjasena, daivena sättvikena rüpeëa, çakti-viçeñeëa | abodhas tu tämasaù | atra tämasa-çaktyä väsukim uddépayan saàvardhayann ity arthaù ||11||

viçvanäthaù : katipaya-kñapänantaraà teñäà manthane sämarthyäbhävaà väsukeç saìgharñaëa-péòayä präëa-tyägam iva vilokya kåpayä prabhur evaà vidadhäv ity äha—tatheti äsureëa räjasyä çaktyety arthaù | érayan pravartayan daivena rüpeëa sättvikyä çaktyety arthaù | abodha-rüpas tämasa-çaktimayaù sann ity arthaù | abodha iti mohena tasya péòä-bodho näbhüd iti bhävaù ||11||

—o)0(o—

|| 8.7.12 ||

upary agendraà giri-räò ivänyaäkramya hastena sahasra-bähuù |

tasthau divi brahma-bhavendra-mukhyairabhiñöuvadbhiù sumano-'bhivåñöaù ||

krama-sandarbhaù : divi brahma-bhavendra-mukhyair ity atra bhavasya kailäse, divi ca mahendrädénäà kñéroda-tére divi ca käya-vyüho jïeyaù ||12||

viçvanäthaù : tataç ca mandaram ürdhvam ucchalantaà vékñya yat kåtaväàs tad äha—uparéti brahmädi-mukhyair viñëu-pärñadair ity arthaù | yad vä | indrädénäà kñéroda-tére divi ca käya-vyüho jïeyaù ||12||

—o)0(o—

|| 8.7.13 ||

upary adhaç cätmani gotra-netrayoùpareëa te präviçatä samedhitäù |

mamanthur abdhià tarasä madotkaöämahädriëä kñobhita-nakra-cakram ||

çrédharaù : ätmani deva-daitya-madhye | gotre därdhya-rüpeëa, netre abhedyäbodha-rüpeëa, pareëa hariëä kñobhitaà nakräëäà cakraà samüho yasmin ||13||

krama-sandarbhaù : na vyäkhyätam.1

viçvanäthaù : tad evam upari sahasra-bähu-rüpeëa ätmani daitya-deva-samühe äsura-daiva-rüpeëa gotre däròhya-rüpeëa netre abodha-rüpeëa praviçatä pareëa hariëä ||13||

—o)0(o—

|| 8.7.14 ||

ahéndra-sähasra-kaöhora-dåì-mukha-1 upari mandaropari sahasra-bähu-rüpeëa, adhaù kürma-rüpeëa, ätamni deva-daitya-madhye sättvika-räjasa-çaktyä, gotre mandara-girau däròhya-rüpeëa, netre manthana-rajjü-rüpi-väsukau tämasa-çaktyä praviçatä pareëa hariëä | kñobhitaà nakränäà cakraà samüho yasmin || (puri-däsaù)

çväsägni-dhümähata-varcaso’suräù |pauloma-käleya-balélvalädayo

davägni-dagdhäù saralä iväbhavan ||

çrédharaù : dåçaç ca mukhäni ca çväsäç ca | ahéndrasya sähasram aparimitäù kaöhorä ye dåg ädayas tebhyo nirgatäbhyäm agni-dhümäbhyäm ähataà varco yeñäà te saralä druma-viçeñäù |

krama-sandarbhaù : ahéndra-sähasräù sahasra-saìkhyayaiva parivåtäù, na tu çatädhika-saìkhyayä ||14||

viçvanäthaù : ä samyag eva hata-varcasaù çaralä druma-bhedäù ||14||

—o)0(o—

|| 8.7.15 ||

deväàç ca tac-chväsa-çikhä-hata-prabhändhümrämbara-srag-vara-kaïcukänanän |samabhyavarñan bhagavad-vaçä ghanävavuù samudrormy-upagüòha-väyavaù ||

çrédharaù : deväàs tu bhagavad-vaçä ghanäù samabhyavarñan | samudrormibhir upagüòhä väyavaç ca çétalä vavur väntisma | kathaà bhütän | tasyähéndrasya çväsa-çikhäbhirhatä prabhä yeñäm | dhümräëy ambarädéni yeñäm ||15||

viçvanäthaù : deväàç ca düravartinas tat-puccha-dhäriëo’pi | sudhä na jäyeteti manthanädhikyäd asära-bhäge niùsåta eva sudhodgama-sambhaväd iti bhävaù ||15||

—o)0(o—

|| 8.7.16 ||

mathyamänät tathä sindhor deväsura-varütha-paiù |yadä sudhä na jäyeta nirmamanthäjitaù svayam ||

krama-sandarbhaù : mathyamäna ity-ädi sa-öékaà padya-dvayaà vigétam ||16||

—o)0(o—

|| 8.7.17 ||

megha-çyämaù kanaka-paridhiù karëa-vidyota-vidyunmürdhni bhräjad-vilulita-kacaù srag-dharo rakta-netraù |jaitrair dorbhir jagad-abhaya-dair dandaçükaà gåhétvämathnan mathnä pratigirir iväçobhatätho dhåtädriù ||

çrédharaù : dhåto’drir yena sa dhåtädrir bhagavän parama-puruño’nantaram açobhatety anvayaù | kathaà-bhütaù ? kanaka-paridhiù péta-väsäù | karëayor vidyotamänä vidyut-kuëòala-lakñaëä yasya | tathä mürdhni bhräjanto vilulitäù kacä yasya sa tathä | jaitrair jiñëubhiù | dandaçükaà sarpam | prati-giriù prati-dvandvé parvataù ||17||

viçvanäthaù : kanakaù paridhiù kanaka-varëaà paridhänaà yasya sa vidyun-makara-kuëòalam | mathnä mathana-sädhanena mandara-giriëä prati-giriù kanaka-gires tasya pratiyogéndra-néla-girir ity arthaù ||17||

—o)0(o—

|| 8.7.18 ||

nirmathyamänäd udadher abhüd viñaàmaholbaëaà hälahalähvam agrataù |

sambhränta-ménonmakarähi-kacchapättimi-dvipa-gräha-timiìgiläkulät ||

çrédharaù : hälähalam ity ähvä näma yasya | saàbhräntä ménä udgatä makarädayaç ca yasmiàs tasmät timy-ädibhir äkuläc ca ||18||

viçvanäthaù : viñam abhüd iti | vérud-ädiñu viñasyämåtasya ca sattvät mathane sati prathamaà viña-bhägaù påthaktayä utthita iti jïeyaù | hälähalähvam iti hälähalaà hälahalaà tathaiva ca halähalam iti dvi-rüpa-koñaù | santrästäù keyaà vipattir ägateti ävignä ménädayo yasmiàs tasmät | unmakara utkåñöo makaraù timi-timiìgilau matsya-bhedau ||18||

—o)0(o—

|| 8.7.19 ||

tad ugra-vegaà diçi diçy upary adhovisarpad utsarpad asahyam aprati1 |bhétäù prajä dudruvur aìga seçvarä

arakñyamäëäù çaraëaà sadä-çivam ||2

madhvaù : rudrasya yaçaso’rthäya svayaà viñëur viñaà vibhuù |na saàjahre samartho’pi väyuà coce praçäntaye || iti ca ||19||

çrédharaù : tad viñam aprati apratimaà pratikriyäçünyam iti vä | kutaù ? ugro vego yasya | tad eväha, diçi diçéti | yad vä, ugrä vegä romäïca-svedädayo yasmät | ata eväsahyaà vilokya bhétä anyena kenäpy arakñyamäëäù sadä-çivaà çaraëaà dudruvur jagmuù ||19||

krama-sandarbhaù : diçi diçéti çanaiù çanair eveti jïeyam | çéghratve jhaöiti såñöi-näçäpatteù prajäç cätra deväsurä eva | sädhäraëänäà samudra-vånda-laìghanädy-açakteù | taträpi jhaöiti | ürdhva-sthita-tat-tad-vyühänäà tatra-stha-çiva-prabhäveëaiva tathä-sthitir jïeyä | adhaù-sthitänäà tu tasmin na gamanam | viñägninä jhaöity ürdhva-vyäpteù sambhrameëa tat-tad-asphürteç ca | arakñyamäëäù çré-çiva-mahima-darçanärthe çré-bhagavata udäsénébhävät ||18||

viçvanäthaù : diçi diçi visarpat upari upasarpat adho’vasarpac ceti çeño jïeyaù | sarpaëaà ca çanaiù çanair eveti jïeyam | çéghratve jhaöiti såñöi-näçäpatteù | prajäç cätra deväsurä eva sädhäraëänäà jhaöiti samudra-laìghanädy-açakteù | aprati apratimaà pratikriyä-çünyam iti vä vilokyeti çeñaù | arakñyamäëä iti tadänéà bhagavatä tad-apekñaëaà sva-bhakta-çreñöhäya candrärdha-maulaye tädåça-kérti-pradänärtham iti jïeyam ||19||

—o)0(o—

|| 8.7.20 ||

vilokya taà deva-varaà tri-lokyäbhaväya devyäbhimataà munénäm |

äsénam adräv apavarga-hetostapo juñäëaà stutibhiù praëemuù ||

1 asahya-véryam iti tattva-vädi-päöhaù.2 diçi diçi adhaç ca visarpat, upary utsarpat | arakñyamäëäù çré-çiva-mahima-darçanärthaà bhagavatä udäsénébhävät iti jéva-gosvämé | tadänéà bhagavatä tad-apekñaëaà sva-bhakta-çreñöhäya candrärdha-maulaye tädåça-kérti-pradänärtham iti jïeyam iti viçvanätha-cakravarté || (govindäcäryaù)

çrédharaù : tri-lokyä udbhaväya devyä sahädrau kailäse äsénaà, tathäpi munénäm abhimataà teñäm eväpavargäya tapo-juñäëam ||20||

viçvanäthaù : bhaväya bhütyai sampatty-artham iti yävat | adrau kailäse | munénäm apavarga-hetos tapo-juñäëam ||20||

—o)0(o—

|| 8.7.21 ||

çré-prajäpataya ücuù—deva-deva mahä-deva bhütätman bhüta-bhävana |trähi naù çaraëäpannäàs trailokya-dahanäd viñät ||

çrédharaù : nirguëaà saguëaà caiva çivaà hari-paräkramaiù |

stuvantas tu prajeçänä nämany antäntaraà tayoù || iti ||21||

krama-sandarbhaù1 : nirguëam ity-ädi-öékä-padye hari-paräkramair ity anena harer eva mülatvam äyätam | ata eva yat tad-antaram asti, tad api stuti-tätparyän nämany antety äyäti | stutiç ca—mahimnä stüyamänä hi devä véryeëa vardhante iti vaidika-nyäyena kälaküöa-näçanärtham | çré-harer mülatvaà tu svayaà çré-çivenaiva vakñyate—

puàsaù kåpayato bhadre sarvätmä préyate hariù | préte harau bhagavati préye’haà sacaräcaraù || [bhä.pu. 8.7.41] iti |

tathä navame—

vayaà na täta! prabhaväma bhümni yasmin pare’nye’py aja-jéva-koçäù | bhavanti käle na bhavanti hédåçäù sahasraço yatra vayaà bhramämaù || [bhä.pu. 9.4.56] iti |

ete vayaà yasya vaçe mahätmanaù sthitäù çakuntä iva sütra-yantritäù || [bhä.pu. 5.17.22] ity-ädi |

anyathä [çré-rudrasya paratve] tad-väkya-virodhopapatteù ||21||

1 puri-däsa-saàskaraëe iyaà öékä 31-säìkhyaka-çloke yuktä |

viçvanäthaù : he mahädeva ! trähi träyasva ! nanu mahädevo na träyate kintu saàharati saàhärävatäratvät taträhuù | bhütatman bhütäni cetayasi | he bhüta-bhävana ! bhütäni pälayasy eva ||21||

—o)0(o—

|| 8.7.22 ||

tvam ekaù sarva-jagata éçvaro1 bandha-mokñayoù |taà tväm arcanti kuçaläù prapannärti-haraà gurum ||2

madhvaù : tatra tatra stuti-padair harir eva tu tad-gataù |stüyate’to yuktam eva guëädhikya-vaco’pi tu || iti ca ||21||

viçvanäthaù : nanu bhüta-bhävano viñëur eva taà çaraëaà yäteti taträhuù | tvam ekaù nahéçvaro bahavo bhavanty atas tvaà viñëuç caika eva mäyä-guëa-sparçäsparçäbhyäm eva bheda iti bhävaù ||22||

—o)0(o—

|| 8.7.23 ||

guëa-mayyä sva-çaktyäsya sarga-sthity-apyayän vibho |dhatse yadä sva-dåg bhüman brahma-viñëu-çiväbhidhäm

çrédharaù : nanv evaà-bhüto viñëur iti prasiddhaà taträhuù, guëa-mayyeti | asya jagato yadä sargädén dhatse tadä he bhüman, sva-dåk svataù siddha-jïänas tvaà brahmädi-saàjïäà dhatse ||23||

1 tvam eva sarva-jagatäm éçvaraù iti tattva-vädi-pätùaù.2 itaù paraà—etat paraà pravakñyämaù [bhä.pu. 8.7.35] ity antäni padyäni çiva-stuti-paräëi müle paöhyante | tatra tu mukhyato viñëu-guëä evocyante, yathäsmin çloke bandha-mokña-pradatvam | tena jïäyate çiväntaryämé viñëur atra stüyate | bhäñyodähåta-pramäëena caitat sphuöam | niyämake stute niyamyaù préyata iti çästra-sampradäyaù | çiva eva ca uttaratra sphuöam evaà vakñyati—préte harau bhagavati préye’haà sa-caräcaraù [bhä.pu. 8.7.40] iti | tathä caitäni padyäni viñëau sämastyena çive ca yathä-yogaà vyäkhyätavyäni | atra stotra-madhye samprati padyam ekaà paöhyate—na te giriträkhila-loka-päla-viriïca-vaikuëöha-surendra-gamyam | jyotiù paraà yatra rajas tamaç ca sattvaà na yad brahma nirasta-bhedam || [bhä.pu. 8.7.31] iti | atra rudra-mahimä brahma-viñëubhyäm apy agamya iti paöhyate | vyäkhyätäras tu yathä-kathä ca vyäcakñate | paraà tu müla-koçe präcéne padyam evedaà na paöhyate | tena prakñiptam ity eva suvacam iti bhäti | yato’ntaryämi-paratayäpi nedaà svarasam | ete vayaà yasya vaçe mahätmanaù sthitäù çakuntä iva sütra-yantritäù, térthena mürdhni vidhåtena çivaù çivo’bhüt, nähaà paräyu åñayo na maréca-mukhyäù ity-ädi-sva-vacana-viruddhaà ca ||22||

viçvanäthaù : puruña-rüpeëa stuvanti guëa-mayyeti yadä sargädén dhatse tadä brahmädi-saàjïäà dhatse ||23||

—o)0(o—

|| 8.7.24 ||

tvaà brahma paramaà guhyaà sad-asad-bhäva-bhävanam |nänä-çaktibhir äbhätas tvam ätmä jagad-éçvaraù ||

çrédharaù : tatra hetuù—tvaà brahmeti | sad-asato bhavän deva-tiryag-ädi-rüpän bhävayatéti tatha | såjyaà tu tvad-vyatiriktaà nästéty ähuù—ätmaiva tvaà nänä-çaktibhir jagad-rüpeëäbhätas tasmäd éçvaraù ||24||

viçvanäthaù : nirviçeña-svarüpatvena stuvanti—tvaà brahmeti | brahmatvena stuvanti sadasad-bhävän utkåñöa-nikåñöa-svabhävän deva-tiryag-ädén bhävayasi såjasi viñëutvena stuvanti näneti ||24||

—o)0(o—

|| 8.7.25 ||

tvaà çabda-yonir jagad-ädir ätmäpräëendriya-dravya-guëaù svabhävaù |kälaù kratuù satyam åtaà ca dharmastvayy akñaraà yat tri-våd-ämananti ||

çrédharaù : svataù-siddha-jïänatvam upapädayato jagad-ätmanä äbhäna-prakäram ähuù, tvaà çabdasya vedasya yoniù | ataù svataù-siddha-jïänaù | tvaà jagad-ädir mahat-tattvam | ätmä cähaìkäraù | kathaà-bhütaù ? präëendriya-dravyäëäà käraëa-bhütä guëä yasya | räjasädi-tri-vidha ity arthaù | svabhävädayaç ca tvam eva | kratuù saìkalpaù satyam åtaà ceti yo dharmaù sa tvam | mahad-ädi-svarüpatve hetuù—tri-våt tri-guëätmakaà yad akñaraà pradhänaà tvayi tvad-äçrayaà tad ämananti | yad vä, evaà-bhüte tvayi tri-våd akñaraà praëavaà prakäçakam ähur ity arthaù ||25||

krama-sandarbhaù : åtaà ca sünåtä väëé [bhä.pu. 11.19.38], satyaà ca sama-darçanam [bhä.pu. 11.19.37] ||25||

viçvanäthaù : sarva-väcaka-väcyatvena stuvanti tvaà nikhila-çabdänäà yonir akärädi-varga-saìghaù | präëaç ca indriyäëi ca dravyäëi påthivy-ädéni

ca taiù saha guëaù sattvädiç ca tvam | trivåd-akñaraà yat praëava-saàjïaà tat tvayy eva ämananti | tad-väcikam iti niçcinvantéty arthaù ||25||

—o)0(o—

|| 8.7.26 ||

agnir mukhaà te’khila-devatätmäkñitià vidur loka-bhaväìghri-paìkajam |

kälaà gatià te’khila-devatätmanodiçaç ca karëau rasanaà jaleçam ||

çrédharaù : akhila-devatätmä, agniù sarvä devatäù iti çruteù | so’gnis te mukham | he loka-bhava | dvitéyänteñu vidur ity asya saàbandhaù ||26||

krama-sandarbhaù : gatià ceñöäm ||26||

viçvanäthaù : samañöi-rüpatvena stuvanti agnir iti païcabhiù | akhila-devatätmä agniù sarva-devatäù iti çruteù | he loka-bhava ||26||

—o)0(o—

|| 8.7.27 ||

näbhir nabhas te çvasanaà nabhasvänsüryaç ca cakñüàñi jalaà sma retaù |

parävarätmäçrayaëaà tavätmäsomo mano dyaur bhagavan çiras te ||

çrédharaù : pare avare ca ye ätmäno jéväs teñäm äçrayas tavätmähaìkäraù ||27||

viçvanäthaù : pareñäm avareñäm ätmanäm utkåñöa-nikåñöa-jévänäm äçrayaëam äçrayas tavätmä ahaìkäraù ||27||

—o)0(o—

|| 8.7.28 ||

kukñiù samudrä girayo’sthi-saìghäromäëi sarvauñadhi-vérudhas te |

chandäàsi säkñät tava sapta dhätavas

trayé-mayätman hådayaà sarva-dharmaù ||

çrédharaù, viçvanäthaù : trayé-mayätman veda-traya-mürte ||28||

—o)0(o—

|| 8.7.29 ||

mukhäni païcopaniñadas taveçayais triàçad-añöottara-mantra-vargaù |yat tac chiväkhyaà paramätma-tattvaà

deva svayaà-jyotir avasthitis te ||

çrédharaù : païcopaniñadas tat puruñäghora-sadyo-jäta-väma-deveçäna-rüpä manträù | yair mukhair añöottara-triàçan manträëäà vargaù, teñäm eva manträëäà pada-cchedenäñöottara-triàçat-kalätmakä manträ ity arthaù | avasthitir uparatävasthä ||29||

caitanya-mata-maïjuñä : yat tac chiväkhyam ity-ädi | te tava çiväkhyaà yat paramätma-tattvaà tat svayaà-jyotir brahma-bhütaà te uparatir uparatävasthä | vastutas tu bhagavän çré-kåñëa eva çiva-brahma-viñëu-bhedenävirbhäve guëa-bhedäd avasthä-bhedavän | guëaç ca guëäntara-miçro rajas-tamasor api sattväntar-bhävaù | sattve’pi tayor yadä rudras tamasa uparataù çuddha-sattva eva, tadäsau çivaù | sa ca bhagavataù çré-kåñëasya paramätma-tattvaà paramä vibhütiù sa eva brüte | avasthitiù sthänam ||29||

viçvanäthaù : païcopaniñadaù puruño’ghora-sadyojäta-vämadeveçäna-rüpä manträù | yair mukhair añöottara-triàçan-manträëäm vargaù | teñäm eva manträëäm pada-cchedena añöottara-triàçat-kalätmakä manträ ity arthaù | yat tava paramätma-tattvaà paramätmä tac-chiväkhyaà çiva eva paraà svayaà-jyotiù sva-prakäço devo viñëur avasthitir äçrayaù ||29||

—o)0(o—

|| 8.7.30 ||

chäyä tv adharmormiñu yair visargonetra-trayaà sattva-rajas-tamäàsi |

säìkhyätmanaù çästra-kåtas tavekñä

chandomayo deva åñiù puräëaù ||

çrédharaù : adharmasyormiñu dambha-lobhädiñu yair ürmibhir visargaù pratisargaù saàhäraù | yad vä, yaiù sattvädibhir vividhaù sargaù, täni netra-trayam | he deva chando-maya ! åñir vedaù sa tavekñä ékñaëam | säkñän manur iti päöhe manur vedaù | tam eväha— chando-maya iti ||30||

krama-sandarbhaù : adharmormiñu te tava chäyä prakäçäbhävaù ||30||

viçvanäthaù : adharmasya ürmiñu ürmayaù dambhädyäù chäyä ity arthaù | yaiù sattvädibhir vividhaù sargas täni netra-trayaà he deva chando-maya åñir vedas tavekñä ékñaëam | säkñän namur iti päöhe’pi manur vedaù ||30||

—o)0(o—

|| 8.7.31 ||1

na te giriträkhila-loka-päla-viriïca-vaikuëöha-surendra-gamyam |

jyotiù paraà yatra rajas tamaç casattvaà na yad brahma nirasta-bhedam ||

çrédharaù : he giritra, te paraà jyotir akhilänäà loka-pälädénäà gamyaà na bhavati | kutaù ? yatra raja-ädi nästi | kià taj-jyotiù ? yan nirasta-bhedaà brahma ||31||

caitanya-mata-maïjuñä : na te giritrety-ädi | he giritra ! he nikhila-loka-päla ! he viriïca ! he vaikuëöha ! abhedopacärät tat tat tena sambodhanam | te paraà jyotir na surendra-gamya suräëäm indriyasya ca gamyam, yatra sattvaà rajas tamaç ca nästi, yan nirasta-bhedaà brahma, tat te paraà jyotir ity arthaù ||31||

krama-sandarbhaù : na te iti | yac chivasya jyotiù paramätma-lakñaëaà tatra sthitaà, tat samyag jïäne tasyäpy akñamatä yuktaiveti vä vyäkhyeyam | tad uktam—dyupataya eva te na yayur antam anantatayä tvam api [bhä.pu. 10.87.41] iti | brahma-saàhitä-mate tu bhagavad-aìga-viçeña eva sadä-çivaù, na tv anyaù | yathä tatraiva sarvädi-käraëa-govinda-kathane—

niyatiù sä ramä devé tat- priyä tad- |vaçaà tadätal- liìgaà bhagavän çambhur jyoti- |rüpaù sanätanaù

yä yoniù säparä çaktiù [bra.saà. 7-8] ity-ädi |

tatraiva—tasminn ävirabhül liìge mahä-viñëur jagat-patiù [bra.saà. 10] ity-ädy-antam ||31|| (paramätma-sandarbhaù 17 drañöavyaù]

viçvanäthaù : he giritra ! te tava jyotir yat paraà brahma, tad akhila-loka-pälädénäà gamyaà na bhavati | atra vaikuëöhasya viñëoù svarüpam eva yadyapi paraà brahma, tad api tasya sva-svarüpasya svägamyatvaà näpakarñaù khapuñpa-jïänaà särvajïyaà na nihantéti nyäyät | yad vä, giriträdi surendräntäni sambodhana-padäny eva vyäkhyeyäni ||31||

—o)0(o—

|| 8.7.32 ||

kämädhvara-tripura-kälagarädy-aneka-bhüta-druhaù kñapayataù stutaye na tat te |

1 tattva-vädi-mate ayaà çlokaù prakñiptaù. 8.7.22-çlokasya govindäcärya-kåta-päda-öékä drañöavyä.

yas tv anta-käla idam ätma-kåtaà sva-netra-vahni-sphuliìga-çikhayä bhasitaà na veda ||

çrédharaù : kämaç cädhvaraç ca dakña-yajïas tripurädayaç ca ye aneka-bhüta-druhaù, tän kñapayataù saàharatas te tat karma stutaye na bhavati | aty-alpam etad ity arthaù | gara-kñapaëasyäpy avaçyaà bhävitvena siddhavan nirdeçaù | stutaye’laà na bhavatéty atra hetuù—yas tu bhavän sva-netra-vahni-visphuliìgasya çikhayedaà jagad bhasitaà bhasma-säjjätaà na veda nälocayaty api ||32||

viçvanäthaù : na ca sämpratikaà viñasyopaçamanaà tvayä duñkaram ity ähuù—kämeti | kämädayo ye aneka-bhüta-druhas tän kñapayataù saàharatas tava tat-viñopaçamanaà karma stutaye na bhavati atyalpatvät | adhvaro dakña-yajïaù | kälo garaç ca daitya-viçeña äsét | kià vä, asyaivävaçya-saàhäryatvena siddhavan-nirdeçaù | bhasitaà na vedeti kadä jagad idaà bhasmékåtam ity api na veda, nänusandhatte | tasyaitad viña-mätra-saàhäraù kiyän iti bhävaù ||32||

—o)0(o—

|| 8.7.33 ||

ye tv ätma-räma-gurubhir hådi cintitäìghri-dvandvaà carantam umayä tapasäbhitaptam |

katthanta ugra-paruñaà nirataà çmaçänete nünam ütim avidaàs tava häta-lajjäù ||

çrédharaù : tad evaà nityaà paränugraha-vyagraà tväà ye nindanti te’ti-mürkhä ity ähuù, ye tu umayä saha carantaà tasyäà nitaräà rataà käminaà katthante pralapanti | tathä çmaçäne carantam ugraà krüraà puruñaà ca hiàsraà katthante | kathaà bhütam | ätmärämäç ca te guravo viçvahitopadeñöärastair hådi cintitam aìghri-dvandvaà yasya tathä-bhütam api tapasäbhitaptam api | te nünaà tavotim avidann iti käkuù | tval-léläà naiva vidur ity arthaù | ato häta-lajjäs tyakta-trapäù | katham ätmärämaiù sevita-caraëa-yugalasya te kämitvaà saàbhavati ? kathaà vä tapasäbhitaptasya çäntasyogratvaà paruñatvaà vä saàbhavati ? ity avicäryaiva praläpäd ity arthaù ||33||

krama-sandarbhaù : ye tv iti | ayam arthaù—ye tväm ugratvena paruña-vacanatvena çmaçäna-niratatvena ca pratéyamänam api häta-lajjäù tyakta-saìkocäù santaù katthante çläghante, ta eva tavotià tena tena mäyä-kåtena

sva-saàvaraëa-mayéà léläm avidan ? naiva jïätavantaù1 | kattha çläghäyäm, vida samvaraëe iti dhätu-dvayam atropajévyata iti bhävaù |

mäyä-pihita-dåñöénäà tu tvam itthaà bhäséty abhipretya tam anyathä viçiàñanti [svämi-caraëäù]—ätmärämeti | bhägavata-paramahaàsänäà gurutvena paramädara-viñayam ity arthaù | tathä umayä tan-nämnä vikhyäta-tapasyayä devyä saha carantaà, tathä svayam api tapasä parama-jïäna-prabhäveëa abhi sarvato-bhävena taptam aiçvaryaà yasya tädåçam iti | tapa aiçvarye iti dhätur upajévya iti ||33||

viçvanäthaù : tava mähätmyaà bahir darçibhir durgamm ity ähuù—ye tv iti | umayä saha carantaà ramamäëam api tapasä abhitaptaà na tu kämena vyäptam ata evätmärämäëäà gurubhir api dhyätäìghrià tathäbhütam api tväm ugraà puruñaà katthante viparéta-lakñaëänayä çläghante | ye nindanti te nünaà tavotim avidann iti käkuù | tval-léläà naiva jänantéti käma-krodhädy-anäcära-mayé taveyaà ceñöä lokopahäsikä lélaivety arthaù | häta-lajjäs tyakta-trapäù svayaà käma-krodhädibhiç caryamäëäs tväm ätmäräma-çikhämaëir dhyäöäìghrià nindituà kià lajjäm api na präpnuvantéty arthaù ||33||

—o)0(o—

|| 8.7.34 ||

tat tasya te sad-asatoù parataù parasyanäïjaù svarüpa-gamane prabhavanti bhümnaù |

brahmädayaù kim uta saàstavane vayaà tutat-sarga-sarga-viñayä api çakti-mätram ||

çrédharaù : ästäà tävan nindakänäà värtä, mahänto’pi tava tattvaà na jänantéty ähuù, tat tasmät tava svarüpasya gamane jïäne brahmädayo’pi na samarthäù, saàstavane tu kutaù çaktäù syuù ? tatra vayaà kathaà prabhavema ? yatas teñäà sarge’ty-antärväcénäù | tathäpi yad etat tava stavanam etad ätma-çakti-parimita-mätram ity arthaù ||34||

viçvanäthaù : teñäà kä kathä brahmädayo’pi te tattvaà na jänantéty ähuù—tad iti | tasmäd brahmataù sargo yeñäà teñäà marédy-ädénäà såñöi-viñayäù | çakti-mätraà çakty-anurüpam eva stumaù | na tu yathocitam ||34||

—o)0(o—

|| 8.7.35 || 1 aviduù na jïätavantaù

etat paraà prapaçyämo na paraà te maheçvara |måòanäya hi lokasya vyaktis te’vyakta-karmaëaù ||

çrédharaù : tad evähuù—etat param iti | na paraà rüpaà, tathäpi tvad-darçanäd eva kåöärthä vayam ity ähuù—måòanäya héti ||35||

krama-sandarbhaù : måòanäyeti | måòa sukhe dhätuù ||35||

viçvanäthaù : måòanäyeti viñaà saàhåtya çéghraà loka-sukhaà niñpädayati dhvaniù ||35||

—o)0(o—

|| 8.7.36 ||

çré-çuka uväca—tad-vékñya vyasanaà täsäà kåpayä bhåça-péòitaù |sarva-bhüta-suhåd deva idam äha satéà priyäm ||

na katamenäpi vyäkhyätam.—o)0(o—

|| 8.7.37 ||

çré-çiva uväca—aho bata bhaväny etat prajänäà paçya vaiçasam |kñéroda-mathanodbhütät kälaküöäd upasthitam ||

çrédharaù : mat-prabhävam avicärya viña-päne pravåttaà mäà kathaïcid iyaà priyä värayed iti çaìkayä täm anujïäpayann äha—aho bateti särdhaiç caturbhiù | vaiçasaà duùkham ||37||

—o)0(o—

|| 8.7.38 ||

äsäà präëa-parépsünäà vidheyam abhayaà hi me |etävän hi prabhor artho yad déna-paripälanam ||

çrédharaù : präëa-parépsünäà präëa-rakñaëecchünäm | me mayä | prabhoù samarthasya | arthaù käryam ||38||

krama-sandarbhaù : äsäm iti särdhakam ||38||

—o)0(o—

|| 8.7.39 ||

präëaiù svaiù präëinaù pänti sädhavaù kñaëa-bhaìguraiù |baddha-vaireñu bhüteñu mohiteñv ätma-mäyayä ||

çrédharaù : kià ca, baddha-vaireñu bhüteñu parasparaà jighäàsatsu ||39||

caitanya-mata-maïjuñä : etan mayä avaçyaà kartavyam iti çré-rudra-vacanam äha—präëaiù svair ity-ädi | nanu sva-präëaiù para-präëa-rakñaëe kià phalam ? taträha—baddha-vaireñv ity-ädi ||39||

viçvanäthaù : nanv améñu säàsärika-jéveñu paraspara-baddha-vaireñu ätmärämäëäà bhavädåçäm upekñaëam evocitam | taträha—baddheti ||39||

—o)0(o—

|| 8.7.40 ||

puàsaù kåpayato bhadre sarvätmä préyate hariù |préte harau bhagavati préye’haà sa-caräcaraù |

tasmäd idaà garaà bhuïje prajänäà svastir astu me ||

çrédharaù : kåpayataù kåpäà kurvataù puàsaù | me mattaù | svastiù çobhanä sattä, sukhena jévitam astv ity arthaù ||40||

caitanya-mata-maïjuñä : ätmanaù parameçvarasya mäyayä mohiteñu kåpayataù puàsaù sarvätmä hariù préyate, hari-prétir eva mamoddeçyä | tenaitat pätavyam eva viñam ity äçayaù | harau préte tava kim ? ity äha—préte haräv iti | ahaà sa-caräcaraà préye, tasya sarvätmakatvät ||40||

viçvanäthaù : me mattaù | svastiù çobhanä sattä ||40||

—o)0(o—

|| 8.7.41 ||

çré-çuka uväca——evam ämantrya bhagavän bhavänéà viçva-bhävanaù |tad viñaà jagdhum ärebhe prabhäva-jïänvamodata ||

çrédharaù : jagdhum attum ||41||

—o)0(o—

|| 8.7.42 ||

tataù karatalé-kåtya vyäpi hälähalaà viñam |abhakñayan mahä-devaù kåpayä bhüta-bhävanaù ||

çrédharaù : karatalé-kåtya karatala-parimita-mätraà kåtvä ||42||

krama-sandarbhaù : tataù karoti | vyäpi vyäpti-çélaà viñam ||42||

viçvanäthaù : vyäpi tävad deça-vyäpakam api karatala-mätra-parimité-kåtya ||42||

—o)0(o—

|| 8.7.43 ||

tasyäpi darçayäm äsa sva-véryaà jala-kalmañaù |yac cakära gale nélaà tac ca sädhor vibhüñaëam ||

çrédharaù : jala-kalmaño jala-doño viñam | yasmät taà gale-nélaà cakära | sädhoù kåpäloù ||43||

krama-sandarbhaù : tasyäpéti taträpi [tasmin rudre] ity arthaù | gale nélam ity aluk samäsaù | nanv idam asambhavam ? taträha—tac ceti, kåpayä sväbhéñöaà tad-vibhüñaëatvena dhåtavataù svasyaiva tädåçéccheti bhävaù ||43||

viçvanäthaù : jala-kalmaño viñaà tasyäpi tasminn api ||43||

—o)0(o—

|| 8.7.44 ||

tapyante loka-täpena sädhavaù präyaço janäù |paramärädhanaà tad dhi puruñasyäkhilätmanaù ||

krama-sandarbhaù : loka-täpena tapyante tat-täpam aìgékurvantéty arthaù | sädhavaù sädhäraëä api, kim uta sa ity arthaù ||44||

—o)0(o—

|| 8.7.45 ||

niçamya karma tac chambhor deva-devasya méòhuñaù |prajä däkñäyaëé brahmä vaikuëöhaç ca çaçaàsire ||

—o)0(o—

|| 8.7.46 ||

praskannaà pibataù päëer yat kiïcij jagåhuù sma tat |våçcikähi-viñauñadhyo dandaçükäç ca ye’pare ||

çrédharaù : praskannaà galitam | apare ye sa-viñäs te’pi jagåhuù | anena viñasya tévratoktä ||46||

viçvanäthaù : pibatas tasya päëeù sakäçät yat praskannaà kñaritaà ye’pare çva-çågälädyäs te ca jagåhuù ||46||

—o)0(o—

iti särärtha-darçinyäà harñiëyäà bhakta-cetasäm |añöame saptamo’dhyäyaù saìgataù saìgataù satäm ||*||

—o)0(o—

saptamo’dhyäyaù |||7||

añöamo’dhyäyaù

amåta-mathane

|| 8.8.1 ||

çré-çuka uväca—péte gare våñäìkeëa prétäs te’mara-dänaväù |

mamanthus tarasä sindhuà havirdhäné tato’bhavat ||

çrédharaù:añöame mathyamäne’bdhau lakñmyä viñëau våte’suraiù |

dhanvantarer håte some mohiny-udbhava éryate ||

havirdhäné surabhiù ||1||

viçvanäthaù :mathanodbhüta-ratnänäà lakñmyä viñëau våter’måte |utthite’tha kåte daityair mohinyä våttam añöame ||o||

havirdhäné surabhiù ||1||

—o)0(o—

|| 8.8.2 ||

täm agni-hotrém åñayo jagåhur brahma-vädinaù |yajïasya deva-yänasya medhyäya haviñe nåpa ||

çrédharaù: deva-yänasya brahma-loka-märga-präpakasya | yajïasya saàbandhine haviñe ||2||

viçvanäthaù : deva-yänasya brahma-loka-märga-präpakasya ||2||

—o)0(o—

|| 8.8.3 ||

tata uccaiùçravä näma hayo’bhüc candra-päëòuraù |

tasmin baliù spåhäà cakre nendra éçvara-çikñayä ||

çrédharaù: éçvara-çikñayä präg eva kåtayä ||3||

viçvanäthaù : éçvara-çikñayä daityänäà mäna-vardhanärthe präg eva kåtayä ||3||

—o)0(o—

|| 8.8.4 ||

tata airävato näma väraëendro vinirgataù |dantaiç caturbhiù çvetädrer haran bhagavato mahim ||

çrédharaù: bhagavato yaù çvetädriù kailäsas tasya mahià mahimänam | dantaiù çikhara-kalpair haraàç candravat päëòura ity anuñaìgaù ||4||

viçvanäthaù : bhagavataù çambhor yaù çvetädriù kailäsas tasya mahià mahimänaà dantaiù çikhara-tulyair haran ||4||

—o)0(o—

|| 8.8.5-7 ||

airävaëädayas tv añöau dig-gajä abhavaàs tataù |abhramu-prabhåtayo’ñöau ca kariëyas tv abhavan nåpa ||1

kaustubhäkhyam abhüd ratnaà padmarägo mahodadheù |tasmin hariù spåhäà cakre vakño-'laìkaraëe maëau ||

tato’bhavat pärijätaù sura-loka-vibhüñaëam |pürayaty arthino yo’rthaiù çaçvad bhuvi yathä bhavän ||

krama-sandarbhaù : airävatädayas tv añöa-dig-gajä abhavaàs tataù |

abhramu-pramukhä añöau kariëyas tv abhavan nåpa! ||kaustubhäkhyam abhüd ratnaà padma-rägo mahodadheù |

tasmin maëau spåhäà cakre vakño’laìkaraëe hariù ||

1 ayaà çlokaù päëòeyasya saàskaraëe nästi.

iti kvacit päöhaù | tato’bhavat pärijäta iti ||5||

—o)0(o—

|| 8.8.8 ||

tataç cäpsaraso jätä niñka-kaëöhyaù suväsasaù |ramaëyaù svargiëäà valgu-gati-lélävalokanaiù ||

çrédharaù: valgubhir gaty-ädibhiù svargiëäà ramaëyo rati-kartryaù ||7||

viçvanäthaù : gaty-ädibhiù ramaëyaù ramayitryaù ||7||

—o)0(o—

|| 8.8.9 ||

tataç cävirabhüt säkñäc chré ramä bhagavat-parä |raïjayanté diçaù käntyä vidyut saudämané yathä ||

çrédharaù: sudämä parvatas tatraikasyäà diçi jätä saudämané | sphaöikädi-maya-giri-çåìgeñv adhikaà sphuranté vidyud iva käntyä diço raïjayanté çréù saàpat säkñän mürti-dhäriëé saté saiva bhagavat-parä ramä ävirabhüd ity arthaù ||9||

viçvanäthaù : çréù sampattiù säkñän-mürtimatéty arthaù | ramä harià ramayanté hareù preyasé-rüpä ca prädurbhütä | kédåçé ? bhagavaté cäsau parä pürvasyäù sakäçät çreñöheti pürvasyä etad-vibhüti-rüpatvam iti bhävaù | pürvä yathä vidyut uttaräyathä saudämané sphaöika-maya-sudäma-parvata-bhavatvät pürvasyäù sakäçäd adhika-käntimaté | käntyeti sampatti-pakñe kamir icchärthako dhätuù | abhiläñeëety arthaù | diçantasyä dig-vartino janän raïjayanté sampattir asmäkaà bhüyäd iti rägavatéù kurvaté, pakñe diçaù pürvädyäù käntyä sva-rociñä raïjayanté ||9||

—o)0(o—

|| 8.8.10 ||

tasyäà cakruù spåhäà sarve sasuräsura-mänaväù |rüpaudärya-vayo-varëa-mahimäkñipta-cetasaù ||

çrédharaù: tasyä rüpädi-mahimnä äkñiptaà ceto yeñäm ||10||

krama-sandarbhaù : cakruù spåhäm iti sampad-adhiñöhätåtva-jïänena tad-adhiñöhänän mahä-sampal-läbhaù syäd ity evam eva matvä, nänyathä | te hi präyo mahä-bhaktäù | ata evägre sarveñäà nija-nijopäyanädi-maya-bhaktir eva varëanéyä | äkñipta-cittatvaà vismayenaiveti jïeyam ||10||

viçvanäthaù : tasyäà pürvasyäà sampad-rüpäyäm eva spåhäà na tüttarasyäm | tasyäù çriyas tri-jagato janako jananyä iti vakñyamäëa-väkyena tasyä jagaj-jananétva-jïäpanät | kià ca, tasyä api rüpädénäà mahina mahimnä mä äkñiptäni naiväsaktäni cetäàsi yeñäà te | yatas te tasyäù sakäçäd räjya-bhogädi-prepsava iti bhävaù ||10||

—o)0(o—

|| 8.8.11 ||

tasyä äsanam äninye mahendro mahad-adbhutam |mürtimatyaù saric-chreñöhä hema-kumbhair jalaà çuci ||

çrédharaù: bhagavad-vakñasi sthitayä çriyä vilokitänäà suräëäà yathä-pürvaà saàpat-präptim asuräëäà ca tad üpary ayaà vaktum abhiñekädi-mahotsava-pürvakaà brahmädi-parihäreëa bhagavat-präpti-prakäram äha—tasyä äsanam ity-ädinä athäséd väruëéty ataù präktanena granthena ||11||

viçvanäthaù : tasyäç ceti ca-kärät hari-preyasé-rüpäyäç ca ||11||

—o)0(o—

|| 8.8.12 ||

äbhiñecanikä bhümir äharat sakalauñadhéù |gävaù païca paviträëi vasanto madhu-mädhavau ||

çrédharaù: äbhiñecanikä abhiñekocitäù | païca-paviträëi païca-gavyäni | madhu-mädhavau caitra-vaiçäkha-bhavaà phala-puñpädi | päöhäntare’pi dvandvaikye sa evärthaù | madhu-mäse bhavaà madhv iti vä ||12||

viçvanäthaù : äbhiñecanikä abhiñekocitäù | païca-paviträëi païca-gavyäni | madhu-mädhavau caitra-vaiçäkha-bhavaà phala-puñpädi | madhu-mädhavam iti päöhe madhu-mäsodbhavaà madhu ||12||

—o)0(o—

|| 8.8.13 ||

åñayaù kalpayäà cakrur äbhiñekaà yathä-vidhi |jagur bhadräëi gandharvä naöyaç ca nanåtur jaguù ||

çrédharaù: abhiñekam abhiñekocitaà vidhim | naöyo naöänäà striyaù ||13||

krama-sandarbhaù : näöya iti naöasyeyam ity arthe | naöya iti päöhaç cen nartakya ity eva vyäkhyäyeta ||13||

—o)0(o—

|| 8.8.14 ||

meghä mådaìga-paëava- murajänaka-gomukhän |vyanädayan çaìkha-veëu- véëäs tumula-niùsvanän ||

çrédharaù: çaìkha-veëu-véëäç ca vyanädayan | tumulo niùsvano yeñäà tän mådaìgädén ||14||

krama-sandarbhaù : meghä vasantavat tad-adhiñöhätå-deväù ||14||

viçvanäthaù : çriyam iti sampad-rüpäà, devéti divu kréòäyäà bhagaiçvarya-vitaraëena kréòantéà, padmakaram iti hari-preyasé-rüpäà, satéà pati-vratäm ||15||

—o)0(o—

|| 8.8.15 ||

tato’bhiñiñicur devéà çriyaà padma-karäà satém |digibhäù pürëa-kalaçaiù sükta-väkyair dvijeritaiù ||

viçvanäthaù : çriyam iti sampad-rüpäà, devéti divu kréòäyäà bhagaiçvarya-vitaraëena kréòantéà, padmakaram iti hari-preyasé-rüpäà, satéà pati-vratäm ||15||

—o)0(o—

|| 8.8.16 ||

samudraù péta-kauçeya- väsasé samupäharat |varuëaù srajaà vaijayantéà madhunä matta-ñaöpadäm ||

viçvanäthaù : péta-kauçeye iti abhiñekänantaraà péta-vastrasyaiva vihitatvät ||15||

—o)0(o—

|| 8.8.17 ||

bhüñaëäni viciträëi viçvakarmä prajäpatiù |häraà sarasvaté padmam ajo nägäç ca kuëòale ||

—o)0(o—

|| 8.8.18 ||

tataù kåta-svastyayanotpala-srajaànadad-dvirephäà parigåhya päëinä |cacäla vaktraà sukapola-kuëòalaà

savréòa-häsaà dadhaté suçobhanam ||

viçvanäthaù : ubhaya-rüpä yä eva tasyäù çré-bhagavän eväçraya ity äha—tata iti | kåtam anädita eva svasti sarva-käla-maìgalaà näräyaëa-vakña eväyanam äspadaà yasyäù sä sva-praticchavi-rüpä guëa-mayéva sthiräù sampado brahmädibhyo dadänäpi svayaà guëätétä cinmaya-sampad-rüpä lakñméù çréù näräyaëam ekam eväçritya sadä vartate | tathaivänädita eva kam api guëaà nopädhékåtya svabhävata eva tasmin premavaté tat sarvendriya-sukha-sampädayitré preyasé-rüpäpi vartata ity arthaù | tad api dvividhaiva lakñméù samudraà janakékåtya prädurbhütä | punar ekébhütä saté sva-nitya-priyaà çré-näräyaëaà svayaà varétuà cacäla ||18||

—o)0(o—

|| 8.8.19 ||

stana-dvayaà cätikåçodaré samaànirantaraà candana-kuìkumokñitam |

tatas tato nüpura-valgu çiïjitairvisarpaté hema-lateva sä babhau ||

viçvanäthaù : tatas tad-anantaraà tatas tatra mahä-sadasi visarpaté hema-latä jaìgamä svarëa-vallavé ||20||

—o)0(o—

|| 8.8.20 ||

vilokayanté niravadyam ätmanaùpadaà dhruvaà cävyabhicäri-sad-guëam |

gandharva-siddhäsura-yakña-cäraëa-traipiñöapeyädiñu nänvavindata ||

çrédharaù : padam äçrayam | dhruvaà nityam | avyabhicäriëo nityäù santo guëä yasmiàs taà nänv avindata | kvacit kasyacid doñasya sad-bhävät ||20||

krama-sandarbhaù : tatas tad- [çré bhagavataù] guëänäm anyadéyänäm iva doña-miçratva-niñedha-darçanena anya-çikñärthaà çriyaç caritam äha—vilokayantéti ||20||

viçvanäthaù : kià ca, tayor ekébhütayor lakñmyor madhye yä sampad-rüpä sä loke sva-preyaso bhagavataù sarvata evotkarñaà khyäpayitum tatra nitya-nirupädhi-premavaty api anyatra guëa-doña-vivecana-pürvakam anyasyäù svayaàvaräyä iva svasyäpi tatraiva guëotkarñopädhikaà svayaà-varaëaà darçayämäsety äha—vilokayantéti | gandharvädiñu ätmanaù svasya padam äspadaà janaà kam api nänvavindata, kédåçam ? niravadyaà nirdoñaà, atha ca avyabhicäriëaù sadaiva sthäyinaù santaù kalyäëavattvät çreñöhä guëä yatra tat, dhruvaà nityam ||20||

—o)0(o—

|| 8.8.21 ||

nünaà tapo yasya na manyu-nirjayo1

jïänaà kvacit tac ca na saìga-varjitam |kaçcin mahäàs tasya na käma-nirjayaù

1 nünaà tapo yatra na manyu-nigrahaù iti tattva-vädi-päöhaù.

sa éçvaraù kià parato vyapäçrayaù ||1

çrédharaù : tad eväha—nünam iti tribhiù | manyu-nirjayo nästi durväsaù-prabhåtiñu | guru-çukrädiñu saìga-varjitaà jïänaà nästi | mahattve’pi brahma-somädau na käma-nirjayaù | parato vyapäçrayaù paräpekña indrädiù sa kim éçvaraù ||21||

krama-sandarbhaù : anyeñäà svalpa-guëatve’pi doña-miçratäm äha—nünam ity-ädi-trayeëa | yasya durväsa-ädeù | kvacid daitya-guru-çukrädau, kaçcid brahma-somädiù | yaù parato vyapaçraya-paräpekña indrädiù | sa kim éçvaraù ?2 atra tapa-ädibhir api na sämyaà vivakñitam, asämya-prasiddheù | yathoktam—ime cänye ca bhagavan nityä yatra [bhä.pu. 1.16.30] ity-ädau, prärthyä mahattvam icchadbhir iti | kintv anyadéya-tapa-ädi-leçänäà satäm api doñäntaroparaktatvam ity evam atyantäsämyam eva vivakñitam | parato vyapäçraya iti guëa-sämyam api pratyäkhyätam ||21|| [préti-sandarbhaù 119]

viçvanäthaù : tatra tatra varaëa-vyavasäyänudbhave sa-doña-präkåta-guëatvam eva hetur iti sampad-rüpä lakñméù sva-gatam äha—nünam iti tribhiù | tasya durväsaù-prabhåter manyu-nirjayo lobha-tapaso vaiyarthyam | jïänaà kvacid båhaspaty-ädiñu saìga-varjitaà neti jïänasya vaiyarthyam | mahän brahmä, na käma-nirjaya iti mahattvasya vaiyarthyaà, yaù parataù çatrubhyo hetor vyapäçrayaù vyapagatäspado väraà väraà bhavati sa kim indrädir éçvaro bhavati ? naivety arthaù ||21||

—o)0(o—

|| 8.8.22 ||

dharmaù kvacit tatra3 na bhüta-sauhådaàtyägaù kvacit tatra4 na mukti-käraëam |véryaà na puàso’sty aja-vega-niñkåtaà

na hi dvitéyo guëa-saìga-varjitaù ||5

1 yatra rudrädau tapas tatra na manyu-nigrahaù | daça-kalpaà tapaç cérëaà rudreëa iti smaraëät | caëòakopäs tapasvinaç cätra gåhyante | jïänaà kvacit väyau | jïäne viräge ity-ädi-smaraëät | tad api na triguëa-saìga-varjitam | ädhikärikatväd väyoù | jïänino munayaç cätra gåhyante | kaçcin mahän iti mahat-tattva-mäninaà brahmäëaà kaöäkñayati | tasya na käma-nirjayaù | sväà duhitaram abhyadhyäyat iti caraëäravindäd iti parihasati | yaù parato vyapäçrayaù parair bhrañöaiçvaryaù väraà väraà punas tal-labdhaui ca paräpekña indrädiù sa éçvaraù kim ? ||21||2 yasya… éçvaraù ? ity aàçaù rasa-varñi-däsänusåta-saàskaraëe nästi. tad väkyaà préti-sandarbhe “vivakñitam” iti parataù.3 tasya iti tattvavädi-pätùaù.4 tasya iti tattvavädi-päöhaù. “yas tu” iti teñäà päöhäntaram.5 kvacid yamädau dharmo’sti | dharma-devatä hi saù | kintu na tasya bhüta-sauhådam, måtyu-devatätvät | kvacid bhütämbhimäniñu varuëädiñu tyägaù | sväbhimatäni bhütäni

çrédharaù : na bhüta-sauhådaà paraçurämädiñu | na mukti-käraëaà tyägaù çibi-prabhåtiñu | puàsaù kärtavéryäder véryam asti | aja-vega-niñkåtaà kälogena parihåtaà tu na bhavati | guëa-saìga-varjitaù sanakädir dvitéyo mama varo na hi, samädhi-niñöhatvät ||22||

krama-sandarbhaù : dharma iti | kvacit paraçurämädi-tulye tadänéntane na bhüta-sauhådam | çivi-räja-tulyo na mukti-käraëaà tyägaù | puàsaù kärtavéryädi-tulyasya véryam asti, kintv ajavega-niñkåtaà käla-vega-parihåtaà na bhavati 1| yatas teñäà tat-tad-guëatvam api mäyä-guëa-kåtam eva, na tu tad-atéta-tat-tad-guëatvam iti parämåçati—na héti | hi yasmät | dvitéyaù çré-mukundäd anyaù | anena sanakädaya ätmärämä api parihåtäù, teñäà çama-damädi-guëänäà mäyikatvät | tathä çivo’pi parihåtaù, çivaù çakti-yutaù çaçvat triliìgo guëa-saàvåtaù [bhä.pu. 10.88.3] iti, harir hi nirguëaù säkñät [bhä.pu. 10.88.5] ity-ädy-ukteù | “na hi dvitéyaù” ity asyäyam evärthaù | yad vä, yo vä kaçcid guëa-saìga-varjito’sti, so’pi dvitéyo mukundasya tulya-guëo na bhavatéty arthaù ||22|| [préti-sandarbhaù 119]

viçvanäthaù : kvacit karmiñu çukrädiñu dharmaù karmitväd asura-purohitatväc ca, na bhüta-sauhådam iti dharmasya vaiyarthyam | tyägo’nnädi-dänaà dakñädiñu tad-dänasya mukti-käraëatväbhäväd vaiyarthyam | véryaà balaà puàsaù çumbha-niçumbhädeù | ajavega-niñkåtaà kälavega-parihåtaà na bhavatéti balasya vaiphalyam | guëa-saìga-varjitaù präkåtäpräkåta-viñayäsakti-mätra-rahitaù sanakädir na dvitéyo na hy amaras tatra yad apräkåta-saurüpya-saurabhyäder vaiphalyäpatteù ||22||

—o)0(o—

|| 8.8.23 ||

kvacic ciräyur na hi çéla-maìgalaàkvacit tad apy asti na vedyam äyuñaù |yatrobhayaà kutra ca so’py amaìgalaù

sumaìgalaù kaçcana käìkñate hi mäm ||2

prajäbhyo visåjanti hi te | kintu sa tyägas tasya na mukti-käraëam | mukti-käraëäparokñottara-käléna-prärabdha-bhogätmakatvät | so’pi prärabdha-nirbaddha eveti yävat | ye’pi phaläpekñayä tyajanti, te’py atra saìgåhyante | kñatriottamädeù puàsaù véryam asti | tad apy aja-vegena niñkåtaà parihåtaà na bhavati | kiyatäcit kälena vinaçyati | ato nahi mukundäd dvitéyo guëa-saìga-varjitaù ||22||1 dharma iti… bhavatéti paryantaà rasa-varñi-däsänusåta-saàskaraëe nästi. ajavegeti iti tatra päöhäntaram.2 , , | kvacid asurädau ciram äyuù syät kià tu na tatra maìgalaà çélam durvåttatvät kvacic ca

- , | sättvike çéla maìgalaà syät api tu tasyäyuño viñaye na kiïcin niçcayena vedituà çakyam , ’ , | - yatrobhayaà çélam äyuç ca märkaëòeyädiñu so py amaìgalaù baddhatvät ato nitya mukto

, , | bhagavän eva sumaìgalaù kaçcana sa käìkñate ca mäm nityäviyoginétvät atha na käìkñate , - ||23||ca mäm äpta kämatvät

çrédharaù : ciräyuñy api maåkaëòeyädau çéla-maìgalaà nästi, indriya-damana-çélatvät | kvacit tad apy asti hiraëyakaçipu-prabhåtau, äyuñaù sthairyaà na vedyaà durjïätam, bhagavad-dveñeëäkasmäd eva måtyu-saàbhavät | yatra kutra ca çré-rudre märkaëòeyädi-vad indriya-damanädy-abhäväc chéla-maìgalaà cäyur niçcayaç cety ubhayam asti na cänyaù pürvoktaù kaçcid doñaù | tathäpi so’py amaìgalaù çmaçäna-väsädy-amaìgala-ceñöitaù | çré-mukundaà lakñé-kåtyäha—kaçceti | kaçcit sumaìgalo niravadyaç ca sa tu mäà na hi käìkñate—ätmärämatvät ||23||

krama-sandarbhaù : atha prakäräntareëa çivaà parihartum upakramate—kvacid iti | märkaëòeyädau ciräyuç cira-jévitä, çéla-maìgala-çabdenätra bhoga ucyate—indriya-damana-çélatväd iti öékäyäà hetu-vinyäsät abhogino’maìgala-svabhävatvena loke nämägrahaëa-darçanäc ca | yad vä, kvacit maya-dänavädau cirajévitästi çéle svabhäve maìgalaà mäìgalyaà nästéty arthaù | asura-svabhävatväd evaà kvacit bali-prabhåtau çéla-maìgalam apy asti, kintv äyuño vedyaà vedanaà nästi maraëäniçcayät | yatra çive maìgala-svabhävo nityatväc cäyuño vedyatvaà cety ubhayam apy asti so’py amaìgalaù | bahiù-çmaçäna-väsädy-amaìgala-ceñöitaù |

çré-mukundaà lakñyékåtyäha—yaù kaçcana ko’pi tat-tad-guëätikramy ananta-guëatvät1 tad-doña-hénatväc ca | sumaìgalo’tiçayena sarveñäà maìgala-nidhäna-rüpaù, sa tu mäà svarüpeëa paramänanda-rüpäà çaktyä2 ca sarva-guëa-sampatti-däyiném api na hi käìkñati | svata3 eva svarüpa-guëa-sampattibhiù pürëa ity arthaù | atha ca prema-vaço’sau premavatéà mäà kathaà näkäìkñet ? ity abhipretya çleñeëa kaçcana ko’pi sumaìgalo’sau hi niçcitaà mäà käìkñatéty api bhävitam | [préti-sandarbhaù 119]

idam atra tattvam—paramänanda-rüpe tasmin guëädi-sampal-lakñaëänanta-çakti-våttikä svarüpa-çaktir dvidhä viräjate—tad-antare’nabhivyakta-nija-mürtitvena, tad-bahir apy abhivyakta-lakñmy-äkhya-mürtitvena | iyaà ca mürtimaté saté sarva-guëa-sampad-adhiñöhätré bhavati | tataù svasmin paramänandatvasya sarva-guëa-sampatteç ca svarüpa-siddha-parama-pürëatvät ubhayathäpi na täà påthag-bhüya sthitäà mürtimatém apekñate, yathä khalv anyaù | kintu bhakta-vaçatä-svabhävena täà premavatém apekñata eveti ||23|| [préti-sandarbhaù 120]

viçvanäthaù : kvacid bali-prabhåtiñu ciram äyuù kintu çéla-maìgaläni na, tatra äsura-svabhävena çéläbhävaù, indra-çatrukatvena maìgaläbhävaç ca | kvacin manu-putra-pauträdiñu tat çéla-maìgalaà kintv äyuño na vedyaà na jïänaà manuñya-jätitvenäciräyuñövät | yatra kutracic ca ubhaya-sauçélya-vipad-abhävavattvaà ciräyuñövaà ca sa ca mahädevaù amaìgalaù çmaçäna-

1 guëätikramaëänanta-guëatvät (ìa)2 paramänanda-rüpäàça-çaktyä (ga,gha)3 sa (ìa)

väsädy-amaìgala-ceñöitaù | bhagavantaà lakñyékåtyäha—çobhanäni maìgaläny eva yatreti pürvoktänäà doñäëäà svarüpata evämaìgalatvät guëänäà ca präkåtänäà naçvaratvena kalyäëavattväbhävät te guëä doñäç ca naiva sumaìgalä iti bhävaù |

kià ca, pürva-pürvavad asminn apy eko doño’stéti vyäja-stutyä doñam äha—na käìkñate mäà näpekñata iti nirapekñatva-lakñaëaù sarva-vilakñaëo mahä-guëo’traiva dåñöa iti bhävaù ||23||

—o)0(o—

|| 8.8.24 ||

evaà vimåçyävyabhicäri-sad-guëairvaraà nijaikäçrayatayäguëäçrayam |1

vavre varaà sarva-guëair apekñitaàramä mukundaà nirapekñam épsitam ||2

madhvaù : anädy-ananta-käle’pi viñëum eväçritä ramä |anyeñäà jïäpanärthäya doñänuktvetaräà jahau || iti ca ||24||

çrédharaù : evaà vimåçya ramä nirapekñam api mukundam eva varaà vavre | tat kim ? avyabhicäribhiù sadbhir dharma-jïänädibhir guëair nijaikäçrayatayä ca nairapekñyeëa varaà sarvottamam | tatra hetuù—aguëäçrayaà prakåti-guëätétam | päöhäntare’py ayam evärthaù | ata eva svasya épsitam | kià ca, sarvair guëair aëimädibhir apekñitaà våtam | ayaà bhävaù, yady api svayam ätmärämatvenänya-nirapekñas tathäpy äçritä aëimädi-siddhér yathä nopekñate, tadvan mäm api nopekñeta | tävataiva tat-sevayä’haà kåtärtha syäà, kim anyaiù präkåtaiù ? iti tam eva våtavatéti ||24||

krama-sandarbhaù : prakaraëaà nigamayati—evam iti | mukundaà varaà vavre ity anvayaù | taà viçinañöi—avyabhicäribhiù sadbhir nirdoñaiç ca guëair varaà sarvottamaà nijaikäçrayatayä anya-nirapekñatvenaiva ca guëäçrayam | svarüpa-siddha-tat-tad-guëam ity arthaù | ata eva teñäà guëänäà prakåti-sambadhitvam api khaëòitaà svataù paramänanda-ghana-rüpatvät sarva-guëair apekñitaà svayaà nirapekñam | ata eva nijäbhépsitam iti |

1 - -evaà vimåçyävyabhicäri sad guëaà pad aà nijaikäçrayi-sad-guëäçrayam iti tattva-vädi-päöhaù.2 - evaà vimåçya mimarça pürvakaà sureñu doñän uktvä tän vihäya svasya padaà nityäçrayaà

| ? - - - | | mukundam eva varaà vavre kédåçam ananya sädhäraëa sad guëam nijä ätméyäù - | ekäçrayiëaù ananya bhaktäù athavä nijaù svayam eva kevalam äçraya eñäm iti tädåçä ye

, | ||24||sättvikäù teñäm äçrayaù etena svasyäpi sa evaikäçraya iti sücayati (govindäcäryaù)

yad vä, evaà vimåñya vavre vimarçanam evänuvadati—avyabhicäréti | nirapekño’py apräkåtävyabhicära-sadguëatväd bhakta-vatsalatayä mämaìgékariñyaty eveti bhävaù | na tu yogya eväyaà tasya mahato mahä-guëaù bhavatyäs tv ayogyäyäs tad-varaëaà na yogyaà taträha—sarvair guëaiù präkåtair apy apekñitaà mäyäàça-bhütäbhis tat-tad-adhiñöhätå-devébhiù sva-samåddhaye samäçrayate’sau kim uta mayety arthaù ||24|| [préti-sandarbha 120]

viçvanäthaù : evaà vimåçya ramä nirapekñam api mukundam eva varaà vavre | nanu sa täà näpekñatäm ? taträha—sarvair aëimädibhir guëair apekñitam | ayaà bhävaù—tasyä yathä yaù svayaà nirapekño’pi svam apekñamäëä aëimädi-siddhér nopekñate, tathä mäm api nopekñitñyate, yato’yaà nirapekño yathä tathä nirupekñaç cety ata etat-sevayaiva kåtärthébhüyäsaà, kim anyaiù präkåtaiù ? iti | ata evävyabhicäriëo vyäbhicäritväd eva nityäù santaù çreñöhä ye guëä aiçvaryädayas tair varaà çreñöham | aguëäçrayaà prakåti-guëätétam | nijasya svasya ekäçrayatayä vavre ||24||

—o)0(o—

|| 8.8.25 ||

tasyäàsa-deça uçatéà nava-kaïja-mäläà mädyan-madhuvrata-varütha-giropaghuñöäm |

tasthau nidhäya nikaöe tad-uraù sva-dhämasavréòa-häsa-vikasan-nayanena yätä ||

çrédharaù : tad eväha—tasyäàsa-deçe kamanéyäà nava-kaïja-mäläà nidhäya tad anugrahaà pratékñamäëä tüñëéà tasya nikaöe tasthau | kathaà-bhütäà mäläm ? mädyanto ye madhu-vratäs teñäà varüthasya girä upadyuñöäà näditäm | kathaà-bhütä çréù ? sa-vréòa-häsena vikasan-nayanaà tena tasyoraù-sva-dhäma yätä saté | vakñaù-pratékñamäëä tasthäv ity arthaù ||25||

viçvanäthaù : uçatéà kamanéyäà mäläà nidhäya tuñëéà tasya nikaöe prathamaà tasthau | tatas tad-abhipräyam abhilakñya tasya uro vakñaù svéyaà dhäma samasta-drañöå-lokälakñyatayaiva yätä ||25||

—o)0(o—

|| 8.8.26 ||

tasyäù çriyas tri-jagato janako jananyä

vakño niväsam akarot paramaà vibhüteù |çréù sväù prajäù sakaruëena nirékñaëena

yatra sthitaidhayata sädhipatéàs tri-lokän ||

çrédharaù : tal-liìgair viñëu-pratipädakaiù | avitathair yathärthaiù ||26||

caitanya-mata-maïjuñä : tasyäù çriya ity-ädi | trijagato janaka ity anena tasyä api trijagato jananétvam äyätam | tasyäù çriyo niväsaà svaà vakño’karot | nanu ñañöhe manvantare tv ajita-rüpé manvantarävatäraù kñéroda-mathanaà cakära | tata ävirbhütäà çriyaà sa khalu vakñasi dadhäv ity äyätam eva | kintu pürvaà pürvaà yat kathitaà, calayan saha-çréù ity-ädinä, tatra tatra çriyo nityatvena sthitäyäù katham äkasmikaù punar ävirbhävaù ? satyam, ata eva pürvaà vaikuëöhaà naiçreyasa-vana-varëane1 lakñmyä aneka-vidhatvaà nirüpitam | tad evätra saìgamanéyam ||26||

krama-sandarbhaù : çré-bhagavän api tädåça-tad-bhakty-anubhavena jätänurägas tat-paramäçrayaà präpya samåddhyä sarvän saàvardhayämäsety äha—tasyäù çriya iti ||26||

viçvanäthaù : dvividhäyä lakñmyäs tatra väsaà vyavasthayaiväha—tasyäù prasiddhäyä hareù preyasé-rüpäyäs trijagato jananyä vakña eva niväsam akarot | tathaiva vibhüteù sampad-rüpäyä api vakñaù paramaà çreñöhaà särvakälikaà ca niväsam akarot | tena brahmendrädyäù khalu vibhüti-rüpäyä asärvadikäù gauëäç ca niväsäù syur iti dhvanitam | etad eva spañöayati—çréù sampad-rüpä yatra vakñasi sthitä eva sväù prajä brahmendrädyä aidhayata abaddhayateti brahmendrädiñu sampad-rüpäyä vibhütayaù sthitä iti vyaïjitam | prajä eväha sädhipatén iti ||26||

—o)0(o—

|| 8.8.27 ||

çaìkha-türya-mådaìgänäà väditräëäà påthuù svanaù |devänugänäà sastréëäà nåtyatäà gäyatäm abhüt ||

çrédharaù : tal-liìgair viñëu-pratipädakaiù | avitathair yathärthaiù ||27||

—o)0(o—

|| 8.8.28-29 ||

1 bhägavata 3.15.21 padyasya öékä drañöavyä.

brahma-rudräìgiro-mukhyäù sarve viçva-såjo vibhum |éòire’vitathair mantrais tal-liìgaiù puñpa-varñiëaù ||

çriyävalokitä deväù saprajäpatayaù prajäù |çélädi-guëa-sampannä lebhire nirvåtià paräm ||

—o)0(o—

|| 8.8.30 ||

niùsattvä lolupä räjan nirudyogä gata-trapäù |yadä copekñitä lakñmyä babhüvur daitya-dänaväù ||

krama-sandarbhaù : yadä lakñmyopekñitäù, tadä niùsattvädayo babhüvur ity anvayaù ||30||

—o)0(o—

|| 8.8.31 ||

athäséd väruëé devé kanyä kamala-locanä |asurä jagåhus täà vai harer anumatena te ||

çrédharaù, viçvanäthaù : väruëé varuëa-daivatäà, yad-annaà tan mayé surä ||31||

krama-sandarbhaù : väruëé tan-nämnyäù suräyä adhiñöhätré ||31||

—o)0(o—

|| 8.8.32 ||

athodadher mathyamänät käçyapair amåtärthibhiù |udatiñöhan mahäräja puruñaù paramädbhutaù ||

krama-sandarbhaù : atheti särdha-trikam ||32||

—o)0(o—

|| 8.8.33 ||

dérgha-pévara-dor-daëòaù kambu-grévo’ruëekñaëaù |çyämalas taruëaù sragvé sarväbharaëa-bhüñitaù ||

çrédharaù : dérghau pévarau dordaëòau yasya | kambu-grévaù çaìkha-näbhir iva tri-rekhä suvåttä grévä yasya ||32||

—o)0(o—

|| 8.8.34 ||

péta-väsä mahoraskaù sumåñöa-maëi-kuëòalaù |snigdha-kuïcita-keçänta- subhagaù siàha-vikramaù |

amåtäpürëa-kalasaà bibhrad valaya-bhüñitaù ||

çrédharaù : snigdhaù kuïcitaù keçänäm anto yasya ||34||

—o)0(o—

|| 8.8.35 ||

sa vai bhagavataù säkñäd viñëor aàçäàça-sambhavaù |dhanvantarir iti khyäta äyur-veda-dåg ijya-bhäk ||

madhvaù: teñäà satyäc cälanärthaà harir dhanvantarir vibhuù |samartho’py asuräëäà tu sva-hastäd amucat sudhäm || iti ca ||34||

çrédharaù : ijya-bhäk yajïa-bhäga-bhoktä | amåtena äbhåtaà paripürëam ||34||

viçvanäthaù : ijya-bhäk yajïa-bhäg bhoktä ||34||

—o)0(o—

|| 8.8.36 ||

tam älokyäsuräù sarve kalasaà cämåtäbhåtam1 |lipsantaù sarva-vastüni kalasaà tarasäharan ||2

viçvanäthaù : sarva-vastüni lipsanta iti | amåte péte balädi-präptyä sarväëy eva vastüni präptäni syur ity abhipräyät | amåtenäbhåtaà pürëam ||35||

—o)0(o—

|| 8.8.36-38 ||

néyamäne’surais tasmin kalase’måta-bhäjane |viñaëëa-manaso devä harià çaraëam äyayuù ||

iti tad-dainyam älokya bhagavän bhåtya-käma-kåt |mä khidyata mitho’rthaà vaù sädhayiñye sva-mäyayä ||

mithaù kalir abhüt teñäà tad-arthe tarña-cetasäm |ahaà pürvam ahaà pürvaà na tvaà na tvam iti prabho ||

çrédharaù : mitho daityänäà parasparaà kalahotpädanena, yoga-mäyayä ca mohinyä vo’rthaà sädhayiñyämi | ato mä khidyatety äheti çeñaù | tad eväha—mitha iti | tarñaù kämas tad-yuktäni cetäàsi yeñäm | ity evaà sama-balänäà kalir abhüt ||36-38||

viçvanäthaù : mitho rahaù anyälakñitaà yathä syät tathä mitho’nyonyaà rahasy apéty amaraù | tarña-cetasäà mano-ratha-yukta-manasäà tatra sama-baläù parasparam ähuù | ahaà pürvaà grahéñyämi kulénatvät | na tvaà re präptum arhasi duñküla iti vépsayä ||38||

—o)0(o—

|| 8.8.39 ||

deväù svaà bhägam arhanti ye tulyäyäsa-hetavaù |satra-yäga ivaitasminn eña dharmaù sanätanaù ||

çrédharaù : durbalänäà tv äkroça-prakäram äha—devä iti dväbhyäm | ye deväs tulyenäyäsena hetavaù sädhakäù | tulya äyäso hetuç ca dhanädir 1 cämåtähåtam iti tattva-vädi-päöhaù.2 amåta-rüpam ähåtam ähäro yasmin taà kalaçam | amåtam ähåtaà saìgåhétaà yatreti vä || nanu kim iti daitya-balam anigåhya balätkåta iva kalaçaà tebhyo dadau ? äha—teñäà satyäc cälanärthaà | asuräëäà viñaye tän nigrahétuà samartho’pi ||35|| (govindäcäryaù)

yeñäm iti vä | satra-yäge yathä sarveñäà samaà phalaà tadvat | tathä ca çrutiù—åddhi-kämäù satram äséran iti, ye yajamänäs te åtvijaù iti ca ||39||

viçvanäthaù : durbalänäà tv äkroça-prakäram äha dväbhyäm | ye deväs tulyenäyäsena manthana-çrameëa hetavaù | amåta-sädhakäù satra-yäge yathä sarveñäà samaà phalaà, tadvat | tathä ca çrutiù—åddhi-kämäù satram äséran iti, ye yajamänäs te åtvijaù iti ca ||39||

—o)0(o—

|| 8.8.41 ||

iti svän pratyañedhan vai daiteyä jäta-matsaräù |durbaläù prabalän räjan gåhéta-kalasän muhuù ||

—o)0(o—

|| 8.8.42 ||

etasminn antare viñëuù sarvopäya-vid éçvaraù |yoñid-rüpam anirdeçyaà dadhära-paramädbhutam ||

çrédharaù : tad rüpaà varëayati païcabhiù | prekñaëéyam utpalam iva çyämam | sarveñv avayaveñu sundaram | samänayoù karëayor äbharaëe yasmin | sukapolaà ca tad utkåñöa-näsikaà cänanaà yasmin ||42||

krama-sandarbhaù : etasminn iti ñaökam ||42||

viçvanäthaù : anirdeçyaà nirdeñöuà varëayitum açakyam ||42||

—o)0(o—

|| 8.8.43 ||

prekñaëéyotpala-çyämaà sarvävayava-sundaram |samäna-karëäbharaëaà sukapolonnasänanam ||

çrédharaù : nava-yauvana-nirvåttayoù stanayor bhäreëa ca kåçam udaraà yasmin ||43||

—o)0(o—

|| 8.8.44 ||

nava-yauvana-nirvåtta- stana-bhära-kåçodaram |mukhämodänuraktäli- jhaìkärodvigna-locanam ||

çrédharaù : suñöhu grévä yasmin, kaëöhe äbharaëaà yasmiàs tac ca tac ca | çobhanä grévä yena tat kaëöhäbharaëaà yasminn iti vä | subhujayor aìgadäbhyäà bhüñitam ||44||

viçvanäthaù : nava-yauvanena hetunä niùçeñeëa våttau vartulo yau stanau tayor bhäreëaiva kåçam udaraà yasya tat ||44||

—o)0(o—

|| 8.8.45-46 ||

bibhrat sukeça-bhäreëa mäläm utphulla-mallikäm |sugréva-kaëöhäbharaëaà su-bhujäìgada-bhüñitam ||

virajämbara-saàvéta- nitamba-dvépa-çobhayä |käïcyä pravilasad-valgu- calac-caraëa-nüpuram ||

çrédharaù : virajämbareëa saàvéto nitamba eva dvépo viçälatvät tatra çobhä yasyäs tayä käïcyä prakarñeëa vilasat | valgu yathä bhavaty evaà calatoç caraëayor nüpure yasmin ||45||

krama-sandarbhaù : uddépayan muhur iti éçvare iti pürveëänvayaù ||46||

viçvanäthaù : sva-keça-bhäreëa saha virajämbara-saàvéte nitamba-rüpe dvépe çobhä yatas tayä käïcyä pravilasat, valgu calatoç caraëayor nüpure yatra tat ||45||

—o)0(o—

|| 8.8.47 ||

savréòa-smita-vikñipta- bhrü-viläsävalokanaiù |daitya-yüthapa-cetaùsu kämam uddépayan muhuù ||

çrédharaù : sa-vréòena smitena saha vikñiptä kampitä yä bhrüs tasyä viläsena saha yäny avalokitäni tair daitya-yütha-pänäà cetassu muhuù kämam uddépayat ||47||

viçvanäthaù : sa-vréòena smitena saha viçeñataù kñiptä cälitä yä bhrüs tasyä viläsena saha yäny avalokäni taiù ||47||

—o)0(o—

iti särärtha-darçinyäà harñiëyäà bhakta-cetasäm |añöame añöamo’dhyäyaù saìgataù saìgataù satäm ||*||

—o)0(o—

amåta-mathane añöamo’dhyäyaù ||| 8.8 ||

navamo’dhyäyaù

-amåta mathane

|| 8.9.1 ||

çré-çuka uväca—te’nyonyato’suräù pätraà harantas tyakta-sauhådäù |kñipanto dasyu-dharmäëa äyäntéà dadåçuù striyam ||

çrédharaù :navame mohitair daityair apite’måta-bhäjane |

tad vaïcanena devebhyo’måtaà dattaà tayeryate ||

viçvanäthaù : mohitä vaïcitä daityäù päyitäs tv amåtaà suräù |

mohinyä navame rähoç cakreëa ccheda ucyate ||o||

—o)0(o—

|| 8.9.2 ||

aho rüpam aho dhäma aho asyä navaà vayaù |iti te täm abhidrutya papracchur jäta-håc-chayäù ||

çrédharaù : aho rüpaà saundaryaà dhäma dyutir iti vadantaù kä tvam ? ity-ädi papracchuù ||2||

—o)0(o—

|| 8.9.3 ||

kä tvaà kaïja-paläçäkñi kuto vä kià cikérñasi |kasyäsi vada vämoru mathnatéva manäàsi naù ||

çrédharaù : mathnantéva kñobhayantéva ||3||

viçvanäthaù : kasyäpi kasya kanyäsi ||3||

—o)0(o—

|| 8.9.4 ||

na vayaà tvämarair daityaiù siddha-gandharva-cäraëaiù |näspåñöa-pürväà jänémo lokeçaiç ca kuto nåbhiù ||

çrédharaù : kasyäséty ayuktam uktam asmäbhiù, yatas tvaà na kenacid bhukta-pürvety ähuù—neti dväbhyäm | tvä tväm amarädibhir aspåñöa-pürväà na jänéma iti na, api tu jänéma eva ||5||

viçvanäthaù : amarädibhir aspåñöa-pürvä vayaà na jänéma iti na, api tu jänéma eveti | nanv ayam atra svayaàvarärtham aträyätäséti buddhyate iti bhävaù ||4||

—o)0(o—

|| 8.9.5 ||

nünaà tvaà vidhinä subhrüù preñitäsi çarériëäm |sarvendriya-manaù-prétià vidhätuà saghåëena kim ||

çrédharaù : ästäm idaà, tvad-darçanaà tv éçvareëaiva saàpäditam ity ähuù—nünam iti | sarvendriyäëäà ca manasaç ca prétià vidhätuà sa-ghåëena preñitäsi kim, vä yadåcchayägatäsi ? naivam, nünaà praiñi taivety arthaù ||5||

krama-sandarbhaù : nünam iti | taiù tatra kim-padasya sandeha-väcitvenobhaya-koöi-sparçitväd ubhayatra sambandhaù ||5||

viçvanäthaù : kim asmäkaà tad-abhipräya-bubütsayä tad-darçanädinaiva tävad vayaà kåtärthä abhümety ähuù—nünam iti ||5||

—o)0(o—

|| 8.9.6 ||

sä tvaà naù spardhamänänäm eka-vastuni mänini |jïäténäà baddha-vairäëäà çaà vidhatsva sumadhyame ||

çrédharaù : bhedo vigraho yathä na bhavet tathä ||6||

krama-sandarbhaù : tatra tasyäù krodhäviñkäram älakñya tayä mohitatvena viçrabhya ca prastäväntaraà lakñyékåtyähuù—sä tvaà na iti ||6||

viçvanäthaù : kià ca, tvayä sväbhipretaà paçcäd vidheyaà sampraty asmad-abhipräyaà saphalékurv ity ähuù—sä tvam iti dväbhyäm ||6||

—o)0(o—

|| 8.9.7 ||

vayaà kaçyapa-däyädä bhrätaraù kåta-pauruñäù |vibhajasva yathä-nyäyaà naiva bhedo yathä bhavet ||

viçvanäthaù : vibhajasva asmabhyam iti çeñaù ||7||

—o)0(o—

|| 8.9.8 ||

ity upämantrito daityair mäyä-yoñid-vapur hariù |prahasya ruciräpäìgair nirékñann idam abravét ||

—o)0(o—

|| 8.9.9 ||

çré-bhagavän uväca—kathaà kaçyapa-däyädäù puàçcalyäà mayi saìgatäù |

viçväsaà paëòito jätu käminéñu na yäti hi ||

çrédharaù : saìgatä anusåtäù ||9||

viçvanäthaù : kaçyapasya däyädäù puträ iti pitäsmäkam åñir yüyaà katham evaà kämino’bhüteti tän mohayituà parihäso vyaïjitaù | satyaà vayaà

stré-jäti-mätreëaiva bhävair vaéçkartum açakyäù bhavatyäù parama-çuddha-svarüpäyäs tu svapävitryeëaiva vayaà vijitä vartämahe iti cet taträha puàçcalyäm iti | hanta hanta bhavatyä niñkämatvasyävadhiù kià stumahe | yatas tvam äbälyam anäghräta-puruña-gandhäpi svaà gopayanty eva khalv evaà brüñe | stré-jätiù puàçcaly api svaà satém eva prathayatéti stré-jäti-vilakñaëa-svabhäväyai bhavatyai niñpakaöäyai sarvasvam api ditsämahe iti svagatoktyä vismaya-stimita-dåñöés tän älakñyäha viçväsam iti | bhoù paëòita mayi viçväsaà mä kuruta yady ätmanäà bhadram icchatheti | bhävo bähyaù abhyantaras tu sarvam ahaà viparéta-lakñaëayaiva bravémi iti paëòitä bhavanto jïätvä yad ucitaà tat kurvantu iti bhävaù | pürvatra uttaraträpi äbhyantaro dhvanir evam eva jïeyaù | käminéñv iti yadyapy ahaà yuñmad-anubhavena çuddhaiva bhavämi tad api yauvana-vattväd äbhyantaraù kämo’numeya eva kämavattve strétve ca käminé pati-piträdy-ävaraëäbhävät svairiëy api kathaà na bhaväméty aviçväsyaiva sarvathä bhavadbhir aham iti bhävaù ||9||

—o)0(o—

|| 8.9.10 ||

sälävåkäëäà stréëäà ca svairiëénäà sura-dviñaù |sakhyäny ähur anityäni nütnaà nütnaà vicinvatäm ||

çrédharaù : he sura-dviñaù ||10||

krama-sandarbhaù : svairiëénäà stréëäà cety anvayaù ||10||

viçvanäthaù : tataù kim iti cet çåëuta tattvam ity äha—çäleti | çälävåkäù kapi-kroñöu-çväna ity amaraù ||10||

—o)0(o—

|| 8.9.11 ||

çré-çuka uväca—iti te kñvelitais tasyä äçvasta-manaso’suräù |

jahasur bhäva-gambhéraà daduç cämåta-bhäjanam ||

çrédharaù : bhävena kenäpy abhipräyeëa gambhéraà yathä bhavaty evaà jahasuù ||11||

viçvanäthaù : kñvelitair narmoditaiù | bhävenäbhipräyeëa gambhéram aviduñäà duñpraveçaà yathä syät tathä jahasuù | he sarva-guëa-maëòite !

kim asmän parékñase ? vayam aviçväsino’ çuddhäntaù-karaëä naiva bhavämas tad idam amåta-kalasaà gåhäëa | asmabhyaà vibhajya dehi vä, piba vä, kvacid anyatra kñipa vä, yathecchasi tathä kuru | asmäàs tu sva-sädguëya-ratna-kåtän ätméyän eva jänéhi iti bhävaù ||11||

—o)0(o—

|| 8.9.12 ||

tato gåhétvämåta-bhäjanaà harirbabhäña éñat-smita-çobhayä girä |

yady abhyupetaà kva ca sädhv asädhu väkåtaà mayä vo vibhaje sudhäm imäm ||

çrédharaù : éñat-smitena çobhä yasyäs tayä | mayä kåtaà sädhu vä asädhu yady abhyupetäìgé-kuruta tarhi vibhaje ||12||

krama-sandarbhaù : pramäëam iyattä cikérñita-paryavasänam ity arthaù | tan nävindantéty apramäëa-vidaù ||12||

viçvanäthaù : yathä kåtaà sädhu vä asädhu yady abhyupeta aìgékurutha | tathä vibhaje iti svasyäham anabhijïatvaà jänämy ataù prathamam eva vacméti bhävaù ||12||

—o)0(o—

|| 8.9.13 ||

ity abhivyähåtaà tasyä äkarëyäsura-puìgaväù |apramäëa-vidas tasyäs tat tathety anvamaàsata ||

çrédharaù : asura-puìgavä daitya-çreñöhäù | pramäëam iyattäm ajänantaù ||13||

—o)0(o—

|| 8.9.14-15 ||

athopoñya kåta-snänä hutvä ca haviñänalam |dattvä go-vipra-bhütebhyaù kåta-svastyayanä dvijaiù ||

yathopajoñaà väsäàsi paridhäyähatäni te |kuçeñu präviçan sarve präg-agreñv abhibhüñitäù ||

çrédharaù : yathopajoñaà yathä-préti | ahatasya lakñaëam—

ahataà yantra-nirmuktam uktaà väsaù svayambhuvä | çastaà tan mäìgalikeñu tävan mätre na sarvadä || iti |

präg agreñu kuçeñu viviçuù ||14-15||

viçvanäthaù : atheti amåta-päna-rüpa-maìgala-kåtyathärthaà prathamam evopoñya sthitäs te paraspara-viväda-madhya eva mohiné-darçana-vacana-prativacanädy-anantaraà kåta-snänä yathopajoñaà yathä-préti | ähatasya lakñaëam—

ahataà yantra-nirmuktam uktaà väsaù svayambhuvä | çastaà tan mäìgalikeñu tävan mätre na sarvadä || iti |

präg kuleñu präg agra-kuçeñu ||14-15||

—o)0(o—

|| 8.9.16-17 ||

präì-mukheñüpaviñöeñu sureñu ditijeñu ca |dhüpämodita-çäläyäàjuñöäyäà mälya-dépakaiù ||

tasyäà narendra karabhorur uçad-duküla-çroëé-taöälasa-gatir mada-vihvaläkñé |

sä küjaté kanaka-nüpura-çiïjitenakumbha-stané kalasa-päëir athäviveça ||

çrédharaù : dhüpair ämoditäyäà surabhé-kåtäyäà çäläyäm ||16||

atha tasyäà çäläyäà he narendra sä kalaça-päëir äviveça | kathaà-bhütä ? maëi-bandhäd ä-kaniñöhaà karasya karabho bahiù iti | karabha-sadåçau suvåttäv ürü yasyäù sä | uçat kamanéyaà dukülaà yasmiàs tena çroëé-taöena viçälayä çroëyä alasä mandä gatir yasyäù | päöhäntare karabha-sadåçayor ürvor lasad dukülaà yasyäù sä cäsau çroëé-taöenälasa-gatiç ca | madena vihvale akñiëé yasyäù ||17||

viçvanäthaù : karabhorur uçad-dukülä karabhoru-lasad-dukületi päöha-dvayam | maëi-bandhäd äkaniñöhaà karasya karabho bahir ity amaraù ||16-17||

—o)0(o—

|| 8.9.18 ||

täà çré-sakhéà kanaka-kuëòala-cäru-karëa-näsä-kapola-vadanäà para-devatäkhyäm |

saàvékñya sammumuhur utsmita-vékñaëenadeväsurä vigalita-stana-paööikäntäm ||

çrédharaù : täà çriyaù sakhéà saàvékñya deväsuräù saàmumuhuù | kathaà-bhütäm ? kanaka-maye kuëòale yasyäù sä cäsau cäravaù karëädayo yasyäù sä ca täm | vigalitaù srastaù stana-paööikäyä anto yasyäù ||18||

viçvanäthaù : çré-sakhéà çriyo lakñmyäù sakhäpi tadänéà sakhy eväbhüt | puà-jäti-madhye yathä näräyaëaù sundaras tathaiva stré-jäti-madhye aham eväti-sundaréti mähaà kåthäù | stré-jätäv apy aham eva parama-sundaréti täà jïäpayitum iveti bhävaù | kanaka-kuëòalä cäsau cäru-karëädyä ceti täm ||18||

—o)0(o—

|| 8.9.19 ||

asuräëäà sudhä-dänaà sarpäëäm iva durnayam |matvä jäti-nåçaàsänäà na täà vyabhajad acyutaù ||

çrédharaù : evaà tän mohayitvä yat kåtaväàs tad äha tribhiù | asuräëäà sudhädänaà sarpäëäà kñéra-dänam iva durnayam anyäyyaà matvä täà sudhäà tebhyo na vyabhajat | ayaà bhävaù—daityair madéyaà sädhv asädhu vä sarvam anumatam eva, ato mad-bhaktän devän eva sudhäà päyayiñyämi | kià ca, tair yathä-nyäyaà vibhajasvety uktam, na caitebhyo jätyaiva krürebhyo dänaà nyäyyam, atas tebhyaù sudhäà na dadyäm iti ||19||

viçvanäthaù : na täà vyabhajad iti daityair yathä-nyäyaà vibhajasveti uktam | ato nyäyaç cäyam eveti bhävaù ||19||

—o)0(o—

|| 8.9.20 ||

kalpayitvä påthak paìktér ubhayeñäà jagat-patiù |täàç copaveçayäm äsa sveñu sveñu ca paìktiñu ||

çrédharaù : païktéù påthag viviktäù kalpayitvä vidhäya | täsu paìktiñu sveñu sveñu tat sama-jätéyeñu täàç cäsurän api pratäraëärtham evopaveçayäm äsa ||20||

krama-sandarbhaù : kalpayitveti täàç ca deväsurän parasparam abhimukhän iti jïeyam ||20||

viçvanäthaù : sveñu sveñu iti paìktiñu mahdye yä yäù paìktayo yeñäà yeñäà sväni dhana-rüpäëi syus teñu sveñu sattva-viçiñöäsu paìktiñv ity arthaù ||20||

—o)0(o—

|| 8.9.21 ||

daityän gåhéta-kalaso vaïcayann upasaïcaraiù |düra-sthän päyayäm äsajarä-måtyu-haräà sudhäm ||

çrédharaù : upasaïcarair bahu-mäna-priya-väkyädinä tän atikramyätikramya gamanaiù düra-sthän api devän ||21||

krama-sandarbhaù : vaïcayan tala-sthaà sära-bhägaà bhavadbhyaù sarvataù çreñöhebhyo däsyäméti pratärayan ||21||

viçvanäthaù : upa nikaöe nikaöe eva saïcaraiù saïcaraëair bhrü-bhaìgi-netra-smita-vréòä-mukhärdhäcchädana-nüpurädi-bhüñaëa-vasana-saïcälana-pürvakaiç caraëa-saïcalanaiù kiïcin-mätra-pradänena dürasthänäà devänäm utkaëöhäà nivartya sampürëam asmän eva päyaiñyatéti pratyäyanaiù vaïcayann iti asmäbhiù çrotra-netra-manobhir yad idam amåtaà péyate ito’dhikaà sämudram amåtaà na bhaviñyatéti tad alaà tena etasyä änukülyam eväkäìkñaëéyam ity api teñäà manasi vicäraà präpayämäseti bhävaù | düra-sthän devän ||21||

—o)0(o—

|| 8.9.22 ||

te pälayantaù samayam asuräù sva-kåtaà nåpa |tüñëém äsan kåta-snehäù stré-viväda-jugupsayä ||

çrédharaù : tayä kåtaù sneho yeñu | striyä saha vivädasya jugupsayä ||22||

krama-sandarbhaù : samayaà pratijïäm ||22||

viçvanäthaù : samayaà sädhv asädhu vä yathä-sukhaà vibhajasveti niyamaà, striyä saha vivädasya jugupsayä ||22||

—o)0(o—

|| 8.9.23 ||

tasyäà kåtätipraëayäù praëayäpäya-kätaräù |bahu-mänena cäbaddhä nocuù kiïcana vipriyam ||

çrédharaù : kåto’ti-praëayaù sneho yaiù | praëayäpäyena kätarä bhétäù | ete tävat kåpaëäù pürvaà kiïcit pibantu, yüyaà tu dhéräù kñaëaà pratékñadhvam ity-ädi-bahu-mänenäbaddhä niyantritäù samaya-pälanädibhiù ñaòbhir etaiù kiïcid api nocuù, kintu tüñëém äsan ||23||

viçvanäthaù : ete tävat kåpaëäù pürvaà kiïcit pibantu, yüyaà tu véräù kñaëaà pratékñadhvam ity-ädi-bahu-mänena vä baddhä niyantritäù | samaya-pälanädibhiù ñaòbhir etaiù käraëair apriyam api kiïcid api nocuù, kintu tüñëém eväsan ||23||

—o)0(o—

|| 8.9.24 ||

deva-liìga-praticchannaù svarbhänur deva-saàsadi |praviñöaù somam apibac candrärkäbhyäà ca sücitaù ||

çrédharaù : deva-paìktau candrärkayor madhye praviñöaù somam amåtam apibat ||24||

viçvanäthaù : tad eva mohiné-mürtyä bhagavatä sarva eva daityä mohá vaïcitäù kintu sadyo’py amåta-mahima-jïäpanärtham ekaù svarbhänur na mohitaù, sa ca sahasaiva mohiny-abhipräyaà jïätvä deva-paìktiñu praviñöa ity äha deva-liìgeti | ata eva deväs taà prathamaà paricetuà na çekuù | upaviñöe tu candrärkäbhyäm paricito’pi tad-bhayät ito’nyatra paìktäv

upaviçeti vaktuà näçakyateti jïeyam | yadä tu somam amåtaà präptam eväpibat tadäsuro’säv iti bhrü-bhaìgyä sücitaù ||24||

—o)0(o—

|| 8.9.25 ||

cakreëa kñura-dhäreëa jahära pibataù çiraù |haris tasya kabandhas tu sudhayäplävito’patat ||

çrédharaù : haris tasya çiro jahära | aplävito’saàspåñöaù ||25||

krama-sandarbhaù : kabandho’patad iti ketus tu cchäyä-graha eva, na tu kabandha-rüpa ity abhipräyaù ||25||

viçvanäthaù : harir ajita-rüpé çiro jahära | ä éñat plävitaù ||25||

—o)0(o—

|| 8.9.26 ||

çiras tv amaratäà nétam ajo graham acékÿpat |yas tu parvaëi candrärkäv abhidhävati vaira-dhéù ||

çrédharaù : grahaà süryädi-vad grahatvädhikäriëam ||26||

viçvanäthaù : amaratäà nétam amåta-päna-prabhävät maraëa-çünyatäà präptam iti | amåta-prabhävo darçitaù | ajo brahmä grahaà süryädikam iva grahatvädhikäravantam ||26||

—o)0(o—

|| 8.9.27 ||

péta-präye’måte devair bhagavän loka-bhävanaù |paçyatäm asurendräëäà svaà rüpaà jagåhe hariù ||

—o)0(o—

|| 8.9.28 ||

evaà suräsura-gaëäù sama-deça-käla-hetv-artha-karma-matayo’pi phale vikalpäù |

taträmåtaà sura-gaëäù phalam aïjasäpuryat-päda-paìkaja-rajaù-çrayaëän na daityäù ||

çrédharaù : hari-bhaktänäm evodyamaù phalati, nänyeñäm ity evam äkhyäna-tätparyam äha, evam iti | samä deçädayo yeñäm | hetur mandarädriù | arthaù samudre kñiptaà vérudädi | vividhaù kalpaù phalaà keñäïcin neti vaicitryaà yeñäà te | phala-vaiñamyavanto babhüvur ity arthaù | tad eväha, tatra teñu yasya päda-paìkaja-rajaù-çrayaëäd devä amåtaà phalam äpuù sa eva sevya ity arthaù | yat tador nitya-saàbandhät ||28||

krama-sandarbhaù : hetuù sädhakatamaù, arthas tad-upayogi-mätram ||28||

viçvanäthaù : laukika-hetu-sämye’pi phala-präptir bhaktimatäm eva nänyeñäm ity eväkhyäna-tätparyam äha—evam iti | samä deçädayo yeñäà te, deçaù kñéra-sindhuù kälas tat-tat-kñaëa-samühaù hetur manthana-sädhanaà mandarädiù | arthaù samudre kñiptaà vérudhädi karma mathanaà matir amåta-kämatä | phale phala-präptir bhaven naveti viklapavantaù | tatra tayor madhye sura-gaëäù phalam äpuù | yat-pädäçrayaëät daityä na äpuù yad-äçrayaëäbhäväd iti bhävaù | sa eva sevya iti prakaraëärthaù ||28||

—o)0(o—

|| 8.9.29 ||

yad yujyate’su-vasu-karma-mano-vacobhirdehätmajädiñu nåbhis tad asat påthaktvät |tair eva sad bhavati yat kriyate’påthaktvätsarvasya tad bhavati müla-niñecanaà yat ||

çrédharaù : etad evopapädayati—yad iti | asuù präëaù | vasu dhanam | präëädibhir dehätma-jädiñu nåbhir yad yujyate | dehädy-arthaà yat kriyata ity arthaù | tad asad vyarthaà bhavati | kutaù ? påthaktväd bhedäçrayatvät | çäkhä-niñecanavat | tair eva präëädibhir éçvaroddeçena yat kriyate tat tu sat mahä-phalaà bhavati | apåthaktvädéçvarasya sarvatränugatatvät | tatra dåñöäntaù, yat taror müla-niñecanaà tad yathä sarvasya skandha-çäkhäder api bhavatéti | yad vä, lyab-lope païcamyau | påthaktvaà paryälocya bheda-dåñöyä dehädy-uddeçena yat kriyate tad asat | apåthaktvaà paryälocyeçvara-dåñöyä tair eva teñv eva ca yat kriyate tat sad bhavatéti | çeñaà samänam ||29||

krama-sandarbhaù : puruñasya tävad antar bahiç ca karaëaà guëa-mayam eva | tad-udbhavayor jïäna-kriyayoù kathaà nairguëyam ? ucyate—jïäna-kriyä-çakté traiguëya-kärya-prädhänyena bhavantyau guëa-mayatvenocyate | parameçvara-prädhänyena tu svato guëätéte eveti1 teñäà ca teñäà ca tat-tad-yuktam evety äha—yad yujyata iti | nåbhiù kartåbhiù asu-prabhåtibhiù karaëair jäyädiñu yat yujyate kriyate, tad asat, sarva-käla-sarva-vastu-vyäpi-poñaka-çaktikaà na bhavatéti naçvaram eva bhavatéty arthaù | kutaù ? påthaktvät | asu-prabhåténäà jäyädénäà ca svatas tädåça-çaktir nästy eva, kñudra-çaktitväd ity arthaù | asu-prabhåtibhir eva sarvasya müla-niñecanaà santarpaëaà yat kriyate, tat tu sarvasya bhavati | yataù sat sarvadä sarva-vastu-poñakaà bhavati | kutaù? apåthaktvät, sarvadä sarvasyäpi poñakatväd ity arthaù | jäyädénäm eva poñakaà bhavatéti kiyad ? ity arthaù | sarvasya mülaà çré-bhagavän eveti bhävaù |

påthaktvät paramätmetaräçrayatvät | apåthaktvät tad-ekäçrayatväd ity arthaù | ata eva yuktam eva jïäna-kriyätmikäyä hari-bhakter nirguëatvam | viçeñatas tasyä guëa-sambandhena janmäbhävaç caìgékåtaù, na tu brahma-jïänasyeva guëa-sambandhena janma-bhäva ity ato’sau bhaktis tasyäpi préëanatvädi-guëair udähåtä ||29||

viçvanäthaù : tasmät phalitam äha yad iti | asavaù präëä indriyäëi vasu dhanam asu-vasv-ädibhir yad dehädiñu yujyate viniyujyate tad asat | präëädénäà dehädy-arthe yo viniyogaù so’sädhur ity arthaù | kutaù påthaktvät çäkhä-niñecanavat | mülät çäkhä bhinnä iti buddhyä yathä mülaà vihäya çäkhä niñicyante, tathaiva bhagavantaà vihäya dehädyäù paricaryante müòhaiù | tair eva asuvasvädibhir yad bhagavati kriyate asvädénäà bhagavati yo viniyogaù sa sädhur ity arthaù | kutaù apåthaktvät | müla-niñecanavat | mülät çäkhä na bhinnä iti buddhyä yathä mülam eva sicyate tathaiva bhagavän eva paricaryate | tat-paricaraëaà sarvasya brahmädi-stamba-paryantasyety arthaù | yad yasmät tan-müla-niñecanam ||29||

iti särärtha-darçinyäà harñiëyäà bhakta-cetasäm |añöame navamo’dhyäyaù saìgataù saìgataù satäm ||*||

—o)0(o—

amåta-mathane navamo’dhyäyaù |

|| 8.9 ||

1 puruñasya… eveti iti rasavarñi-däsänusåta-pustake nästi.

(8.10)

atha daçamo’dhyäyaù

deväsura-saìgrämo näma

|| 8.10.1 ||

çré-çuka uväca—iti dänava-daiteyä nävindann amåtaà nåpa |

yuktäù karmaëi yattäç ca väsudeva-paräìmukhäù ||

çrédharaù :daçame matsaräd daityair ärabdhe tu mådhe suraiù |daitya-mäyä-viñaëëeñu deveñv ävirbabhau hariù ||

tad evam amåtäväptir näbhaktänäm itéritam |bhakta-matsarataù präëa- häniù punar udéryate ||

krama-sandarbhaù : yuktä yogyäù yattäù kåtayatnäù ||1||

viçvanäthaù :daçame’ntarhite viñëau daityair yuddhe pravartite |

daitya-mäyäbhibhüteñu sureñv ävirabhüd dhariù ||1||

—o)0(o—

|| 8.10.2 ||

sädhayitvämåtaà räjan päyayitvä svakän surän |paçyatäà sarva-bhütänäà yayau garuòa-vähanaù ||

viçvanäthaù : yayäv antardadhe ||2||

—o)0(o—

|| 8.10.3-4 ||

sapatnänäà paräm åddhià dåñövä te diti-nandanäù |amåñyamäëä utpetur devän pratyudyatäyudhäù ||tataù sura-gaëäù sarve sudhayä pétayaidhitäù |

pratisaàyuyudhuù çastrair näräyaëa-padäçrayäù ||

—o)0(o—

|| 8.10.5 ||

tatra daiväsuro näma raëaù parama-däruëaù |rodhasy udanvato räjaàs tumulo roma-harñaëaù ||

çrédharaù : raëaù saìgrämaù | udanvataù samudrasya rodhasi tére babhüva ||5||

viçvanäthaù : raëo babhüva ||5||

—o)0(o—

|| 8.10.6 ||

tatränyonyaà sapatnäs te saàrabdha-manaso raëe |samäsädyäsibhir bäëair nijaghnur vividhäyudhaiù ||

çrédharaù : anyonyaà samäsädya nijaghnuù |

—o)0(o—

|| 8.10.7 ||

çaìkha-türya-mådaìgänäà bheré-òamariëäà mahän |hasty-açva-ratha-patténäà nadatäà nisvano’bhavat ||

rathino rathibhis tatra pattibhiù saha pattayaù |hayä hayair ibhäç cebhaiù samasajjanta saàyuge ||

uñöraiù kecid ibhaiù kecid apare yuyudhuù kharaiù |kecid gaura-mukhair åkñair dvépibhir haribhir bhaöäù ||

—o)0(o—

|| 8.10.10-12 ||

gådhraiù kaìkair bakair anye çyena-bhäsais timiìgilaiù |çarabhair mahiñaiù khaògair go-våñair gavayäruëaiù ||

çiväbhir äkhubhiù kecit kåkaläsaiù çaçair naraiù |bastair eke kåñëa-särair haàsair anye ca sükaraiù ||anye jala-sthala-khagaiù sattvair vikåta-vigrahaiù |

senayor ubhayo räjan viviçus te’grato’grataù ||

viçvanäthaù : bastaiç chägaiù ||11||

—o)0(o—

|| 8.10.13-15 ||

citra-dhvaja-paöai räjann ätapatraiù sitämalaiù |mahä-dhanair vajra-daëòair vyajanair bärha-cämaraiù ||

vätoddhütottaroñëéñair arcirbhir varma-bhüñaëaiù |sphuradbhir viçadaiù çastraiù sutaräà sürya-raçmibhiù ||

deva-dänava-véräëäà dhvajinyau päëòu-nandana |rejatur véra-mäläbhir yädasäm iva sägarau ||

çrédharaù : citra-dhvaja-paöädibhiç ca véräëäà mäläbhiç ca räjibhir deva-dänava-véräëäà dhvajinyau yädasäà mäläbhiù sägaräv iva rejatur iti trayäëäm anvayaù | yädobhir iti vä | sitair amalair ätapatraiç ca | bärhaiç1 cämaraiç ca vyajanaiç ca ||13|| vätenoddhütair uttaréyair uñëéñaiç ca sürya-raçmibhiù sutaräà sphuradbhiù ||14||

krama-sandarbhaù : citradhvajair iti trikam | vyajanädibhiù kathambhütaiù ? arcirbhiù kåtvä sphuradbhiù | sürya-raçmibhis tu sutaräà sphuradbhir ity anvayaù | evam eväbhipretaà tair api | päöhasyä’sya durgamatväd eva päöhäntaräëi kalpitäni lakñyante, parasparaà vigétäni ||13||

viçvanäthaù : vätenoddhütair uttarair uttaréyair uñëéñaiç cärcibhir arciñmadbhiù süryasya raçmibhiù sutaräà sphuradbhiù | dhvajinyau sene | yädasäà mäläbhiù sägaräv iva ||13-15||

—o)0(o—

|| 8.10.16 ||

vairocano baliù saìkhye so’suräëäà camü-patiù |1 bärha-cämaraiù piccha-viracita-cämarair iti vä. (päëòeyaù)

yänaà vaihäyasaà näma käma-gaà maya-nirmitam ||

çrédharaù : asuräëäà yä camüs tasyäù patiù sa balir yänam ästhitaù ||16||

krama-sandarbhaù : vairocana iti trikam ||16||

—o)0(o—

|| 8.10.17-18 ||

sarva-säìgrämikopetaà sarväçcaryamayaà prabho |apratarkyam anirdeçyaà dåçyamänam adarçanam ||ästhitas tad vimänägryaà sarvänékädhipair våtaù |

bäla-vyajana-chaträgryai reje candra ivodaye ||

çrédharaù : udaye udaya-giri-çikhare sthitaç candra iva reje iti trayäëäm anvayaù |

—o)0(o—

|| 8.10.19-24 ||

tasyäsan sarvato yänair yüthänäà patayo’suräù |namuciù çambaro bäëo vipracittir ayomukhaù ||dvimürdhä kälanäbho’tha prahetir hetir ilvalaù |çakunir bhütasantäpo vajradaàñöro virocanaù ||hayagrévaù çaìkuçiräù kapilo meghadundubhiù |

tärakaç cakradåk çumbho niçumbho jambha utkalaù ||ariñöo’riñöanemiç ca mayaç ca tripurädhipaù |

anye pauloma-käleyä nivätakavacädayaù ||alabdha-bhägäù somasya kevalaà kleça-bhäginaù |

sarva ete raëa-mukhe bahuço nirjitämaräù ||siàha-nädän vimuïcantaù çaìkhän dadhmur mahä-ravän |

dåñövä sapatnän utsiktän balabhit kupito bhåçam ||

—o)0(o—

|| 8.10.25 ||

airävataà dik-kariëam ärüòhaù çuçubhe sva-räö |yathä sravat-prasravaëam udayädrim ahar-patiù ||

çrédharaù : sravanti prasravaëäni yasminn iti mada-dhärä-sädåçyam ||25||

krama-sandarbhaù : sravanti prasravaëäni yasminn iti mada-dhärä-sädåçyam ||25||

viçvanäthaù : prasravaëäni däna-jalä nirjharäç ca ||25||

—o)0(o—

|| 8.10.26 ||

tasyäsan sarvato devä nänä-väha-dhvajäyudhäù |lokapäläù saha-gaëair väyv-agni-varuëädayaù ||

çrédharaù : nänä-vähanädéni yeñäà te devä asuräç ca mitho yuyudhuù ||26||

—o)0(o—

|| 8.10.27 ||

te’nyonyam abhisaàsåtya kñipanto marmabhir mithaù |ähvayanto viçanto’gre yuyudhur dvandva-yodhinaù ||

—o)0(o—

|| 8.10.28 ||

yuyodha balir indreëa tärakeëa guho’syata |varuëo hetinäyudhyan mitro räjan prahetinä ||

çrédharaù : dvandväny eväha—yuyodheti saptabhiù | asyata äsyat, ayudhyatety arthaù ||28||

viçvanäthaù : asyata äsyata asträëi cikñepa ||28||

—o)0(o—

|| 8.10.29 ||

yamas tu kälanäbhena viçvakarmä mayena vai |çambaro yuyudhe tvañörä saviträ tu virocanaù ||

—o)0(o—

|| 8.10.30-31 ||

aparäjitena namucir açvinau våñaparvaëä |süryo bali-sutair devo bäëa-jyeñöhaiù çatena ca ||rähuëä ca tathä somaù pulomnä yuyudhe’nilaù |

niçumbha-çumbhayor devé bhadrakälé tarasviné ||

çrédharaù : süryo deva eka eva çatena bali-sutaiù bäëo jyeñöho yeñäà taiù | niçumbha-çumbhäbhyäà devé ||30-31||

krama-sandarbhaù : aparäjiteneti païcakam ||30||

viçvanäthaù : süryo deva eka eva çatena bali-sutaiù niçumbha-çumbhäbhyäà devé brahma-putrair vasiñöhädyaiù ||30-31||

—o)0(o—

|| 8.10.32-34 ||

våñäkapis tu jambhena mahiñeëa vibhävasuù |ilvalaù saha vätäpir brahma-putrair arindama ||kämadevena durmarña utkalo mätåbhiù saha |båhaspatiç coçanasä narakeëa çanaiçcaraù ||

maruto nivätakavacaiù käleyair vasavo’maräù |viçvedeväs tu paulomai rudräù krodhavaçaiù saha ||

çrédharaù, viçvanäthaù: na vyäkhyätam.

krama-sandarbhaù : brahma-putraiù prajäpati-mukhaiù | käma-deveneti tat-sthäne devendreëa ko’py ayaà niveçitaù, na tu svayaà kämaù, tasya skanda-janmanaù pürvam eva bhasmé-kåtatvät ||32||

—o)0(o—

|| 8.10.35 ||

ta evam äjäv asuräù surendrädvandvena saàhatya ca yudhyamänäù |

anyonyam äsädya nijaghnur ojasäjigéñavas tékñëa-çaräsi-tomaraiù ||

—o)0(o—

|| 8.10.36 ||

bhuçuëòibhiç cakra-gadarñöi-paööiçaiùçakty-ulmukaiù präsa-paraçvadhair api |nistriàça-bhallaiù parighaiù samudgaraiù

sabhindipälaiç ca çiräàsi cicchiduù ||

viçvanäthaù : bhüçuëòy-ädayo’stra-viçeñäù ||36||

—o)0(o—

|| 8.10.37 ||

gajäs turaìgäù sarathäù padätayaùsäroha-vähä vividhä vikhaëòitäù |nikåtta-bähüru-çirodharäìghrayaç

chinna-dhvajeñväsa-tanutra-bhüñaëäù ||

çrédharaù : ärohantéty ärohäs taiù sahitä anye ca vähäù | pürvaà tu kevalaà gajädaya uktäù | kathaà-bhütäù ? nikåttä bähv-ädayo yeñäm | chinnäni dhvajädéni yeñäà te ||37||

viçvanäthaù : ärohantéty ärohä bähyäs taiù sahitä vähä vähanäù | éñväso dhanuù tanutraà kavacam ||37||

—o)0(o—

|| 8.10.38 ||

teñäà padäghäta-rathäìga-cürëitädäyodhanäd ulbaëa utthitas tadä |

reëur diçaù khaà dyumaëià ca chädayannyavartatäsåk-srutibhiù pariplutät ||

çrédharaù : teñäà devädénäà padäghätaiù rathäìgaiç ca cürëitäd äyodhanäd raëa-bhümer utthito reëur diçaù svaà dyu-maëià ca süryaà chädayaàs tad eva sväder nyavartata | kathaà-bhütät ? asåk-srutibhiù rakta-kñaraëaiù pariplutät siktät | yad vä, pariplavanäd dhetor nyavartata | bhäve ktaù | rakta-dhäräëäà tatparyantam ucchalanäd ity arthaù | prathamänta-päöhe reëor viçeñaëam ||38||

viçvanäthaù : cürëitäc cürëébhütät äyodhanät saìgräma-sthänät utthito reëur nyavartata | kédåçät ? asåk-srutibhé rakta-kñaraëaiù pariplutät siktät | paripluta iti reëu-viçeñaëam | tadä ca sürya-paryantaà raktocchalanaà jïeyam ||38||

—o)0(o—

|| 8.10.39 ||

çirobhir uddhüta-kiréöa-kuëòalaiùsaàrambha-dågbhiù paridañöa-dacchadaiù |

mahä-bhujaiù säbharaëaiù sahäyudhaiùsä präståtä bhüù karabhorubhir babhau ||

çrédharaù : çirobhir mahä-bhujaiç ca karabha-sadåçair ürubhiç ca sä raëa-bhüù prakarñeëäståtä saté babhau | kathaà bhütaiù çirobhiù | udbhütäny utpatitäni kiréöäni kuëòaläni ca yebhyas taiù | saàrambha-yuktä dåço yeñu taiù | paridañöä dac-chadä oñöhä yeñu taiù ||39||

viçvanäthaù : prakarñeëa äståtä äcchäditäù ||39||

—o)0(o—

|| 8.10.40 ||

kabandhäs tatra cotpetuù patita-sva-çiro-'kñibhiù |udyatäyudha-dordaëòair ädhävanto bhaöän mådhe ||

çrédharaù : patitäni yäni sva-çiräàsi tatratyair akñibhis taiù paçyanta ity arthaù | udyatäny äyudhäni yais tair dor-daëòair yuktäù ||40||

viçvanäthaù : patitäni yäni sva-çiräàsi tatratyair akñibhiù paçyantaù ||40||

—o)0(o—

|| 8.10.41 ||

balir mahendraà daçabhis tribhir airävataà çaraiù |caturbhiç caturo vähän ekenäroham ärcchayat ||

çrédharaù : vähänair ävatapäd arakñakän | ärohaà gajayantäram ärcchayad vivyädha ||41||

viçvanäthaù : vähän airävata-päda-rakñakän, ärohaà gajayantäram ärcchayat ivvyädha ||41||

—o)0(o—

|| 8.10.42 ||

sa tän äpatataù çakras tävadbhiù çéghra-vikramaù |ciccheda niçitair bhallair asampräptän hasann iva ||

|| 8.10.43 ||

tasya karmottamaà vékñya durmarñaù çaktim ädade |täà jvalantéà maholkäbhäà hasta-sthäm acchinad dhariù ||

çrédharaù, viçvanäthaù : durmarño’sahano baliù ||43||

—o)0(o—

|| 8.10.44-45 ||

tataù çülaà tataù präsaà tatas tomaram åñöayaù |yad yac chastraà samädadyät sarvaà tad acchinad vibhuù

||sasarjäthäsuréà mäyäm antardhäna-gato’suraù |tataù prädurabhüc chailaù suränékopari prabho ||

krama-sandarbhaù : åñöayaù riñöéù ||45||

—o)0(o—

|| 8.10.46 ||

tato nipetus taravo dahyamänä davägninä |çiläù sa-öaìka-çikharäç cürëayantyo dviñad-balam ||

çrédharaù : öaìkavat tékñëägraiù çikharaiù sahitäù ||46||

viçvanäthaù : öaìkavat tékñëaiù çikharaiù saha vartamänäù ||46||

—o)0(o—

|| 8.10.47 ||

mahoragäù samutpetur dandaçükäù savåçcikäù |siàha-vyäghra-varähäç ca mardayanto mahä-gajäù ||

krama-sandarbhaù: mahoragä iti yugmakam ||47||

—o)0(o—

|| 8.10.48 ||

yätudhänyaç ca çataçaù çüla-hastä viväsasaù |chindhi bhindhéti vädinyas tathä rakño-gaëäù prabho ||

—o)0(o—

|| 8.10.49 ||

tato mahä-ghanä vyomni gambhéra-paruña-svanäù |aìgärän mumucur vätair ähatäù stanayitnavaù ||

çrédharaù : stanayitnavaç cäìgärän mumucur ity anuñaìgaù ||49||

krama-sandarbhaù : stanayitnavaù ghana-viçeñäç ca ||49||

viçvanäthaù : stanayitnavo garjanavantaù ||49||

—o)0(o—

|| 8.10.50 ||

såñöo daityena sumahän vahniù çvasana-särathiù |säàvartaka ivätyugro vibudha-dhvajiném adhäk ||

çrédharaù : adhäk ärñaù | adhakñéd ity arthaù ||50||

viçvanäthaù : adhäk adhakñéd ||50||

—o)0(o—

|| 8.10.51 ||

tataù samudra udvelaù sarvataù pratyadåçyata |pracaëòa-vätair uddhüta- taraìgävarta-bhéñaëaù ||

çrédharaù : uddhütais taraìgair ävartaiç ca bhéñaëaù ||51||

—o)0(o—

|| 8.10.52 ||

evaà daityair mahä-mäyair alakñya-gatibhé raëe |såjyamänäsu mäyäsu viñeduù sura-sainikäù ||

çrédharaù : evam anyaiç ca daityaiù såjyamänäsu ||52||

—o)0(o—

|| 8.10.53 ||

na tat-pratividhià yatra vidur indrädayo nåpa |dhyätaù prädurabhüt tatra bhagavän viçva-bhävanaù ||

çrédharaù : yatra yadä | tatra tadä | tair dhyätaù san ||53||

—o)0(o—

|| 8.10.54 ||

tataù suparëäàsa-kåtäìghri-pallavaùpiçaìga-väsä nava-kaïja-locanaù |adåçyatäñöäyudha-bähur ullasac-

chré-kaustubhänarghya-kiréöa-kuëòalaù ||

çrédharaù : añöäväyudha-yuktä bähavo yasya | çréç ca kaustubhaç ca anarghyaà kiréöaà ca küëòale ca ullasanti çré-kaustubhädéni yasmin ||54||

—o)0(o—

|| 8.10.55 ||

tasmin praviñöe’sura-küöa-karmajämäyä vineçur mahinä mahéyasaù |svapno yathä hi pratibodha ägate

hari-småtiù sarva-vipad-vimokñaëam ||

çrédharaù : asuräëäà küöa-karma manträdi-prayogas tasmäj jätäù | mahinä mahimnä | hareù småtir eva sarväsäà vipadäà mokñaëa-rüpä kim uta hareù praveça ity arthaù ||55||

krama-sandarbhaù : hari-småtir iti päöhaù sarvatra | harer iti tu öékäyäà dåçyate ||55||

viçvanäthaù : mahinä mahimnä ||55||

—o)0(o—

|| 8.10.56 ||

dåñövä mådhe garuòa-väham ibhäri-vähaävidhya çülam ahinod atha kälanemiù |

tal lélayä garuòa-mürdhni patad gåhétvätenähanan nåpa saväham arià tryadhéçaù ||1

çrédharaù : ibhäri-vähaù siàha-vähaù | ahinoc cikñepa | lélayaiva tad gåhétvä ahanad ahan | he nåpa ||56||

viçvanäthaù : ibhäri-vähaù siàha-vähaù | ävidhya kampá patad eva çülaà väma-hastena gåhétvä tenaivähanat ahan ||56||

—o)0(o—

|| 8.10.57 ||

mälé sumäly atibalau yudhi petatur yac-2

cakreëa kåtta-çirasäv atha mälyaväàs tam |ähatya3 tigma-gadayähanad aëòajendraà

tävac chiro’cchinad arer nadato’riëädyaù ||4

1 ibhäri-vähaù siàha-vähanaù kälanemiù | tryadhéço bhagavän tat-prahitenaiva çülena tam arià sa-siàham ahanat ||56|| (govindäcäryaù)2 yudhi deva-varya- iti tattva-vädi-päöhaù.3 .ägatya iti päöhäntaram4 atibalau mälé sumämé ca yadä cakreëa kåtta-çirasäv atha mälyavän garuòaà gadayähan | sä yävad garuòe nipatati, tataù pürvaà eva tasyäreù çiraù ariëä cakreëäcchinat ||57|| (govindäcäryaù)

madhvaù : kälanemy-ädayaù sarve hariëä nihatä api |çukreëojjévitäù santaù punas tenaiva pätitäù || iti ca ||56-57||1

çrédharaù : yasya cakreëa kåtta-çirasau petatus taà tathä-bhütam apy ähatya saìghaöya aëòajendraà garuòam ahanat, taà hantuà gadäm unninya ity arthaù | ädyo hariù ||57||

krama-sandarbhaù : harir iti päöhaù sarvatra harer iti tu öékäyäà dåçyate ||57||

viçvanäthaù : yac-cakreëa yasya cakreëa taà harim ähatya aëòajendraà garuòam ahanat, yävat hantuà pravavåte tävad eva acchinat | ädyo hariù ||57||

—o)0(o—

iti särärtha-darçinyäà harñiëyäà bhakta-cetasäm |añöame daçamo’dhyäyaù saìgataù saìgataù satäm ||*||

—o)0(o—

deväsura-saìgrämo näma daçamo’dhyäyaù ||| 8.10 ||

1 nanu daçamädhyäye çrüyate— taträvinañöävayavän vidyamäna-çirodharän | uçanä jévayäm äsa saàjévanyä sva-vidyayä || [bhä.pu. 8.11.47] iti | tena bhagavat-kåtaà teñäà hananaà vyartham eva jätam ? äha—kälanemy-ädayaù sarve | na vyartham | bhagavad-icchänuguëam evoçanä jévayämäsa | yataù punar vaivasvate’ntare samudra-mathane te punar yuddhäyägaccheyuù | tatra ca punas tän hanyäm | apekñitaà caitat teñäà päpa-våddhy-artham iti bhagavad-icchä | api ca sa kälanemiù punar dväpare kaàso jätaù | pätitaç ca punas tenaiva kåñëa-rüpeëa || (govindäcäryaù)

(8.11)

athaikädaço’dhyäyaù

deväsura-yuddhaà näma

|| 8.11.1 ||

çré-çuka uväca—atho suräù pratyupalabdha-cetasaùparasya puàsaù parayänukampayä |

jaghnur bhåçaà çakra-saméraëädayastäàs tän raëe yair abhisaàhatäù purä ||

çrédharaù :ekädaçe tu deveñu daitya-ghätiñu näradaù |

devän avärayaï chukro måtän daityän ajévayat ||

viçvanäthaù :ekädaçe sa-kopoktir indro jambhädikän ahan |

näradoktyä yuddha-bhaìge çukro daityän ajévayat ||

—o)0(o—

|| 8.11.2 ||

vairocanäya saàrabdho bhagavän päka-çäsanaù |udayacchad yadä vajraà prajä hä heti cukruçuù ||

çrédharaù : udayacchad unninye ||2||

—o)0(o—

|| 8.11.3 ||

vajra-päëis tam ähedaà tiraskåtya puraù-sthitam |manasvinaà susampannaà vicarantaà mahä-mådhe ||

—o)0(o—

|| 8.11.4 ||

naöavan müòha mäyäbhir mäyeçän no jigéñasi |jitvä bälän nibaddhäkñän naöo harati tad-dhanam ||

çrédharaù : nibaddhäny akñéëi yeñäà tän bäläï jitvä naöaù kapaöa-våttir yathä teñäà dhanaà harati, tathä he müòha, mäyeçän asmäï jetum icchasi ||4||

krama-sandarbhaù : he müòha! mäyeçänapy asmän naöa-tulyo’pi naöa-yogyäbhir mäyäbhiù kià jigéñaséty arthaù | naöas tu tävan nibaddhäkñän sva-mäyayävåta-neträn bälän tad-vidyä-mithyätva-darçaka-vidyä’nabhijïän eva jigéñati, na tu mäyeçän iti | tato müòha iti bhävaù ||4||

viçvanäthaù : naöavad iti soktaà vivåëoti | naöo hi bälän nibaddhäkñän kåtvä kapaöena jitvä tad-dhanaà harati, tathaiva kim asmän jigéñasi ||4||

—o)0(o—

|| 8.11.5 ||

ärurukñanti mäyäbhir utsisåpsanti ye divam |tän dasyün vidhunomy ajïän pürvasmäc ca padäd adhaù ||

çrédharaù : mat-prabhävaà çåëv ity äha—ärurukñanty äroòhum icchanti | ye cotsisåpsanty ullaìghayitum icchanti | mokñam icchantéty arthaù | adho vidhunomi pätayämi ||5||

krama-sandarbhaù : utsisåpsantéty atra mäyäbhir yoga-balaiù, na tu bhagavad-äçrayeëeti jïeyam ||5||

viçvanäthaù : utsisåpsanti divam apy ullaìghayitum icchanti mahar-lokädiñv apy adhikartum icchantéty arthaù | pürvasmät rasätaläd apy adhaù pätayämi ||5||

—o)0(o—

|| 8.11.6 ||

so’haà durmäyinas te’dya vajreëa çata-parvaëä |çiro hariñye mandätmanghaöasva jïätibhiù saha ||

krama-sandarbhaù : ghaöasva yuddhäya yujyasva ||6||

—o)0(o—

|| 8.11.7 ||

çré-balir uväca—saìgräme vartamänänäà käla-codita-karmaëäm |

kértir jayo’jayo måtyuù sarveñäà syur anukramät ||

—o)0(o—

|| 8.11.8 ||

tad idaà käla-raçanaà jagat paçyanti sürayaù |na håñyanti na çocanti tatra yüyam apaëòitäù ||

çrédharaù : käla-raçanaà käla-yantritam | ato na håñyanti | tatra evaà viveke yüyam apaëòitä anipuëäù ||8||

krama-sandarbhaù : käla eva raçanä rajjur yasya tat ||8||

viçvanäthaù : käla-raçanaà käla-yantritaà paçyanty eva na tu harña-çokädikaà präpnunvanti ||8||

—o)0(o—

|| 8.11.9 ||

na vayaà manyamänänäm ätmänaà tatra sädhanam |giro vaù sädhu-çocyänäà gåhëémo marma-täòanäù ||

çrédharaù : tatra kérti-jayädäv ätmänaà sädhanaà manyamänänäà vo giro na gåhëémaù | marmasu täòanaà yäbhis täù ||9||

viçvanäthaù : tatra kérti-jayädäv ätmänaà svaà sädhanam ahaìkära-mauòhyäd eveti bhävaù | sädhubhir jévanto’pi yathä yüyaà çocyadhve, tathä vayaà måtä api na çocyämahe iti bhävaù ||9||

—o)0(o—

|| 8.11.10 ||

çré-çuka uväca—ity äkñipya vibhuà véro näräcair véra-mardanaù |äkarëa-pürëairahanad äkñepair äha taà punaù ||

çrédharaù : vibhum indram | véro baliù ||10||

krama-sandarbhaù : äkarëa-pürëaiù karëa-paryantaà pürëatayäkåñöaiù ||10||

—o)0(o—

|| 8.11.11 ||

evaà niräkåto devo vairiëä tathya-vädinä |nämåñyat tad-adhikñepaà toträhata iva dvipaù ||

çrédharaù : totram aìkuças tenähata iva ||11||

krama-sandarbhaù : niräkåto näräcaiù parähataù tad adhikñepaà näräca-prayogänantaraà punar adhikñepam | totraà vaiëukam ity amaraù ||11||

—o)0(o—

|| 8.11.12 ||

präharat kuliçaà tasmä amoghaà para-mardanaù |sayäno nyapatad bhümau chinna-pakña iväcalaù ||

çrédharaù : sayäno vimäna-sahitaù ||12||

—o)0(o—

|| 8.11.13-14 ||

sakhäyaà patitaà dåñövä jambho bali-sakhaù suhåt |

abhyayät sauhådaà sakhyur hatasyäpi samäcaran ||sa siàha-väha äsädya gadäm udyamya raàhasä |

jaträv atäòayac chakraà gajaà ca sumahä-balaù ||

—o)0(o—

|| 8.11.15 ||

gadä-prahära-vyathito bhåçaà vihvalito gajaù |jänubhyäà dharaëéà spåñövä kaçmalaà paramaà yayau ||

krama-sandarbhaù : “spåñövä kaçmalaà ca paraà yayau” iti päöho bahu-sammataù, çloka-labdhaç ca ||15||

—o)0(o—

|| 8.11.16 ||

tato ratho mätalinä haribhir daça-çatair våtaù |änéto dvipam utsåjya ratham äruruhe vibhuù ||

viçvanäthaù : haribhir açvaiù ||16||

—o)0(o—

|| 8.11.17-18 ||

tasya tat püjayan karma yantur dänava-sattamaù |çülena jvalatä taà tu smayamäno’hanan mådhe ||

sehe rujaà sudurmarñäà sattvam älambya mätaliù |indro jambhasya saìkruddho vajreëäpäharac chiraù ||

—o)0(o—

|| 8.11.19 ||

jambhaà çrutvä hataà tasya jïätayo näradäd åñeù |namuciç ca balaù päkas taträpetus tvaränvitäù ||

çrédharaù : namucir balaù päkaç ceti traya äjagmuù |

—o)0(o—

|| 8.11.20 ||

vacobhiù paruñair indram ardayanto’sya marmasu |çarair aväkiran meghä dhäräbhir iva parvatam ||

—o)0(o—

|| 8.11.21 ||

harén daça-çatäny äjau haryaçvasya balaù çaraiù |tävadbhir ardayäm äsa yugapal laghu-hastavän ||

çrédharaù : trayäëäà påthag vikramän äha—harén iti tribhiù | haryaçvasyendrasya | tävadbhir daçabhiù çataiù ||21||

viçvanäthaù : haryaçvasya pétavarëäçvasya | harir nä kapile triñv ity amaraù | tävadbhir daçabhiù çataiù ||21||

—o)0(o—

|| 8.11.22 ||

çatäbhyäà mätalià päko rathaà sävayavaà påthak |sakåt sandhäna-mokñeëa tad adbhutam abhüd raëe ||

krama-sandarbhaù : namucir iti çokäj jäto’marño’sahiñëutä yä ruö jighäàsä, tayä yuktaù ||22||

viçvanäthaù : çatäbhyäm iti mätalià çatena rathaà ca çatenety arthaù ||22||

—o)0(o—

|| 8.11.23 ||

namuciù païca-daçabhiù svarëa-puìkhair maheñubhiù |ähatya vyanadat saìkhye satoya iva toyadaù ||

çrédharaù : ähatyendraà viddhvä ||23||

—o)0(o—

|| 8.11.24 ||

sarvataù çara-küöena çakraà saratha-särathim |chädayäm äsur asuräù prävåö-süryam ivämbudäù ||

çrédharaù : prävåö-kälénaà süryam ||24||

—o)0(o—

|| 8.11.25 ||

alakñayantas tam atéva vihvalävicukruçur deva-gaëäù sahänugäù |

anäyakäù çatru-balena nirjitävaëik-pathä bhinna-navo yathärëave ||

çrédharaù : vaëik-pathä vaëijaù | bhinnä naur yeñäà te | bhinna-näva ity arthaù ||25||

viçvanäthaù : vaëik-pathä vaëijaù | bhinna-nävo bhinnä naukäù | ||25||

—o)0(o—

|| 8.11.26 ||

tatas turäñäò iñu-baddha-païjaräd

vinirgataù säçva-ratha-dhvajägraëéù |babhau diçaù khaà påthivéà ca rocayan

sva-tejasä sürya iva kñapätyaye ||

çrédharaù : turäñäò indraù | açvädi-sahito vinirgataù | agraëéù särathiù ||26||

viçvanäthaù : turäñäò indraù | agraëéù särathiù ||26||

—o)0(o—

|| 8.11.27-28 ||

nirékñya påtanäà devaù parair abhyarditäà raëe |udayacchad ripuà hantuà vajraà vajra-dharo ruñä ||

sa tenaiväñöa-dhäreëa çirasé bala-päkayoù |jïäténäà paçyatäà räjan jahära janayan bhayam ||

—o)0(o—

|| 8.11.29 ||

namucis tad-vadhaà dåñövä çokämarña-ruñänvitaù |jighäàsur indraà nåpate cakära paramodyamam ||

çrédharaù : çokämarñäbhyäà yuktyä ruñä krodhenänvita indraà hantuà paramodyogaà cakära ||29||

krama-sandarbhaù : namucir iti çokäj jäto yo’marño’sahiñëutä, tasmäj jätä yä ruö jighäàsä tayänvito yuktaù ||29||

—o)0(o—

|| 8.11.30 ||

açmasära-mayaà çülaà ghaëöävad dhema-bhüñaëam |pragåhyäbhyadravat kruddho hato’séti vitarjayan ||

prähiëod deva-räjäya ninadan måga-räò iva

çrédharaù : ghaëöävad ghaëöäbhir yuktam ||30||

krama-sandarbhaù : açmeti särdhakam | prähiëoc ca ||30||

viçvanäthaù : ghaëöävad ghaëöä-yuktam ||30||

—o)0(o—

|| 8.11.31 ||

tadäpatad gagana-tale mahä-javaàvicicchide harir iñubhiù sahasradhä |tam ähanan nåpa kuliçena kandhareruñänvitas tridaça-patiù çiro haran ||

viçvanäthaù : çiro haran hartum ||31||

—o)0(o—

|| 8.11.32 ||

na tasya hi tvacam api vajra ürjitobibheda yaù sura-patinaujaseritaù |

tad adbhutaà param ativérya-våtra-bhittiraskåto namuci-çirodhara-tvacä ||

çrédharaù : ativéryaà våtram abhinad iti tathä ||32||

viçvanäthaù : ativéryaà våtram apy abhinad yaù so’pi vajraù ||32||

—o)0(o—

|| 8.11.33 ||

tasmäd indro’bibhec chatror vajraù pratihato yataù |kim idaà daiva-yogena bhütaà loka-vimohanam ||

krama-sandarbhaù : bhütaà lokaà vimohayad ity eva päöhaù ||33||

viçvanäthaù : abibhet bhéto’bhüt | loka-vimohanaà lokaà vimohayad iti ca päöhaù ||33||

—o)0(o—

|| 8.11.34 ||

yena me pürvam adréëäà pakña-cchedaù prajätyaye |kåto niviçatäà bhäraiù patattraiù patatäà bhuvi ||

çrédharaù : tathä patatraiù pakñaiù ||34||

krama-sandarbhaù : patatraiù patatäm utpatatäà bhuvi1 nirviçamänänäm ||34||

viçvanäthaù : patatraiù pakñaiù | nirviçatäà nirviçamänänäà praviçatäm ity arthaù | tathä bhävaiù svéyaiù bhuvi patatäm ||34||

—o)0(o—

|| 8.11.35 ||

tapaù-säramayaà tväñöraà våtro yena vipäöitaù |anye cäpi balopetäù sarvästrair akñata-tvacaù ||

çrédharaù : sära-mayaà véryäghikaà tväñöraà tapa eva våtraù sa yena vajreëa mayä vipäöitaù ||35||

—o)0(o—

|| 8.11.36 ||

so’yaà pratihato vajro mayä mukto’sure’lpake |nähaà tad ädade daëòaà brahma-tejo’py akäraëam ||

çrédharaù : daëòaà laguòa-tulyaà kuliçam | brahma-tejo dadhéceù sämarthyam ||36||

1 bhärair (ìa)

krama-sandarbhaù : näham iti | nädade nädäsye ity arthaù | “dada däne” ity asmäl laöi rüpam ||36||

viçvanäthaù : daëòaà laguòa-tulyam ||36||

—o)0(o—

|| 8.11.37 ||

iti çakraà viñédantam äha väg açarériëé |näyaà çuñkair atho närdrair vadham arhati dänavaù ||

—o)0(o—

|| 8.11.38 ||

mayäsmai yad varo datto måtyur naivärdra-çuñkayoù |ato’nyaç cintanéyas te upäyo maghavan ripoù ||

çrédharaù : ärdra-çuñkäbhyäà måtyur naiveti ||38||

—o)0(o—

|| 8.11.39 ||

täà daivéà giram äkarëya maghavän susamähitaù |dhyäyan phenam athäpaçyad upäyam ubhayätmakam ||

krama-sandarbhaù : phenaà jale dåçyamänam ubhayätmakaà çuñkatvärdratväd virodhäbhäva-dvayätmakaà jala-vikäratvät çuñkatväbhävenänumiteù rasänupalambhäd ärdratväbhävena pratyakñékåteç ca ||39||

—o)0(o—

|| 8.11.40 ||

na çuñkeëa na cärdreëa jahära namuceù çiraù |

taà tuñöuvur muni-gaëä mälyaiç cäväkiran vibhum ||

çrédharaù : ubhayätmakatvam eväha—na çuñkeëa na cärdreëa phenena | tathä ca çrutiù—apäà phenena namuceù çira indrodavatayat [å.ve. 8.14.16] iti ||40||

viçvanäthaù : ubhayätmakatvam eväha—neti | tathä ca çrutiù—apäà phenena namuceù çira indrodavatayat [å.ve. 8.14.16] iti ||40||

—o)0(o—

|| 8.11.41-43 ||

gandharva-mukhyau jagatur viçvävasu-parävasü |deva-dundubhayo nedur nartakyo nanåtur mudä ||

anye’py evaà pratidvandvän väyv-agni-varuëädayaù |südayäm äsur asurän mågän kesariëo yathä ||

brahmaëä preñito devän devarñir närado nåpa |värayäm äsa vibudhän dåñövä dänava-saìkñayam ||

—o)0(o—

|| 8.11.44 ||

çré-närada uväca—bhavadbhir amåtaà präptaà näräyaëa-bhujäçrayaiù |

çriyä samedhitäù sarva upäramata vigrahät ||

|| 8.11.45 ||

çré-çuka uväca—saàyamya manyu-saàrambhaà mänayanto muner vacaù |

upagéyamänänucarair yayuù sarve triviñöapam ||

çrédharaù : anucarair anugéyamänä ity arthaù | upagéyamänair anucaraiù saheti vä ||45||

viçvanäthaù : upagéyamänä anucarair iti sandhir ärñaù ||45||

—o)0(o—

|| 8.11.46 ||

ye’vaçiñöä raëe tasmin näradänumatena te |balià vipannam ädäya astaà girim upägaman ||

krama-sandarbhaù : astam iti | tatraiva tadänéà teñäà vigrahät1 sa ca tatratyänäà süryästa-deço jïeyaù ||46||

—o)0(o—

|| 8.11.47 ||

taträvinañöävayavän vidyamäna-çirodharän |uçanä jévayäm äsa saàjévanyä sva-vidyayä ||

çrédharaù : avinañöä avayavä yeñäm | vidyamänä çiro-dharä yeñäà tän ||47||

krama-sandarbhaù : avinañöävayavädén eva jévayämäseti, teñäà manträëäà prabhävaù sücitaù ||47||

—o)0(o—

|| 8.11.48 ||

baliç coçanasä spåñöaù pratyäpannendriya-småtiù |paräjito’pi näkhidyal loka-tattva-vicakñaëaù ||

çrédharaù : pratyäpannäni punaù präptänéndriyäëi småtiç ca yena saù |

—o)0(o—

1 gåhät (kha)

iti särärtha-darçinyäà harñiëyäà bhakta-cetasäm |ekädaçaç cäñöamasya saìgataù saìgataù satäm ||

deväsura-yuddhaà näma ekädaço’dhyäyaù |

|| 8.11 ||

(8.12)

dvädaço’dhyäyaù

|| 8.12.1-2 ||

çré-bädaräyaëir uväcavåña-dhvajo niçamyedaà yoñid-rüpeëa dänavän |mohayitvä sura-gaëän hariù somam apäyayat ||

våñam äruhya giriçaù sarva-bhüta-gaëair våtaù |saha devyä yayau drañöuà yaträste madhusüdanaù ||

çrédharaù :dvädaçe mohiné-rüpa- vibhramälokanotsukam |

bhavaà saàmohayäm äsa hariù punar asäntvayat ||amuhyann asurä viñëu- mäyayä na tad adbhutam |

iti vaktuà mahä-deva- moho’yam upavarëyate ||

hariù somam apäyayad itédaà niçamya sa yaträste tatra tad rüpaà drañöuà yayäv ity uttareëänvayaù ||1||

viçvanäthaù :mäyä-maugdhyäd avaidagdhyäd daityänäà mohanena kim |

iti mohayituà çambhum anaiñét sväntikaà hariù ||dvädaçe mohayan çambhuà çapantyäù çambhu-yoñitäù |

mohinyä vibhramasyäsädhäraëyaà täv abübudhat ||1||

—o)0(o—

|| 8.12.3 ||

sabhäjito bhagavatä sädaraà somayä bhavaù |süpaviñöa uväcedaà pratipüjya smayan harim ||

çrédharaù, viçvanäthaù : somayä umayä saha ||3||

—o)0(o—

|| 8.12.4 ||

çré-mahädeva uväca—deva-deva jagad-vyäpin jagad-éça jagan-maya |

sarveñäm api bhävänäà tvam ätmä hetur éçvaraù ||

çrédharaù : tvayi kiïcin na cäçcaryaà vayaà tv açcarya-mänasäù | iti vakñyan mahä-devas tuñöäva harim añöabhiù || iti |

tvayi mahä-mäyävini parameçvare na hi kiïcid aghaöitam iva, vayaà tu parama-kautühalena drañöum ägatä iti bahudhä saàbodhayan stauti | he deva-deva ! kuto’haà devaù ? ity ata äha—he jagad-vyäpin ! tat kutaù ? he jagan-maya | tarhi kià pradhänam ? na, he jagad-éça ! tac ca kutaù ? taträha—sarveñäm api tvaà hetuù, ata éçvaraù | ätmatväc ca na jaòaà pradhänaà tvam ity arthaù ||4||

krama-sandarbhaù : prathamaà bhagavattvaà darçayann äha—deva-deveti ||4||

viçvanäthaù : he deva-deva ! nanu tvam api deveñu dévyaséti taträha—he jagad-vyäpin ! mama jagan-madhya-vartitvän mäm api tvaà vyäpnoñéty arthaù | ato mat-sahitaà jagad idaà tava éçitavyam evety äha—he jagadéça ! nanu, viçveçvaratvena tvam ucyase lokais taträha, he jagan-maya ! tvaà cinmayo’pi jaganmayaù jagan-mayatväd éçitavyo’pi éçvaraù | na tv aham édåçaù kintu brahmedrädivad upacäräd eva viçveçvara iti bhävaù | nanu tarhi mäà tvaà pradhäna-svarüpaà brüñe tasyaiva jagad-upädänatva-prasiddher jagad-vapuñövam | taträha—sarveñäà bhävänäà vastünäà tvam ätmä cetayitä ca hetuç ca ity atas tvam eveçvara iti bhävaù ||4||

—o)0(o—

|| 8.12.5 ||

ädy-antäv asya yan madhyam idam anyad ahaà bahiù |yato’vyayasya naitäni tat satyaà brahma cid bhavän ||

çrédharaù : nanu jagan-mayatvoktyä jagata utpatty-ädinä’satyatvena jäòyena ca mamäpi kià tathätvaà brüñe, na hi nahéty äha, ädy-antau madhyaà cäsya jagato yato brahmaëo bhavanti | yasya cävyayasyaitäny ädy-anta-madhyäni na santi | yac ca brahma, idaà käräspadaà dåçyam, ahaìkäräspadaà drañöå ca, bahir bhogyam anyad-bhoktå ca, tat satyaà ca cid-rüpaà ca brahmaiva bhavän | ato na tava vikärädi-çaìkety arthaù ||5||

caitanya-mata-maïjuñä : ädy-antäv asyety-ädi | yad yato’sya viçvasyädy-antädéni idam ädény avyayasya naitäni | brahma cid-rüpaà satyaà bhavän tad-adhikaà, na ca tad ity arthaù ||5||

krama-sandarbhaù : atha brahmatvaà darçayann äha—ädy-antäv iti ||5||

viçvanäthaù : nanu jagan-mayatvoktyä jagata utpatty-ädénäà naçvaratvena jäòyena ca mamäpi kià tathätvaà brüñe ? nahi nahéty aha—ädy-antäv iti | asya jagataù yau ädy-antau janma-måtyü yac ca madhyaà jévanaà yad idaà pratyakñaà vastu anyat parokñam | aham ahaìkäräspadam | bahir mamakäräspadaà ca vastu yato bhavati tad brahma cid-rüpo bhavän avyayasya brahmaëas tavädy-antädéni na santi ||5||

—o)0(o—

|| 8.12.6 ||

tavaiva caraëämbhojaà çreyas-kämä niräçiñaù |visåjyobhayataù saìgaà munayaù samupäsate ||

çrédharaù : tavaivaà-bhütatve mumukñüëäm äcäraù pramäëam ity äha, tavaiveti | ubhayata ihämutra ca saìgaà tyaktvä ||6||

caitanya-mata-maïjuñä : tavaivety-ädi | tavaiva caraëämbhojaà çreyaskämä bhavantas te upäsate, na ca brahma, na ca mädåçän api ||6||

krama-sandarbhaù : atas tathä sphürtaye tvac-caraëäbhojam eva sevyam ity äha—tavaiveti | çreyaskämäs tvad-bhakti-tvad-upayogi maìgala-kämäù, niräçiñas tad-itara-kämanä-çünyäù ||6||

viçvanäthaù : tavaivambhütatve mahatäm äcära eva pramäëam ity äha—tavaiva, na tu mama | mama tu sakämä eveti bhävaù | çreyaskämä bhaktécchavaù | ubhayatra ihämutra ca ||6||

—o)0(o—

|| 8.12.7 ||

tvaà brahma pürëam amåtaà viguëaà viçokamänanda-mätram avikäram ananyad anyat |viçvasya hetur udaya-sthiti-saàyamänäm

ätmeçvaraç ca tad-apekñatayänapekñaù ||

çrédharaù : nanu brahmaiva ced ahaà tarhy asaìgodäsénasya mama caraëämbhojopäsanayä kià teñäm ? taträha—tvam iti | brahmatve’pi tvaà

nätyantam udäsénaù, kintu viçvasya prapaïcasyodayädénäà hetuù | tad-upädhénäm ätmanäà jéväm éçvaraç ca tat-tat-phala-dätä | tarhi kià räjädivat kayäpy apekñayä sevakebhyaù phalaà dadämi ? na hi na hi, anapekña eva tvam | tarhi kim éçvaratvena ? taträha—tair ätmabhis tat-phala-dänärtham apekñyata iti tad-apekñas tasya bhävas tad-apekñatä tayä | anapekñatvam eva darçayituà tadéyaà brahmatvaà viçinañöi—pürëam amåtaà ca sukha-rüpam | viñaya-sukha-vailakñaëyärtham äha—avikäraà nityam änanda-mätraà ca | kutaù ? viçokam | tat kutaù ? viguëam | kià ca, ananyat | na vidyate’nyad yasmät, brahma-vyatiriktäbhäväd api nirapekñas tvam ity arthaù | tarhi sarvätmakatve tat-tad-vikära-prasaìgo durväras taträha—anyat sarvato vyatiriktaà ca, käraëatvät | na hy evaà-bhüta-sukhätmaka-brahma-svarüpasya tavänyäpekñästi | ataù kevalaà bhaktänugrahärtham eva tavaiçvaryaà na svärtham ity arthaù ||7||

caitanya-mata-maïjuñä : ity eva draòhayati—tvam ity-ädi | tvaà purëaà brahma ||7||

krama-sandarbhaù : katham ekasya mama brahmatvaà bhagavattvaà ca ? taträha--tvaà brahmeti, änanda-mätra-lakñaëa-viçeñyäàçena tvaà brahmäkhyaù | viçva-hetu-çaktimatä vaiçiñöyena tu tvaà bhagavän ity arthaù | tarhi kathaà säpekño’ham ? nety äha--tena viçvenäpekñyas tvaà yasmät, tasmät tvam anapekñya eva, lokaval lélä-kaivalyena tu tat-såñöy-ädau pravåttir iti bhävaù ||7||

viçvanäthaù : yathä tvad-bhaktä niräçiñaù, tathä tvam api niräçér na tv asmad-ädir ivaiçvarya-kämanayä sevakasyäpekño yatas tvaà viçvasmät vilakñaëa-svarüpa evety äha—tvam iti | brahma cin-mayaà viçvaà tv acit evaà pürëam ity-ädi-viçeñaëair viçvam apürëaà sa-måtikaà sa-guëaà sa-çokaà sukha-duùkhätmakaà sa-vikäraà tathä na vidyate anyat yataù sad brahma ananyat sarva-käraëatvät brahma-käryatvam eva spañöayati viçvasya udayädénäà hetuù tad-upädhénäm ätmanäà jévänäm éçvaraç ca tat-phala-dätä, tarhi kià räjädivat kayäpy apekñayä sevakebhyaù phalaà dadämi, nahi nahi, tad-apekñatayä teñäm apekñä yatra sa tad-apekñas tasya bhävas tattä tayaiva phalaà dadäsi, na tu sväpekñayä | tair jévair eva sva-sva-phala-präpty-arthaà tvam apekñyase ity arthaù | tvaà tu anapekñaù sva-prayojanärthaù, tän näpekñase ||7||

—o)0(o—

|| 8.12.8 ||

ekas tvam eva sad asad dvayam advayaà casvarëaà kåtäkåtam iveha na vastu-bhedaù |

ajïänatas tvayi janair vihito vikalpoyasmäd guëa-vyatikaro nirupädhikasya ||

çrédharaù : anyatvam ananyatvaà caikasya kutaù ? ity äçaìkya dåñöäntenopapädayati—sad-asat-käraëa-rüpaà dvayam advayaà ca parama-käraëaà tvam evaikaù | kåtaà kuëòalädi-rüpaà dvayam akåtaà ca kevalam advayaà svarëaà yathaikam eva tadvad eveha tvayi vastuto bhedo nästi | kathaà tarhi bheda-pratétiù ? taträha—ajïänata iti | kutaù ? yasmän nirupädhikasyaiva taväyaà guëair vyatikaro bhedo na svataù ||8||

krama-sandarbhaù : eka iti | etävatä tvayi suvarëa iva vastu-bhedo nästi, sva-kärye suvarëatvävyabhicäravat tvad-rüpatvävyabhicärät | tathäpi suvarëa iva tvayi çuddhe janair yo vikalpo vividha-kalpanä vihito mataù, sa punar ajïänata eva | kutaù? yasmät süryavan nirupädhikasyaiva satas tava ye guëäù raçmi-praticchavi-vaicitrévad bahiraìga-çakty-aàçäù sattvädayaù, teñäm eva vyatikaro vikalpo’yaà, tathäpi süryaà vinä tad-abhävät süryatvam eva tatra parämåçyam iti suvarëa-dåñöänto’pi siddha iti bhävaù ||8||

viçvanäthaù : kià ca, jévänäà tvadéya-taöa-çakti-käryatvät tad-upädher viçvasya tvadéya-mäyä-çakti-käryatväd idaà cij-jaòätmakaà jagad api tvam evety äha—eka iti | sad-asat-kärya-käraëätmakaà jagat tatra dvayaà käryaà viräö | advayaà käraëaà mahad-ädi, kim iva kåtäkåtaà svarëam iva | kåtaà kuëòalädi akåtaà kevala-svarëam | iha viräë mahad-ädyoù kärya-käraëayoù vastunaù parama-käraëatvät tvatto bhedo nästi kärya-käraëayor abhedävagamät, viräjo mahad-ädi-käryatvät mahad-äder mäyä-käryatvät mäyäyäs tvac-chaktitvena tvad-rüpatväd iti bhävaù | ata etad ajïänata eva tvayi ekasminn eva janair vikalpo vihitaù | jagat-käraëaà brahmeti mäyeti ajïänam iti karmeti vividhä kalpanä kåtä yasmän nirupädhikasya guëätéta-svarüpasya tava guëair eva vyatikaro vyasanaà vividha-rüpävipattir iti yävat,

yac-chaktayo vadatäà vädinäà vaiviväda-saàväda-bhuvo bhavanti | [bhä.pu. 6.4.31] iti haàsaguhyokteù |

ataù vyatikaraù puàsi vyasana-vyatisaìgayor iti mediné ||8||

—o)0(o—

|| 8.12.9 ||

tväà brahma kecid avayanty uta dharmam ekeeke paraà sad-asatoù puruñaà pareçam |anye’vayanti nava-çakti-yutaà paraà tväà

kecin mahä-puruñam avyayam ätma-tantram ||

çrédharaù : ata eva tväà bahudhä varëayanti tattvatas tu ke’pi na jänantéty äha dväbhyäm | tväà brahma vedäntino’vayanti manyante | tväm

eva dharmaà mémäàsakä manyante | prakåti-puruñayoù paraà pumäàsaà säìkhyäù | vimalotkarñiëé jïänä kriyä yogä prahvé satyä éçänä anugrahä cety evaà nava-çakti-yutaà paraà päïcaräträù | mahä-puruñaà pätaïjaläù ||9||

caitanya-mata-maïjuñä : tväm ity-ädi | kecid brahmety avayanti jänanti, kecid dharmam iti, kecid sad-asatoù kärya-käraëayoù paraà pareçaà puruñaà çré-kåñëam ||9||

krama-sandarbhaù : sarväàçatas tu tväà ke’pi na jänantéty äha—tväm iti ||9||

viçvanäthaù : tad evaà sva-sva-maty-anusäreëa tväm åñayo bahudhä varëayantéty äha—pareçaà parameçvaraà tväà brahma vedäntino’vayanti manyante | dharmaà mémäàsakäù, prakåti-puruñayoù paraà säìkhyäù | anye vimalotkarñiëé jïänä kriyä yogä prahvé satyä éçänä anugrahä cety evaà navabhiç cic-chaktibhir yutaà miçritaà mäyä-çaktes tu paraà päïcaräträù | mahä-puruñaà pätaïjaläù ||9||

—o)0(o—

|| 8.12.10 ||

nähaà paräyur åñäyo na maréci-mukhyäjänanti yad viracitaà khalu sattva-sargäù |

yan-mäyayä muñita-cetasa éça daitya- martyädayaù kim uta çaçvad-abhadra-våttäù ||

çrédharaù : paräyur brahmä | sattva-guëena srañöä api yena tvayä viracitaà viçvam api khalu tattvato na jänanti, kià punas tväm | he éça ! abhadraà räjasaà tämasaà ca våttam utpattir yeñäà te na jänantéti kim u vaktavyam ||10||

caitanya-mata-maïjuñä : näham ity-ädi | ahaà paräyur api maréci-miçrä åñayo’pi yad viracitaà na jänanti, martyädayaù kim uta çaçvad abhadra-våttäù ||10||

viçvanäthaù : yadyapi sarva-mateñu madhye païcarätram eva bhagavan-mataà, puräëasya kåtasyanasya vaktä tu bhagavän svayam ity-ukteù,

-tubhyaà ca närada bhåçaà bhagavän vivåddha |bhävena sädhu parituñöa uväca yogam

-jïänaà ca bhägavatam ätma sa- -tattva dépaà - ||yad väsudeva çaraëä vidur aïjasaiva [ . . 2bhä pu .7.19] ity ukteù,

tad eva tattvaà, tad eva mahä-bhaktasya çabhor api mataà, tad api jänéma ity abhimänino na jänantéty äçayenäha—neti | na kevalam ahaà na jänämi, kintu paräyur dviparärdha-jévé brahmä sattva-guëena srañöä api yena tvayä viracitaà viçvam api khalu tattvato na jänanti, kià punas tväm | he éça ! abhadraà räjasaà tämasaà ca våttam yeñäà te, taà tväà na jänantéti kim uta vaktavyam, tena pürvoktäù çästra-kåto’py abhimänino na jänantéti bhävaù ||10||

—o)0(o—

|| 8.12.11 ||

sa tvaà saméhitam adaù sthiti-janma-näçaàbhütehitaà ca jagato bhava-bandha-mokñau |

väyur yathä viçati khaà ca caräcaräkhyaàsarvaà tad-ätmakatayävagamo’varuntse ||

çrédharaù : kintu tvaà tat sarvaà jänäséty äha—sa tvaà sarvam avaruntse vyäpnoñi jänäsi | kià tat sarvam ? saméhitaà sva-kåtam adaù sthiti-janma-näçam amuñya jagato janmädi-bhütänäm éhitaà ca jagato bhava-bandha-mokñau ca | vyäptau dåñöäntaù—caräcaräkhyaà deha-jätaà khaà ca yathä väyur äviçati tathä | katham avaruntse ? tad-ätmakatayä tasya sarvasyätmatayety arthaù | ätmatve hetuù—avagamo jïäna-rüpa iti ||11||

krama-sandarbhaù : sa tvam iti öékäyäm avaruntse vyäpnoñi jänäsi cety arthaù | ity eva vyäkhyeyä ||11||

viçvanäthaù : tarhi ko jänätéti cet, taträha—tvam eva svaà paraà ca jänäséty äha | sa prasiddhas tvaà sarvam avagamaù avagacchan jänann eva sann avaruntse vyäpnoñi | kià tat sarvam ? saméhitaà sva-kåtam amuñya jagato sthity-ädi-bhütänäm präëi-mäträëäm éhitaà bhava-bandhaà ca tasmän mokñaà ca | bandha-mokña-prakäraà jänäséty arthaù | vyäpti-mätre dåñöäntaù—väyur iti | khaà mahäkäçaà sva-sthänaà caräcaräkhyaà deha-jätaà ca yathä viçati, tathaiva tvaà nija-dhäma-vaikuëöham adhyäséna eva tad-ätmakatayä tasya sarvasyätmatayety arthaù ||11||

—o)0(o—

|| 8.12.12-13 ||

avatärä mayä dåñöä ramamäëasya te guëaiù |so’haà tad drañöum icchämi yat te yoñid-vapur dhåtam ||

yena sammohitä daityäù päyitäç cämåtaà suräù |

tad didåkñava äyätäù paraà kautühalaà hi naù ||

çrédharaù : evaà stutvä prastutaà vijïäpayati, avatärä iti dväbhyäm ||12||

viçvanäthaù : abhilañitaà brühéti cet tam äha—te guëair bhakta-vätsalyädibhiù ||12-13 ||

—o)0(o—

|| 8.12.14 ||

çré-çuka uväca—evam abhyarthito viñëur bhagavän çüla-päëinä |

prahasya bhäva-gambhéraà giriçaà pratyabhäñata ||

viçvanäthaù : prahasyeti svasya yogeçvaratvaà lokeñu prakhyäpayituà mohinéà didåkñase cet satyaà te tat sarvaà vyaktébhaviñyatéti bhävaù | bhäva-gambhéraà mahädevenäpi duñpraveçam ||14||

—o)0(o—

|| 8.12.15 ||

çré-bhagavän uväca—kautühaläya daityänäà yoñid-veño mayä dhåtaù |

paçyatä sura-käryäëi gate péyüña-bhäjane ||

çrédharaù : sura-käryäëi yoñid-veñeëa bhaviñyantéti paçyatä | ayaà bhävaù—avaçyaà tävad unmattän daityän vaïcayitvä devebhyo’måtaà deyam, na caivaà vaiñamyaà rüpäntareëa kartum ucitam, ato vaïcana-mohanädi-säraà käminé-rüpaà mayä dhåtam iti ||15||

krama-sandarbhaù : daityänäà kautühaläya, tad-dvärä vaïcanäya ||15||

viçvanäthaù : daityänäà kautühaläyeti | tädåçänäà moha-janakaà, tad ati vismayäspadaà yoñid-vapuù yuñmäkaà yogeçvaräëäà tu tad akiïcit-karaà, na hi mågayuà mågo hiàsituà kñamata iti bhävaù | daityänäm iti tatraiva sthitäù sättvikatväd devä api naiva mumuhur iti bhävaù | nanu daityänäà tucchänäà kåte ko’yaà te yatnaù ? taträha—paçyeti | gaty-antaräbhäväd iti bhävaù ||15||

—o)0(o—

|| 8.12.16 ||

tat te’haà darçayiñyämi didåkñoù sura-sattama |käminäà bahu mantavyaà saìkalpa-prabhavodayam ||

çrédharaù : tad rüpaà darçayiñyämi | saìkalpa-prabhavaù kämas tasyodayo yasmät ||16||

krama-sandarbhaù : saìkalpa-prabhavodayam upäsanayä vara-yoñit-pradam ||17||

viçvanäthaù : bhavatu, yathä yathä tad api tad-artham etävad düra-gamanaà tava na moghaà bhavitum arhatéty äha—tad iti | didåkñur ity anyathä te tatraiva viçiñöa-buddhir näpayäsyaty eveti bhävaù | saìkalpa-prabhavaù kämas tasyodayo yasmät | ataù käminäà bahu mantavyam | tava tu käma-çatroù käma udbhavayitum naiva çaknoti, tad api kautukaà cet paçyeti bhävo bähyaù | äbhyantaraà tu käma-jetur api mahä-yogéçvarasyäpi tava tad-didåkñaiva käma-sindhu-mahävarta-niùkñepe hetur abhün mama nätra doña iti bhävaù ||16||

—o)0(o—

|| 8.12.17 ||

çré-çuka uväca—iti bruväëo bhagaväàs tatraiväntaradhéyata |

sarvataç cärayaàç cakñur bhava äste sahomayä ||

na katamenäpi vyäkhyäm ||

—o)0(o—

|| 8.12.18 ||

tato dadarçopavane vara-striyaàvicitra-puñpäruëa-pallava-drume |vikréòatéà kanduka-lélayä lasad-

duküla-paryasta-nitamba-mekhaläm ||

çrédharaù : viciträëi puñpäëy aruëäù pallaväç ca yeñäà te drumä yasmin | lasad-dukülena paryaste parivåtte nitambe mekhalä yasyäs täm ||18||

krama-sandarbhaù : tata iti catuñkam ||18||

viçvanäthaù : lasad-dukülena hetunä pari sarvato-bhävena äste adarçanaà präpte nitambe mekhalä yasyäs täm ||18||

—o)0(o—

|| 8.12.19 ||

ävartanodvartana-kampita-stana-prakåñöa-häroru-bharaiù pade pade |

prabhajyamänäm iva madhyataç calat-pada-pravälaà nayatéà tatas tataù ||

çrédharaù : utpatat patat kanduka-lélä-vaçena ye ävartanodvartane namanonnamane täbhyäà kampitayoù stanayoù prakåñöa-häräëäà coru-bhäraiù pratipadaà madhye prabhajyamänäm iva | calat-padam eva pravälavat komalaà, tatas tato nayantém ||19||

viçvanäthaù : ürdhvam utkñiptaà kandukaà grahétuà yat khalv ävartanam ävåttiù, tad-anantaram udvartanam unmukhatvena våttiù, tena kampitayoù prakåñöa-häräëäà coru-bhäraiù pratipadaà madhyataù madhya-deçe bhajyamänäm iva calat-padam eva pravälavad aruëaà tatas tato nayantém ||19||

—o)0(o—

|| 8.12.20 ||

dikñu bhramat-kanduka-cäpalair bhåçaàprodvigna-täräyata-lola-locanäm |sva-karëa-vibhräjita-kuëòalollasat-kapola-nélälaka-maëòitänanäm ||

çrédharaù : dikñu bhramataù kandukasya cäpalaiç cäïcalyair bhåçaà prodvigna-täre äyate lole caïcale locane yasyäù | sva-karëäbhyäà vibhräjite ye kuëòale, täbhyäm ullasantau kapolau täbhyäà nélälakaiç ca maëòitam änanaà yasyäù ||20||

viçvanäthaù : dikñu bhramataù kadäcit catur-dikñu kñpiyamänasya kandukasya cäpalaiç cäïcalyair hetubhiù prodvigna-täre äyate lole locane yasyäs täm ||20||

—o)0(o—

|| 8.12.21 ||

çlathad dukülaà kabaréà ca vicyutäàsannahyatéà väma-kareëa valgunä |vinighnatém anya-kareëa kandukaàvimohayantéà jagad-ätma-mäyayä ||

çrédharaù : sannahyantéà badhnantém | jagad-vimohayantém ||21||

viçvanäthaù : sannahyantéà badhnantém | ätmano mäyayä bahiraìga-çaktyaiva jagan mohayantéà, samprati jita-mäyam ätmärämam api çambhum ätma-svarüpeëaiva mohayantém iti bhävaù ||21||

—o)0(o—

|| 8.12.22 ||

täà vékñya deva iti kanduka-lélayeñad-vréòäsphuöa1-smita-visåñöa-kaöäkña-muñöaù |

stré-prekñaëa-pratisamékñaëa-vihvalätmänätmänam antika umäà sva-gaëäàç ca veda ||

çrédharaù : täà vékñya devaù çré-rudra ätmänam antike sthitäm umäà sva-gaëäàç ca na veda | kathaà-bhütaù ? iti evaà-bhütayä kanduka-lélayä yä éñad-vréòä, tayä’sphuöaà smitaà, tena saha visåñöo yaù kaöäkñaù, tena muñöo vaïcitaù | ata eva svayaà yat striyäù prekñaëaà, tayä ca pratisamékñaëaà, täbhyäà vihvala ätmä mano yasya ||22||

viçvanäthaù : devaù çré-rudraù | ity evaà-bhütayä kanduka-lélayä mäà kaçcit sundaraù puruñaù paçyatéti pratyäyitayä buddhyä yä éñad-vréòä kandarpa-vikära-dyotaké-kåtaà yat sphuöa-smitaà, täbhyäm saha visåñöo yaù kaöäkñaù, tena muñöaç corita-yogaiçvarya-dhairya-vivekäditväj

1 vréòä + sphuöa-, vréòä + asphuöa- vä.

jaòébhüta ity arthaù | svayaà striyäù prekñaëaà, tayä ca pratisamékñaëaà, täbhyäà vihvala ätmä mano yasya saù ||22||

—o)0(o—

|| 8.12.23 ||

tasyäù karägrät sa tu kanduko yadägato vidüraà tam anuvrajat-striyäù |väsaù sasütraà laghu märuto’haradbhavasya devasya kilänupaçyataù ||

çrédharaù : taà kandukam anuvrajantyäù striyäù | laghu sükñmaà väsaù | sa-sütraà käïcé-sahitam ||23||

viçvanäthaù : taà kandukam anuvrajantyäù striyäù | laghu sükñmaà väsaù | sükñma-çäöikäà sa-sütraà sütra-baddham aharat uccikñepa ||23||

—o)0(o—

|| 8.12.24 ||

evaà täà ruciräpäìgéà darçanéyäà manoramäm |dåñövä tasyäà manaç cakre viñajjantyäà bhavaù kila ||

çrédharaù : viñajjantyäà kuïcita-kaöäkñair ätmänaà nirékñamäëäyäm ||24||

viçvanäthaù : visajjantyäà mäà päçyati na paçyatéti dyotakaiù kuïcita-kaöäkñair mahädeve sväsaktim abhinayantyäm ||24||

—o)0(o—

|| 8.12.25 ||

tayäpahåta-vijïänas tat-kåta-smara-vihvalaù |bhavänyä api paçyantyä gata-hrés tat-padaà yayau ||

çrédharaù : tat-padaà tasyäù samépaà yayau ||25||

viçvanäthaù : tat-padaà tasyäù sthänam ||25||

—o)0(o—

|| 8.12.26 ||

sä tam äyäntam älokya vivasträ vréòitä bhåçam |niléyamänä våkñeñu hasanté nänvatiñöhata ||

krama-sandarbhaù : vivasträ skhalad-uttaréyä ||26||

viçvanäthaù : vivasträ skhalad-uttaréyä nänvatiñöhata bhavam anulakñékåtya na sthitavaté, kintu dudrävaiva ||26||

—o)0(o—

|| 8.12.27-28 ||

täm anvagacchad bhagavän bhavaù pramuñitendriyaù |kämasya ca vaçaà nétaù kareëum iva yüthapaù ||so’nuvrajyätivegena gåhétvänicchatéà striyam |keça-bandha upänéya bähubhyäà pariñasvaje ||

—o)0(o—

|| 8.12.29-30 ||

sopagüòhä bhagavatä kariëä kariëé yathä |itas tataù prasarpanté viprakérëa-çiroruhä ||

ätmänaà mocayitväìga surarñabha-bhujäntarät |prädravat sä påthu-çroëé mäyä deva-vinirmitä ||

çrédharaù : aìga he räjan ||30||

krama-sandarbhaù : sopagüòheti yugmakam | mäyeti, mäyayäveça-mätraà, na tu strétvam iti bodhitam ||29-30||

viçvanäthaù : mäyayä yoga-mäyayä devena hariëä vinirmitä prakaöékåtä ||29-30||

—o)0(o—

|| 8.12.31 ||

tasyäsau padavéà rudro viñëor adbhuta-karmaëaù |pratyapadyata kämena vairiëeva vinirjitaù ||

viçvanäthaù : ivety utprekñä-dyotakam | vastuto bhagavataiva vinirjita ity arthaù ||31||

—o)0(o—

|| 8.12.32 ||

tasyänudhävato retaç caskandämogha-retasaù |çuñmiëo yüthapasyeva väsitäm anudhävataù ||

krama-sandarbhaù : yüthapasya karéndrasya åtumatéà kariëém ||32||

viçvanäthaù : çuñmiëo mattasya yüthapasya hasténdrasya, retaso’moghatvaà svarëatvena pariëämät ||32||

—o)0(o—

|| 8.12.33 ||

yatra yaträpatan mahyäà retas tasya mahätmanaù |täni rüpyasya hemnaç ca kñeträëy äsan mahé-pate ||

viçvanäthaù : rudrasyeti | täni kñeträëi rudra-daivatäni ity atas tebhyo hema-lipsubhiù prathamaà rudraù prasädanéya iti bhävaù ||33||

—o)0(o—

|| 8.12.34 ||

sarit-saraùsu çaileñu vaneñüpavaneñu ca |

yatra kva cäsann åñayas tatra sannihito haraù ||

çrédharaù : evaà täm anudhävan haraù sarit sarassu çailädiñu ca sannihito babhüva ||34||

krama-sandarbhaù : tatra ca hema-kñeträt rüdra-kñetraà vivicyäha—sarid iti | sarid-ädiñu viçeñaà darçayati—yatra kva ceti ||34||

viçvanäthaù : evaà täm anudhävan haraù sarid-ädiñu sannihito babhüveti mohinyäs tatra tatra dhävanaà tatra tatra sthänuñén harasya yoga-bhraàçaà säkñäd darçayitum iti dhvaniù | tena munibhir yogärüòhair api vijitam api sva-mano yuvatéñu na viçvasanéyam iti çikñaëam anudhvaniù ||34||

—o)0(o—

|| 8.12.35 ||

skanne retasi so’paçyad ätmänaà deva-mäyayä |jaòékåtaà nåpa-çreñöha sannyavartata kaçmalät ||

viçvanäthaù : skanne sampürëe satéty arthaù | mohiné-prathama-darçana-kñaëam ärabhyaivätmä jaòékåta eväsét, tadäném apaçyad iti jaòékåtatvenänusandadhäv ity arthaù | kaçmalät mohiny-anudhävanät ||35||

—o)0(o—

|| 8.12.36 ||

athävagata-mähätmya ätmano jagad-ätmanaù |aparijïeya-véryasya na mene tad u hädbhutam ||

çrédharaù : tad uha deva-mäyayä jaòé-karaëam ||36||

krama-sandarbhaù : ätmanaù svéya-parama-svarüpasya jagato’pi parama-svarüpasya tad-antaryämiëaç ca ||36||

viçvanäthaù : atha sva-vivekotpatti-kñaëa eva mohiném antarhitäm älakñya avagataà sva-moha-vivekau bhagavad-adhénäv iti mähätmyaà yena saù | ätmano hareù | yad vä, ätmanaù svasya avagata-mähätmyaù jïäta-yogaiçvarya-prabhävaù | tat jaòékaraëaà viveka-pradänaà ca adbhutaà na mene | tatra hetuù—jagad-ätmanaù jagan-madhya-vartinaà mäm api mohayitum prabodhayitum ca samarthasyaivety arthaù ||36||

—o)0(o—

|| 8.12.37 ||

tam aviklavam avréòam älakñya madhusüdanaù |uväca parama-préto bibhrat sväà pauruñéà tanum ||

krama-sandarbhaù : tad-rüpatä-sphuraëäd eväviklavaà, sva-paräbhavaja-gläni-rahitam avréòaà ca ||37||

viçvanäthaù : hanta hanta mahä-yogeçvaro’py ahaà viñayändha eväbhüvam ity anutäpa-rähityäd aviklavam | sväntaryämiëi kä lajjety avréòam | ayaà bhävaù—näham anyena kenäpi mohituà çakyaù | mat-prabhunä tu man-mohanaà na düñaëävahaà, pratyuta bhüñaëävaham eva | mamäpi mohanaà vinä mat-prabhor ätyantikaà prabhutvam eva kuta iti prabhutvätiçayo däsasya me bhakty-utkarñam eva puñyatéti ||37||

—o)0(o—

|| 8.12.38 ||

çré-bhagavän uväca—diñöyä tvaà vibudha-çreñöha sväà niñöhäm ätmanä

sthitaù |yan me stré-rüpayä svairaà mohito’py aìga mäyayä ||

çrédharaù : sväà niñöhäà prakåtim ||38||

viçvanäthaù : stré-rüpayä mohinyäkhya-svarüpa-bhütayä mäyayä mohito’pi sväà niñöhäà bhakty-uttha-dainya-mayéà nirahaìkäratäm ity arthaù ||38||

—o)0(o—

|| 8.12.39 ||

ko nu me’titaren mäyäà viñaktas tvad-åte pumän |täàs tän visåjatéà bhävän dustaräm akåtätmabhiù ||

viçvanäthaù : jagan-mohinyä mad-bahiraìga-mäyayä tu tvaà naiva mohito vartasa ity äha—ko nv iti | viñaktaù mäyika-viñayäsaktaù san ko mäyäà taret ? tvad-åte tväà vinä tvaà tu mäyäyäm äsakto’pi mäyäm atara ity arthaù | mäyäà viçinañöi bhävän rajas-tamo-mayän kämädén ||39||

—o)0(o—

|| 8.12.40 ||

seyaà guëa-mayé mäyä na tväm abhibhaviñyati |mayä sametä kälena käla-rüpeëa bhägaçaù ||

çrédharaù : kälena såñöy-ädi-nimittena | mayä käla-rüpeëa | bhägaço raja-ädy-aàçena sametä mad-adhénä saté ||40||

krama-sandarbhaù : seyam iti pürvaà tu mad-icchayä tayä mohitatvät ||40||

viçvanäthaù : saiva kä ? iti ced ataù sväìgulyä tat-samépa-sthäà durgäà darçayati—seyam iti | kälena käraëena mayä jagat såjatä sametä sahitä | mayä kédåçena ? bhägaço’àçena kalayati ékñaëenäìgékarotéti kälaù puruño rüpaà yasya tena ||40||

—o)0(o—

|| 8.12.41 ||

çré-çuka uväca—evaà bhagavatä räjan çrévatsäìkena sat-kåtaù |

ämantrya taà parikramya sagaëaù svälayaà yayau ||

viçvanäthaù : çrévatsäìgenety anena praëataù sa utthäpya vakñasä saàspåçya äliìgita ity arthaù ||41||

—o)0(o—

|| 8.12.42 ||

ätmäàça-bhütäà täà mäyäà bhavänéà bhagavän bhavaù |sammatäm åñi-mukhyänäà prétyäcañöätha bhärata ||

viçvanäthaù : çaàsatäà praçaàsatas tän munén anädåtya ||42||

—o)0(o—

|| 8.12.43 ||

ayi vyapaçyas tvam ajasya mäyäàparasya puàsaù para-devatäyäù |ahaà kalänäm åñabho’pi muhye

yayävaço’nye kim utäsvatanträù ||

krama-sandarbhaù : “ayi! vyapaçyas tvam ajasya mäyäm” ity anena sväàça-bhütäyä mäyäyä devyäù sakäçäd asyäù parama-vailakñaëyaà darçitam ||43||

—o)0(o—

|| 8.12.44 ||

yaà mäm apåcchas tvam upetya yogätsamä-sahasränta upärataà vai |sa eña säkñät puruñaù puräëona yatra kälo viçate na vedaù ||

krama-sandarbhaù : yaà mäm ity-ädikaà bhagavat-sandarbhe bhagavata eva1 parama-tattva-rüpatve samudähäryam ||44||

viçvanäthaù : na viçata iti | kälaù sarvatra prabhavituà viçann api yatra na viçati, vedaù sarvaà jänann api yatra jïätuà na viçati, käla-vedayor api yo na gamya ity arthaù ||44||

—o)0(o—

|| 8.12.45 ||

çré-çuka uväca—iti te’bhihitas täta vikramaù çärìga-dhanvanaù |

sindhor nirmathane yena dhåtaù påñöhe mahäcalaù ||

1 yävat-sandarbhe tävad eva (gha)

çrédharaù : añöädhyäyärtha-nigamanam—itéti ||45||

—o)0(o—

|| 8.12.46 ||

etan muhuù kértayato’nuçåëvatona riñyate jätu samudyamaù kvacit |yad uttamaçloka-guëänuvarëanaà

samasta-saàsära-pariçramäpaham ||

çrédharaù : etat kértanädau phalam äha—etad iti ||46||

viçvanäthaù : na riñyate na naçyati ||46||

—o)0(o—

|| 8.12.47 ||

asad-aviñayam aìghrià bhäva-gamyaà prapannänamåtam amara-varyän äçayat sindhu-mathyam |

kapaöa-yuvati-veño mohayan yaù suräréàstam aham upasåtänäà käma-püraà nato’smi ||

çrédharaù : bhagavatä kåtaà bhakta-pakña-pätaà smaran namaskaroti—asatäm aviñayam | bhävo bhajanaà tena gamyam aìghrià prapannän çaraëägatän sindhu-madhyaà sindhor mathanena jätam amåtaà ya äçayad abhojayat ||47||

krama-sandarbhaù : asad-aviñayam ity-ädinä bahirmukha-niñkäma-sakäma-bhaktäù krameëa darçitäù ||47||

viçvanäthaù : aìghrià prapannän amara-varyän sindhu-mathyaà sindhu-mathanodbhutam amåtaà ya äçayat abhojayat | kapaöaù yuvaté-veço yasya saù ||47||

—o)0(o—

iti särärtha-darçinyäà harñiëyäà bhakta-cetasäm |añöame dvädaço’dhyäyaù saìgataù saìgataù satäm ||*||

—o)0(o—

çaìkara-mohanaà nämadvädaço’dhyäyaù |

||12||

(8.13)

atha trayodaço’dhyäyaù

manvantaränuvarëanam

|| 8.13.1 ||

çré-çuka uväca—manur vivasvataù putraù çräddhadeva iti çrutaù |saptamo vartamäno yas tad-apatyäni me çåëu ||

çrédharaù :trayodaçe tu varëyante saptamädény anukramät |

manv-antaräëi sarväëi ñaò-vidhäni påthak påthak ||

saptamädi-manv-antaräëy äha—manur ity-ädinä yävad adhyäya-samäpti ||1||

viçvanäthaù :manvantaräëi manv-ädi-ñaökavanti samäsataù |

saptamädéni kathyante kramäd atra trayodaçe ||1||

—o)0(o—

|| 8.13.2-3 ||

ikñväkur nabhagaç caiva dhåñöaù çaryätir eva ca |nariñyanto’tha näbhägaù saptamo diñöa ucyate ||

tarüñaç ca påñadhraç ca daçamo vasumän småtaù |manor vaivasvatasyaite daça-puträù parantapa ||

—o)0(o—

|| 8.13.4 ||

ädityä vasavo rudrä viçvedevä marud-gaëäù |açvinäv åbhavo räjann indras teñäà purandaraù ||

çrédharaù, viçvanäthaù : ädity-ädayo devä ity anvayaù ||4||

—o)0(o—

|| 8.13.5 ||

kaçyapo’trir vasiñöhaç ca viçvämitro’tha gautamaù |jamadagnir bharadväja iti saptarñayaù småtäù ||

—o)0(o—

|| 8.13.6 ||

aträpi bhagavaj-janma kaçyapäd aditer abhüt |ädityänäm avarajo viñëur vämana-rüpa-dhåk ||

çrédharaù : bhagavato janma avatäraù | tam eväha—ädityänäà vivasvän aryamä püñety-ädy-uktänäà madhye avaraà janma yasya saù ||6||

krama-sandarbhaù : aträpéti padyaà svämy-asammataà, kintu pustakeñu dåçyate ||6||

—o)0(o—

|| 8.13.7 ||

saìkñepato mayoktäni sapta-manvantaräëi te |bhaviñyäëy atha vakñyämi viñëoù çaktyänvitäni ca ||

çrédharaù : çaktyä’vatäreëänvitäni ||7||

krama-sandarbhaù, viçvanäthaù : na vyäkhyätam

—o)0(o—

|| 8.13.8 ||

vivasvataç ca dve jäye viçvakarma-sute ubhe |saàjïä chäyä ca räjendra ye präg abhihite tava ||

çrédharaù : añöamaà manuà vaktuà kathäm äha—vivasvata iti tribhiù ||8||

—o)0(o—

|| 8.13.9 ||

tåtéyäà vaòaväm eke täsäà saàjïä-sutäs trayaù |yamo yamé çräddha-devaç chäyäyäç ca sutän chåëu ||

çrédharaù : eke vaòaväà tåtéyäm ähuù, mama tu saàjïaiva vaòaveti matam | tad uktaà ñañöhe—saiva bhütvätha vaòavä näsatyau suñuve bhuvi iti. yamaç ca yamé ca yamunä çräddha-devaç ceti trayaù sutäù ||

—o)0(o—

|| 8.13.10 ||

sävarëis tapaté kanyä bhäryä saàvaraëasya yä |çanaiçcaras tåtéyo’bhüd açvinau vaòavätmajau ||

çrédharaù : sävarëiù putraù ||10||

—o)0(o—

|| 8.13.11-12 ||

añöame’ntara äyäte sävarëir bhavitä manuù |nirmoka-virajaskädyäù sävarëi-tanayä nåpa ||tatra deväù sutapaso virajä amåtaprabhäù |teñäà virocana-suto balir indro bhaviñyati ||

—o)0(o—

|| 8.13.13 ||

dattvemäà yäcamänäya viñëave yaù pada-trayam |räddham indra-padaà hitvä tataù siddhim aväpsyati ||

çrédharaù : pada-trayaà yäcamänäyemäà sarväà mahéà saptame manv-antare dattvä’ñöame manv-antare viñëoù prasädena ca räddhaà labdham indra-padaà hitvety arthaù ||13||

—o)0(o—

|| 8.13.14 ||

yo’sau bhagavatä baddhaù prétena sutale punaù |niveçito’dhike svargäd adhunäste sva-räò iva ||

krama-sandarbhaù, viçvanäthaù : yo’säv iti punar niveçita ity anvayaù ||14||

—o)0(o—

|| 8.13.15-16 ||

gälavo déptimän rämo droëa-putraù kåpas tathä |åñyaçåìgaù pitäsmäkaà bhagavän bädaräyaëaù ||ime saptarñayas tatra bhaviñyanti sva-yogataù |idäném äsate räjan sve sva äçrama-maëòale ||

çrédharaù : rämaù paraçurämaù. droëa-putro’çvatthämä | idänéà tu sva-yogata äsate ||15-16||

—o)0(o—

|| 8.13.17-21 ||

devaguhyät sarasvatyäà särvabhauma iti prabhuù |sthänaà purandaräd dhåtvä balaye däsyatéçvaraù ||navamo dakña-sävarëir manur varuëa-sambhavaù |

bhütaketur déptaketur ity ädyäs tat-sutä nåpa ||pärä-marécigarbhädyä devä indro’dbhutaù småtaù |

dyutimat-pramukhäs tatra bhaviñyanty åñayas tataù ||äyuñmato’mbudhäräyäm åñabho bhagavat-kalä |

bhavitä yena saàräddhäà tri-lokéà bhokñyate’dbhutaù ||daçamo brahma-sävarëir upaçloka-suto manuù |

tat-sutä bhüriñeëädyä haviñmat pramukhä dvijäù ||

krama-sandarbhaù : adbhuta indraù ||19||

—o)0(o—

|| 8.13.22 ||

haviñmän sukåtaù satyo jayo mürtis tadä dvijäù |suväsana-viruddhädyä deväù çambhuù sureçvaraù ||

çrédharaù : haviñmat-pramukhä ity uktänäm eva keñäïcin nämäny äha—haviñmän iti ||22||

—o)0(o—

|| 8.13.23 ||

viñvakseno viñücyäà tu çambhoù sakhyaà kariñyati |jätaù sväàçena bhagavän gåhe viçvasåjo vibhuù ||

çrédharaù, viçvanäthaù : na vyäkhyätam

krama-sandarbhaù : viñücyäà jätaù san ||23||

—o)0(o—

|| 8.13.24 ||

manur vai dharma-sävarëir ekädaçama ätmavän |anägatäs tat-sutäç ca satyadharmädayo daça ||

çrédharaù : ekädaçam ity-ädir ärñaù ||24||

—o)0(o—

|| 8.13.25-28 ||

vihaìgamäù kämagamä nirväëarucayaù suräù |indraç ca vaidhåtas teñäm åñayaç cäruëädayaù ||äryakasya sutas tatra dharmasetur iti småtaù |

vaidhåtäyäà harer aàças tri-lokéà dhärayiñyati ||bhavitä rudra-sävarëé räjan dvädaçamo manuù |devavän upadevaç ca devaçreñöhädayaù sutäù ||

åtadhämä ca tatrendro deväç ca haritädayaù |åñayaç ca tapomürtis tapasvy ägnédhrakädayaù ||

—o)0(o—

|| 8.13.29 ||

svadhämäkhyo harer aàçaù sädhayiñyati tan-manoù |antaraà satyasahasaù sunåtäyäù suto vibhuù ||

çrédharaù : tasya manor antaraà sädhayiñyati, satyasahasaù sünåtäyäç ca sutaù san ||29||

viçvanäthaù : manor antaraà manvantaram ity arthahetu | sahasaù pituù ||29||

—o)0(o—

|| 8.13.30 ||

manus trayodaço bhävyo deva-sävarëir ätmavän |citrasena-viciträdyä deva-sävarëi-dehajäù ||

deväù sukarma-suträma- saàjïä indro divaspatiù |nirmoka-tattvadarçädyä bhaviñyanty åñayas tadä ||

—o)0(o—

|| 8.13.32 ||

devahotrasya tanaya upahartä divaspateù |yogeçvaro harer aàço båhatyäà sambhaviñyati ||

çrédharaù : divaspater indrasyopahartä saàpädakaù saàbhaviñyati ||32||

viçvanäthaù : divaspater indrasya upahartä upakartä ||32||

—o)0(o—

|| 8.13.33 ||

manur vä indra-sävarëiç caturdaçama eñyati |uru-gambhéra-budhädyä indra-sävarëi-véryajäù ||

—o)0(o—

|| 8.13.34 ||

paviträç cäkñuñä deväù çucir indro bhaviñyati |agnir bähuù çuciù çuddho mägadhädyäs tapasvinaù ||

viçvanäthaù : tapasvina åñayaù ||34||

—o)0(o—

|| 8.13.35 ||

saträyaëasya tanayo båhadbhänus tadä hariù |vitänäyäà mahäräja kriyä-tantün vitäyitä ||

çrédharaù : kriyätantün karma-santatéù | vitäyitä vistärayiñyati ||35||

—o)0(o—

|| 8.13.36 ||

räjaàç caturdaçaitäni tri-kälänugatäni te |proktäny ebhir mitaù kalpo yuga-sähasra-paryayaù ||

çrédharaù : yuga-sähasreëa paryayaù parivarto yasya. yuga-sahasra-pramäëa ity arthaù ||

viçvanäthaù : yuga-sahasreëa paryäyo’nto yasya saù |

iti särärtha-darçinyäà harñiëyäà bhakta-cetasäm |trayodaço’ñöamasyäyaà saìgataù saìgataù satäm ||*||

—o)0(o—

manvantaränuvarëanaà näma trayodaço’dhyäyaù |

||13||

—o)0(o—

(8.14)

’atha caturdaço dhyäyaù

|| 8.14.1 ||

çré-räjoväca—manvantareñu bhagavan yathä manv-ädayas tv ime |yasmin karmaëi ye yena niyuktäs tad vadasva me ||

çrédharaù : caturdaçe tu sarveñäà manv-ädénäà yathäyatham |

påthak karmäëi varëyante bhagavad-vaça-vartinäm ||

viçvanäthaù :manv-ädénäà tu karmäëi ñaëëäà yäni bhavanty atha |

caturdaçe prakathyante teñäà täni påthak påthak ||

—o)0(o—

|| 8.14.2 ||

çré-åñir uväca—manavo manu-puträç ca munayaç ca mahé-pate |indräù sura-gaëäç caiva sarve puruña-çäsanäù ||

çrédharaù : puruñeëeçvareëa yajïädy-avatäraiù çäsyante niyujyante iti tathä ||2||

viçvanäthaù : puruñeëa yajïädy-avatära-rüpeëa çäsyanta iti te tathä ||2||

—o)0(o—

|| 8.14.3 ||

yajïädayo yäù kathitäù pauruñyas tanavo nåpa |manv-ädayo jagad-yäträà nayanty äbhiù pracoditäù ||

çrédharaù : tad eväha—yajïädaya iti ||3||

viçvanäthaù : çäsanam äha—yajïädaya iti ||3||

—o)0(o—

|| 8.14.4 ||

catur-yugänte kälena grastän chruti-gaëän yathä |tapasä åñayo’paçyan yato dharmaù sanätanaù ||

çrédharaù : åñy-ädénäà karmäëy äha—catur-yugänta iti caturbhiù, yato yebhyaù çruti-gaëebhyaù ||4||

krama-sandarbhaù : catur-yugänte iti | vyäsas tu tän çruti-gaëän vyasyatéti bhävaù ||4||

viçvanäthaù : åñy-ädénäà karmäëy äha—catur-yugänte | yato yebhyaù ||4||

—o)0(o—

|| 8.14.5 ||

tato dharmaà catuñpädaà manavo hariëoditäù |yuktäù saïcärayanty addhä sve sve käle mahéà nåpa ||

çrédharaù : uditä uktäù yuktäù saàyatäù santo mahéà dharmaà saïcärayanti | mahyäà dharmaà pravartayantéty arthaù ||5||

viçvanäthaù : mahéà dharmaà saïcärayanti | mahyäà dharmaà pravartayantéty arthaù ||5||

—o)0(o—

|| 8.14.6 ||

pälayanti prajä-pälä yävad antaà vibhägaçaù |yajïa-bhäga-bhujo devä ye ca tatränvitäç ca taiù ||

çrédharaù : prajä-pälä manu-puträs taà dharmaà pälayanti yävad antaà yävan manvantarävasänam | vibhägaçaù putra-pauträdi-krameëa | ye cänye dyäv ä-påthivy-ädayo yatra karmaëi bhoktåtvenänvitäs taiç ca saha ||6||

krama-sandarbhaù : tatränvitäç ca tair ity eva päöhaù präyaù sarvatra | yatränvitäç ca tair ity eva päöhaù svämi-sammataù ||6||

viçvanäthaù : prajä-pälä manu-puträs taà dharmaà pälayanti yävad antaà manvantara-paryantam | vibhägaçaù putra-pauträdi-krameëa | ye ca deväs te ca pälayanti ||6||

—o)0(o—

|| 8.14.7 ||

indro bhagavatä dattäà trailokya-çriyam ürjitäm |bhuïjänaù päti lokäàs trén kämaà loke pravarñati ||

|| 8.14.8 ||

jïänaà cänuyugaà brüte hariù siddha-svarüpa-dhåk |åñi-rüpa-dharaù karma yogaà yogeça-rüpa-dhåk ||

çrédharaù : prasaìgäd rüpäntarair api jagad-yäträ-pravartanam äha—jïänam iti dväbhyäm | siddhäù sanakädayaù | åñayo yäjïavalkyädayaù | yogeçä dattätreyädayaù | tat-tad-rüpaù san jïänaà karma ca yogaà ca brüte ||8||

viçvanäthaù : manv-ädi-rüpeëa harir eva sarvaà karotéti jïäpayan manv-ädénäà ñaökam api na niyatam ity uktän uktaà saìkñepeëäha—jïänam iti dväbhyäm | siddhäù sanakädayaù | yogeçä dattätreyädayaù ||8||

—o)0(o—

|| 8.14.9 ||

sargaà prajeça-rüpeëa dasyün hanyät svaräò-vapuù |käla-rüpeëa sarveñäm abhäväya påthag guëaù ||

çrédharaù : prajeçä marécy-ädayas tena rüpeëa sarga karotéti çeñaù | svaräò-vapü räja-mürtiù | sarveñäm abhäväya bhavati | påthag-vidhä guëäù çétoñëädayo yasya ||9||

viçvanäthaù : prajeçä marécy-ädayaù | svaräjo manu-puträù | kälä yauvana-värdhaky-ädayaù | abhäväya näçäya bhavati | påthag-vidhäù sthaulya-kärçnya-vädhirya-pälityädayo guëä yataù saù ||9||

—o)0(o—

|| 8.14.10 ||

stüyamäno janair ebhir mäyayä näma-rüpayä |vimohitätmabhir nänä- darçanair na ca dåçyate ||

çrédharaù : näma-rüpätmikayä mäyayä vimohitätmabhir janair nänä-darçanaiù çästraiù stüyamäno nirüpyamäëo’pi naiva dåçyata ity arthaù ||10||

krama-sandarbhaù : janair naiva dåçyata ity anvayaù ||10||

viçvanäthaù : icchä-mätreëaiva sarvadä sarvaà kartuà samarthasya bhagavata etävadbhiù påthak påthak prayäsavadbhé rüpaiù kim ? iti cet, taträha—näma-rüpätmikayä mäyayä vimohitätmabhir ebhiù çästrajïair janaiù stüyamäno nirüpyamäëo’pi nyäyädi-nänä-darçanair naiva dåçyate jïäyate ity arthaù | tena tasya lélaiva kértyate vidhitsitaà tv atidurgamam iti bhävaù ||10||

—o)0(o—

|| 8.14.11 ||

etat kalpa-vikalpasya pramäëaà parikértitam |yatra manvantaräëy ähuç caturdaça purävidaù ||

çrédharaù : präsaìgikaà nirüpya prastutam evopasaàharati, etat kalpa-vikalpasyäväntara-kalpasya ||11||

krama-sandarbhaù : etad iti | kalpäù brahma-dinäni | teñu ye vikalpäù, nänä-prakäräs teñäm ekasya prakärasyety arthaù ||11||

viçvanäthaù : evaà yatra caturdaça-manväntaräëy ähuù | etat kalpa-vikalpasya mahä-kalpäväntara-kalpasya naimittikasya pramäëam ||11||

—o)0(o—

iti särärtha-darçinyäà harñiëyäà bhakta-cetasäm |caturdaço’ñöamasyäyaà saìgataù saìgataù satäm ||*||

caturdaço’dhyäyaù |||14||

(8.15)

atha païcadaço’dhyäyaù

|| 8.15.1-2 ||

çré-räjoväca—baleù pada-trayaà bhümeù kasmäd dharir ayäcata |

bhüteçvaraù kåpaëa-val labdhärtho’pi babandha tam ||etad veditum icchämo mahat kautühalaà hi naù |

yajïeçvarasya pürëasya bandhanaà cäpy anägasaù ||

çrédharaù :balià païcadaçe viçva- jitäcärya ayäjayan |

tato’sau svargam ajayad bhayäd devä nililyire ||atreryate navädhyäyyä vämaà vämana-ceñöitam |nigrahac chalato yatra baler bhüyän anugrahaù ||

éçvaraù svayaà kåpaëa-vat kasmäd dhetor ayäcata | labdhärtho bhütväpi taà kasmäd babandha ||1-2||

viçvanäthaù :balir labdha-rathäçvädi kåtäd viçvajito makhät |

svargam gataù surä lilyur iti païcadaçe kathä ||1||

—o)0(o—

|| 8.15.3 ||

çré-çuka uväca—paräjita-çrér asubhiç ca häpito

héndreëa räjan bhågubhiù sa jévitaù |sarvätmanä tän abhajad bhågün baliù

çiñyo mahätmärtha-nivedanena ||

çrédharaù : tatra tävad bales tri-lokém apahartuà yäcïädi-cchalanaà kåtavän iti vaktuà brähmaëärädhanena baler akäëòa eva svarga-vijaya-kramam äha—paräjita-çrér ity-ädinä yävad adhyäya-samäpti | yuddhe paräjitä çrér yena saù | indreëäsubhiç ca tyäjitaù san | bhågün bhågor vaàçyän çukrädén | mahätmä udära-cittaù | arthänäà nivedanenärpaëena ||3||

viçvanäthaù : yuddhe devaiù paräjitä çrér yasya saù | häpitas tyäjitaù | mahätmä udära-cittaù | arthänäà samarpaëena ||3||

—o)0(o—

|| 8.15.4 ||

taà brähmaëä bhågavaù préyamäëäayäjayan viçvajitä tri-ëäkam |jigéñamäëaà vidhinäbhiñicya

mahäbhiñekeëa mahänubhäväù ||

çrédharaù : tri-ëäkaà svargaà jetum icchantaà viçva-jitä yägenäyäjayan mahäbhiñekeëa indreëa bahv-åca-brähmaëa-prasiddhena ||4||

viçvanäthaù : viçvajitä yajïena ||4||

—o)0(o—

|| 8.15.5 ||

tato rathaù käïcana-paööa-naddhohayäç ca haryaçva-turaìga-varëäù |

dhvajaç ca siàhena viräjamänohutäçanäd äsa havirbhir iñöät ||

çrédharaù : hary-açvasyendrasya ye turaìgäs teñäm iva varëo harito yeñäm ||5||

viçvanäthaù : hary-açvasyendrasya ye turaìgäëäm iva varëä harito yeñäm te ||5||

—o)0(o—

|| 8.15.6 ||

dhanuç ca divyaà puraöopanaddhaàtüëäv ariktau kavacaà ca divyam |

pitämahas tasya dadau ca mälämamläna-puñpäà jalajaà ca çukraù ||

çrédharaù : puraöaà suvarëam | tüëäv iñu-dhé ariktäv akñayya-çarau | pitämahaù prahrädaù | jala-jaà çaìkham ||6||

viçvanäthaù : pitämahaù prahlädaù | jalajaà çaìkham ||6||

—o)0(o—

|| 8.15.7 ||

evaà sa viprärjita-yodhanärthastaiù kalpita-svastyayano’tha viprän |

pradakñiëé-kåtya kåta-praëämaùprahrädam ämantrya namaç-cakära ||

çrédharaù : viprair arjitaù saàpädito yodhanärtho yuddha-parikaro yasya tair eva kalpitaà kåtaà svasty-ayanaà maìgala-väcanädi yasya | ämantrya påñövä ||7||

viçvanäthaù : viprair arjitäù saàpäditä yodhanärthä yuddhärthaka-vastüni yasya saù | ämantrya påñövä ||7||

—o)0(o—

|| 8.15.8 ||

athäruhya rathaà divyaà bhågu-dattaà mahärathaù |susrag-dharo’tha sannahya dhanvé khaògé dhåteñudhiù ||

çrédharaù : athäruhya raräjeti dvayor anvayaù | susrag dharaù çobhana-mälä-dharaù |

—o)0(o—

|| 8.15.9 ||

hemäìgada-lasad-bähuù sphuran-makara-kuëòalaù |raräja ratham ärüòho dhiñëya-stha iva havyaväö ||

çrédharaù : hemäìgadäbhyäà lasantau bähü yasya | dhiñëya-stho vane prajvalitaù, kuëòa-stha ähavanéya iveti vä ||9||

—o)0(o—

|| 8.15.10 ||

tulyaiçvarya-bala-çrébhiù sva-yüthair daitya-yüthapaiù |pibadbhir iva khaà dågbhir dahadbhiù paridhén iva ||

çrédharaù : tulyam aiçvaryaà balaà ca çréç ca yeñäà tair daitya-yüthapair våto yayäv iti dvayor anvayaù | paridhén diçaù ||10||

krama-sandarbhaù : tulyaiçvarya ity-ädi-trayodaçakam ||10||

viçvanäthaù : daitya-yüthapair sann indra-puréà yayäv iti dvitéyenänvayaù | paridhén diçaù ||10||

—o)0(o—

|| 8.15.11 ||

våto vikarñan mahatém äsuréà dhvajinéà vibhuù |yayäv indra-puréà svåddhäà kampayann iva rodasé ||

çrédharaù : sv-åddhäm ati-samåddhäm ||11||

—o)0(o—

|| 8.15.12 ||

ramyäm upavanodyänaiù çrémadbhir nandanädibhiù |küjad-vihaìga-mithunair gäyan-matta-madhuvrataiù ||

çrédharaù : dhig grämya-sukhaà, tathä tathä-vidhäà purém akasmäd eva parityajyendrädayaù paläyitä iti vairägyärtham indra-purém anuvarëayati—ramyäm iti särdhair ekädaçabhiù | upavanäni phala-pradhänäni nikaöäni vä,

udyänäni puñpa-pradhänäni düra-sthäni vä taiù ramyäm | küjanti vihaìga-mithunäni yeñu | gäyanto mattä madhu-vratä yeñu ||12||

—o)0(o—

|| 8.15.13 ||

praväla-phala-puñporu- bhära-çäkhämara-drumaiù |haàsa-särasa-cakrähva- käraëòava-kuläkuläù |

nalinyo yatra kréòanti pramadäù sura-sevitäù ||

çrédharaù : pravälädénäm urur bhäro yäsu täù çäkhä yeñäà te’mara-drumä yeñu taiù | yatra yäsu sura-sevitäù pramadäù kréòanti tä haàsädi-kulair äkulä vyäptä nalinyaù saräàsi yatra yeñu santi tair upavanodyänai ramyäm iti pürveëaivänvayaù ||13||

viçvanäthaù : pravälädénäm urur bhäro yäsu täù çäkhä yeñäà te’mara-drumä yeñu taiù | yatra nandan’adi-vaneñu nalinyaù sarasyaù santi | yäsu nalinéñu pramadäù striyaù ||13||

—o)0(o—

|| 8.15.14 ||

äkäça-gaìgayä devyä våtäà parikha-bhütayä |präkäreëägni-varëena säööälenonnatena ca ||

çrédharaù : kià ca, parikhä-bhütayä äkäça-gaìgayä våtäm | präkäreëa sauvarëena cävåtäm | aööäläù präkäropari racitäny unnatäni yuddha-sthänäni tat-sahitena ||14||

viçvanäthaù : puréà viçinañöi | äkäçety-ädi | parikhä-bhütayä parikhä-rüpayä ||14||

—o)0(o—

|| 8.15.15 ||

rukma-paööa-kapäöaiç ca dväraiù sphaöika-gopuraiù |

juñöäà vibhakta-prapathäà viçvakarma-vinirmitäm ||

çrédharaù : rukma-paööäni kapäöäni yeñu tair dvärair aväntaraiù sphaöika-mayair gopuraiç ca pura-dvärair juñöäm | vibhaktäù prapathä räja-märgä yasyäm ||15||

viçvanäthaù : gopuraà pura-dväram | vibhaktäù prapathä räja-märgä yasyäm täm ||15||

—o)0(o—

|| 8.15.16 ||

sabhä-catvara-rathyäòhyäà vimänair nyarbudair yutäm |çåìgäöakair maëimayair vajra-vidruma-vedibhiù ||

çrédharaù : sabhä upaveça-sthänäni, catvaräëy aìganäni, rathyä upamärgäs tair äòhyäà saàpannäm | nyarbudaà daça-koöayas tair gaëanéyair anantair vimänair yutäm | vajra-vidruma-mayyo vedayo yeñu taiù | çåìgäöakaiç catuñpathair yutäm ||16||

viçvanäthaù : sabhä upaveça-sthänäni, catvaräëy aìganäni, rathyä upamärgäù, çåìgäöakaiç catuñpathaiù ||16||

—o)0(o—

|| 8.15.17 ||

yatra nitya-vayo-rüpäù çyämä viraja-väsasaù |bhräjante rüpavan-näryo hy arcirbhir iva vahnayaù ||

çrédharaù : nityaà vayas täruëyaà rüpaà ca saukumäryaà yäsäà täù rüpa-van-näryaù sv-alaìkåtäù striyaù yatra yasyäà bhräjante ||17||

krama-sandarbhaù : tatra närya arcirbhir iti plutatväd utvä-bhävaù ||17||

viçvanäthaù : - - |çéta käle bhaved uñëä uñma käle suçétaläù

||17||stanau sukaöhinau yäsäà täù çyämäù parikértitäù

—o)0(o—

|| 8.15.18 ||

sura-stré-keça-vibhrañöa- nava-saugandhika-srajäm |yaträmodam upädäya märga äväti märutaù ||

çrédharaù : sura-stréëäà keçebhyo vibhrañöänäà nava-saugandhika-srajäm ämodam ||18||

—o)0(o—

|| 8.15.19 ||

hema-jäläkña-nirgacchad- dhümenäguru-gandhinä |päëòureëa praticchanna- märge yänti sura-priyäù ||

çrédharaù : hema-gaväkñebhyo nirgacchatä dhümena | sura-priyä apsarasaù ||19||

viçvanäthaù : hema-mayebhyo jälaäkñebhyo gaväkñebhyaù | sura-priyä apsarasaù ||19||

—o)0(o—

|| 8.15.20 ||

muktä-vitänair maëi-hema-ketubhirnänä-patäkä-valabhébhir ävåtäm |çikhaëòi-pärävata-bhåìga-näditäà

vaimänika-stré-kala-géta-maìgaläm ||

çrédharaù : muktä-mayair vitänair maëi-hema-mayaiù ketubhiç ca dhvajair nänä-patäkä-yuktäbhir valabhébhiç ca vimänänäà purobhägair ävåtäà vyäptäm | vaimänika-strénäà kala-gétair maìgaläm ||20||

viçvanäthaù : muktä-mayair vitänaiç candrätapair maëi-hema-mayaiù ketubhir dhvajaiù patäkä-yuktäbhir valabhébhir aööopari-varti-gåhaiù ||20||

—o)0(o—

|| 8.15.21 ||

mådaìga-çaìkhänaka-dundubhi-svanaiùsatäla-véëä-murajeñöa-veëubhiù |

nåtyaiù savädyair upadeva-gétakairmanoramäà sva-prabhayä jita-prabhäm ||

çrédharaù : upadevänäà gandharvädénäà gétakaiç ca manoramäm | jitä prabhä säkñäd dépty-adhiñöhätré devatä yayä täm | anyair ajita-prabhäm iti vä | päöhäntare jitä grahäù süryädayo yayä ||21||

viçvanäthaù : jita-prabhä säkñät tad-dépty-adhiñöhätré devatäpi yayä täm | jita-grahäm iti päöhe jita-süryädikam ||21||

—o)0(o—

|| 8.15.22 ||

yäà na vrajanty adharmiñöhäù khalä bhüta-druhaù çaöhäù |

mäninaù kämino lubdhä ebhir hénä vrajanti yat ||

çrédharaù : yat yäm ||22||

krama-sandarbhaù : yäm iti mänina ity-ädaya aihikä eva jïeyäù ||22||

viçvanäthaù : ebhiù khalatvädibhiù ||22||

—o)0(o—

|| 8.15.23 ||

täà deva-dhänéà sa varüthiné-patirbahiù samantäd rurudhe påtanyayä |äcärya-dattaà jalajaà mahä-svanaà

dadhmau prayuïjan bhayam indra-yoñitäm ||

çrédharaù, viçvanäthaù : påtanyayä senayä ||23||

—o)0(o—

|| 8.15.24 ||

maghaväàs tam abhipretya baleù paramam udyamam |sarva-deva-gaëopeto gurum etad uväca ha ||

|| 8.15.25 ||

bhagavann udyamo bhüyän baler naù pürva-vairiëaù |aviñahyam imaà manye kenäsét tejasorjitaù ||

çrédharaù : kena hetunaivaà tejasorjita äsét ||25||

viçvanäthaù : imam udyamaà balià vä, äsét abhüt ||25||

—o)0(o—

|| 8.15.26 ||

nainaà kaçcit kuto väpi prativoòhum adhéçvaraù |pibann iva mukhenedaà lihann iva diço daça |

dahann iva diço dågbhiù saàvartägnir ivotthitaù ||

çrédharaù : prativoòhum apäkartum ||26||

viçvanäthaù : prativoòhum yuddhädibhiù pratikartum | yataù pibann iväyaà baliù ||26||

—o)0(o—

|| 8.15.27 ||

brühi käraëam etasya durdharñatvasya mad-ripoù |ojaù saho balaà tejo yata etat samudyamaù ||

çrédharaù, viçvanäthaù : yataù käraëäd oja-ädi | yataç ca oja-äder etasya samudyamaù ||27||

—o)0(o—

|| 8.15.28 ||

çré-gurur uväca—jänämi maghavan chatror unnater asya käraëam |

çiñyäyopabhåtaà tejo bhågubhir brahma-vädibhiù ||

çrédharaù : upabhåtaà saïcitam ||28||

viçvanäthaù : çiñyäya çraddha-bhakty-atiçayena sva-sarvasvopahärakäya balaye tejaù svéyam eva upabhåtaà pratyupahäratvena dattam ity arthaù | tasmäd idaà na bales tejaù, kintu brahma-teja eva | ataù sutaräà bhavadbhir durväram iti bhävaù | tena tebhyo bhågubhyo na nyünä vayam api tathaiva çraddhä-bhakty-ädinä tvayä prasäditä yady abhaviñyäma, tadä samprati tvam apy asmat-tejasä paripürëa imaà balim ajeñya evety upälambho’nudhvanitaù ||28||

—o)0(o—

|| 8.15.29-30 ||

ojasvinaà balià jetuà na samartho’sti kaçcana |bhavad-vidho bhavän väpi varjayitveçvaraà harim ||vijeñyati na ko’py enaà brahma-tejaù-samedhitam |

näsya çaktaù puraù sthätuà kåtäntasya yathä janäù ||

viçvanäthaù : yoddhum anenädhunä nirgacchämi na veti ced ata äha—bhavad-vidha iti ||29||

—o)0(o—

|| 8.15.31 ||

tasmän nilayam utsåjya yüyaà sarve tri-viñöapam |

yäta kälaà pratékñanto yataù çatror viparyayaù ||

çrédharaù : tatrocitaà mantram äha—tasmäd yüyaà tri-viñöapam utsåjya nilayam adarçanaà yäta | yataù kälät ||31||

viçvanäthaù : etat-samayocitaà mantraà brühéti ced ata äha—tasmäd iti | yataù kälät çatror viparyayaù paräbhavo bhävé, taà kälaà pratékñamäëä ity arthaù ||31||

—o)0(o—

|| 8.15.32 ||

eña vipra-balodarkaù sampraty ürjita-vikramaù |teñäm eväpamänena sänubandho vinaìkñyati ||

çrédharaù : kenäsya viparyayaù syäd ity ata äha—eña iti | vipräëäà balenodarka uttarottaram adhikaà phalaà yasya saù ||32||

krama-sandarbhaù : teñäm eväpamäneneti | yadyapi bhagavat-pakñapätena vyävahärika-gurüëäà vacanätikrama-rüpo’vamäno na doñävahaù, gurur na sa syät [bhä.pu. 5.5.18] ity-ädy-ukteù, tathäpy evaà kevalam anena vyavahära-dåñöyaivoktaà, tädåça-tat-pakñapätas tu tad-vidhänäm ayogyaù1 | vyavahära-sukhäbhidha-duùkham aïjasä parityajya bhagavad-bhakti-maya-parama-sukhaà dattvä parama-guëäyaiva sampadyate sma | tathaiva svayaà tenaiva vibhävitaà2 yat, tad darçitaà ca païcama-skandhe—nünaà batäyaà bhagavän artheñu na niñëäto yo’säv indro yasya sacivo manträya våtaù [bhä.pu. 5.24.24] ity-ädinä | yatra bhagavän api dvära-päläyitatayä parama-vaço jätaù | kiyad vä, svarga-räjyaà yatraivänuñaìgikatayä svargädhikaà pätäla-räjyaà manvantaräntare tad aindryaà ceti ||31||

—o)0(o—

|| 8.15.33 ||

evaà sumantritärthäs te guruëärthänudarçinä |hitvä tri-viñöapaà jagmur gérväëäù käma-rüpiëaù ||

1 tädåçänäm ayogyam (ìa)2 vicäritaà (ga)

çrédharaù : sumantrito’rthaù käryaà yeñäà te | nilayaà jagmuù ||33||

—o)0(o—

|| 8.15.34 ||

deveñv atha niléneñu balir vairocanaù purém |deva-dhäném adhiñöhäya vaçaà ninye jagat-trayam ||

—o)0(o—

|| 8.15.35 ||

taà viçva-jayinaà çiñyaà bhågavaù çiñya-vatsaläù |çatena hayamedhänäm anuvratam ayäjayan ||

çrédharaù : evaà präptam indra-padaà sthiré-kartum ayäjayan | anuvratam anuvartinam ||35||

viçvanäthaù : ayäjayan tadéyendra-pada-sthiré-bhävärtham iti bhävaù ||35||

—o)0(o—

|| 8.15.36 ||

tatas tad-anubhävena bhuvana-traya-viçrutäm |kértià dikñu-vitanvänaù sa reja uòuräò iva ||

—o)0(o—

|| 8.15.37 ||

bubhuje ca çriyaà svåddhäà dvija-devopalambhitäm |kåta-kåtyam ivätmänaà manyamäno mahämanäù ||

çrédharaù : dvija-devair brähmaëair upalambhitäà präpitäm ||37||

viçvanäthaù : dvija-devä vipräù ||37||

—o)0(o—

iti särärtha-darçinyäà harñiëyäà bhakta-cetasäm |añöame’sau païcadaçaù saìgataù saìgataù satäm ||*||

—o)0(o—

bali-vijayo näma païcadaço’dhyäyaù |

|| 8.15 ||

(8.16)

atha ñoòaço’dhyäyaù

kaçyapäditi-saàväde payo-vrata-kathanaà

|| 8.16.1 ||

çré-çuka uväca—evaà putreñu nañöeñu deva-mätäditis tadä |

håte tri-viñöape daityaiù paryatapyad anäthavat ||

çrédharaù :ñoòaçe putra-näçena çocantyä aditeù patiù |

prärthitaù kaçyapaù präha payo-vratam itéryate ||

idänéà çré-vämanävatära-prasaìgam äha—evam ity-ädi yävat samäpti | nañöeñv adåñöeñu satsu ||1||

viçvanäthaù :ñoòaçe kaçyapa-praçnair aditis taà nyavedayat |

sva-putra-duùkha-tac-chäntyai sa proväca payo-vratam ||

nañöeñv adåñöeñu satsu ||1||

—o)0(o—

|| 8.16.2 ||

ekadä kaçyapas tasyä äçramaà bhagavän agät |nirutsavaà niränandaà samädher virataç cirät ||

—o)0(o—

|| 8.16.3 ||

sa patnéà déna-vadanäà kåtäsana-parigrahaù |sabhäjito yathä-nyäyam idam äha kurüdvaha ||

çrédharaù : sa kaçyapaù patném idam äha ||3||

viçvanäthaù : sa kaçyapaù ||3||

—o)0(o—

|| 8.16.4 ||

apy abhadraà na vipräëäà bhadre loke’dhunägatam |na dharmasya na lokasya måtyoç chandänuvartinaù ||

çrédharaù : déna-vadanatvädikam älakñya bahudhä vikalpayan påcchati—apy abhadram iti saptabhiù | he bhadre ! måtyoç chandam icchäm anuvartata iti tathä, måtyu-vaça-vartino janasyety arthaù ||4||

krama-sandarbhaù : api praçne | vipräëäm abhadraà nägataà na präptaà, na vä dharmasya, na vä lokasya | lokaà viçinañöi—måtyoç chandänuvartinaù ||4||

viçvanäthaù : déna-vadanatvädeù käraëaà vikalpayan bahudhä påcchati—apy abhadram iti saptabhiù | apéti praçne | vipräëäm abhadraà nägataà na präptaà na vä dharmasya na vä lokasya | lokaà viçinañöi—måtyoç chandam icchäm anuvartata iti tasya ||4||

—o)0(o—

|| 8.16.5 ||

api väkuçalaà kiïcid gåheñu gåha-medhini |dharmasyärthasya kämasya yatra yogo hy ayoginäm ||

çrédharaù : he gåha-medhini ! api vä kià vä gåheñu dharmädeù kiïcid akuçalam iti käkvä praçnaù | yatra yeñu gåheñu | ayoginäm api yogaù sva-dharmädinä yoga-phalaà bhavati ||5||

viçvanäthaù : akuçalam vä dharmädeù | yatra gåheñu ayoginäm karmiëäm api yogaù yoga-phala-präptiù ||5||

—o)0(o—

|| 8.16.6 ||

api vätithayo’bhyetya kuöumbäsaktayä tvayä |

gåhäd apüjitä yätäù pratyutthänena vä kvacit ||

çrédharaù : kià vä, tvayä apüjitä eväbhyetya gåhäd yätäù ||6||

viçvanäthaù : påatyutthänenäpy apüjitäù ||6||

—o)0(o—

|| 8.16.7 ||

gåheñu yeñv atithayo närcitäù salilair api |yadi niryänti te nünaà pheruräja-gåhopamäù ||

çrédharaù : närcitä anarcitäù santo yadi nirgacchanti te gåhaù pheru-räjaù çågäla-räjas tadéya-vivara-tulyäù ||7||

viçvanäthaù : pheruù çågälaù ||7||

—o)0(o—

|| 8.16.8 ||

apy agnayas tu veläyäà na hutä haviñä sati |tvayodvigna-dhiyä bhadre proñite mayi karhicit ||

çrédharaù : veläyäà homa-käle karhicin na hutäù kim ? ||8||

—o)0(o—

|| 8.16.9 ||

yat-püjayä käma-dughän yäti lokän gåhänvitaù |brähmaëo’gniç ca vai viñëoù sarva-devätmano mukham ||

—o)0(o—

|| 8.16.10 ||

api sarve kuçalinas tava puträ manasvini |lakñaye’svastham ätmänaà bhavatyä lakñaëair aham ||

çrédharaù : bhavatyä ätmänaà manaù asva-stham aprakåti-sthaà lakñaëair mukha-mläny-ädibhir lakñayämi ||10||

—o)0(o—

|| 8.16.11 ||

çré-aditir uväca |bhadraà dvija-gaväà brahman dharmasyäsya janasya ca ||

tri-vargasya paraà kñetraà gåhamedhin gåhä ime

çrédharaù : asvästhya-käraëam anyad astéti vaktuà tvat-påñöam abhadrädikaà nästéty äha—bhadram iti dväbhyäm | ime gåhäs tri-vargasya paraà kñetram udbhava-sthänam | tri-vargo’pi yathävad vartata ity arthaù ||11||

krama-sandarbhaù : dvija-gaväm iti dvijopalakñaëatväd gävo’pi påñöä ity abhipräyät ||11||

viçvanäthaù : tri-vargasya kñetram udbhava-sthänam | tri-vargo’pi yathocitaà vartata ity arthaù ||11||

—o)0(o—

|| 8.16.12 ||

agnayo’tithayo bhåtyä bhikñavo ye ca lipsavaù |sarvaà bhagavato brahmann anudhyänän na riñyati ||

çrédharaù : bhagavatas tavänudhyänaà yan mayä kriyate, tasmäd agnayo’tithaya ity-ädi sarvaà na riñyati na héyate ||12||

krama-sandarbhaù : sarvam ity ädau, tathäpi putra-gata-duùkhaà bhavaty eväparädhata iti bhävaù ||12||

viçvanäthaù : bhagavatas tava | tvat-karmakäd anudhyänän na riñyati na héyate ||12||

—o)0(o—

|| 8.16.13 ||

ko nu me bhagavan kämo na sampadyeta mänasaù |yasyä bhavän prajädhyakña evaà dharmän prabhäñate ||

çrédharaù : prastutaà vijïäpayitum äha—ko nv iti ||13||

—o)0(o—

|| 8.16.14 ||

tavaiva märéca manaù-çarérajäùprajä imäù sattva-rajas-tamo-juñaù|

samo bhaväàs täsv asurädiñu prabhotathäpi bhaktaà bhajate maheçvaraù ||

çrédharaù : saàpädyaà kämam äha—tavaiveti caturbhiù ||14||

krama-sandarbhaù : märéceti pitå-kramägata-prabhävaà sücayati ||14||

viçvanäthaù : tad api kåpayä yady evaà påcchasi, tarhi mad-duùkhopaçamas tvayä sukara evety äha—tavaiveti caturbhiù | maheçvaro bhagavän jagati sarvatra samo’pi bhaktaà yathä bhajat, tathaiva tvaà putreñu madhye bhaktimantam indraà pälayitum arhaséti bhävaù ||14||

—o)0(o—

|| 8.16.15 ||

tasmäd éça bhajantyä me çreyaç cintaya suvrata |håta-çriyo håta-sthänän sapatnaiù pähi naù prabho ||

çrédharaù : sapatnair daityair håtä çrér yeñäm | håtaà sthänaà yeñäm iti puträbhipräyeëa bahu-vacanam ||15||

krama-sandarbhaù : nanu, te çrémantaù, na tu bhaktäù ? taträha—tasmäd éçeti ||15||

viçvanäthaù : na iti putra-sähityäd bahu-vacanam ||15||

—o)0(o—

|| 8.16.16-17 ||

parair viväsitä sähaà magnä vyasana-sägare |aiçvaryaà çrér yaçaù sthänaà håtäni prabalair mama ||

yathä täni punaù sädho prapadyeran mamätmajäù |tathä vidhehi kalyäëaà dhiyä kalyäëa-kåttama ||

—o)0(o—

|| 8.16.18 ||

çré-çuka uväca—evam abhyarthito’dityä kas täm äha smayann iva ||aho mäyä-balaà viñëoù sneha-baddham idaà jagat

çrédharaù : kaù kaçyapaù | prathamaà tävat putra-snehaà tyäjayituà vismaya-vyäjenaiva tattvam upadiçati, aho iti särdhena ||18||

viçvanäthaù : kaù kaçyapaù | iveti vastuto na smayamänaù tasyä duùkhenäntar-duùkhitatvät ||18||

—o)0(o—

|| 8.16.19 ||

kva deho bhautiko’nätmä kva cätmä prakåteù paraù |kasya ke pati-puträdyä moha eva hi käraëam ||

krama-sandarbhaù : ätmä nityaç cintanéyaù anätma-bhüte dehädau pati-puträdi-buddhyä atisnehaù tad anyeñu droho na kartavya iti tattva-jïänaà täà praty äha—ätmä jévaù ||19||

viçvanäthaù : ätmä jévaù | prakåteù präkåtäd dehät paro’nyaù ||19||

—o)0(o—

|| 8.16.20 ||

upatiñöhasva puruñaà bhagavantaà janärdanam |sarva-bhüta-guhä-väsaà väsudevaà jagad-gurum ||

çrédharaù : aträparituñyantéà pratyäha—upatiñöhasveti dväbhyäm ||20||

krama-sandarbhaù : uktärthe’dattacittäà pratyäha—upatiñöhasveti dväbhyäm | upatiñöhasva bhaja ||20||

viçvanäthaù : tad api putra-snehena rudatéà kåpayä punar äha—upatiñöhasveti puruñaà vastutaù patim ahaà tu te laukika eva patir iti bhävaù | bhagavantaà sarvajïam iti tvat-puträëäà kalyäëopäyaà sa eva jänätéti bhävaù | jananämno’surasyärdanaà tvat-sapatnän hantum api sa eva samartha iti bhävaù | janaà sva-bhaktaà balià trilokém ardiñyati, indrärthaà yäciñyate iti tam iti tu västavo’rthaù | sarva-bhüteti baler antaù-karaëaà prerya guru-helanam api sa eva taà kärayiñyate iti bhävaù | väsudeve çuddha-sattve ävirbhävatéti väsudevam iti bhaktyä sväntaù-karaëaà çuddhékåtya tatraiva taà dhäyantyäà tvayi sa dayä-sindhur ävirbhävitum api na vilambiñyate iti bhävaù | jagad-gurum iti tava mama baler indrasya sarva-jagato’pi gaìgä-prädurbhävädinä hitaà vidhäsyatéti bhävaù ||20||

—o)0(o—

|| 8.16.21 ||

sa vidhäsyati te kämän harir dénänukampanaù |amoghä bhagavad-bhaktir netareti matir mama ||

çrédharaù : nanv evambhüta-käma-präpti-hetur deväntara-sevä prasiddhä ? taträha—amogheti ||21||

caitanya-mata-maïjuñä : amoghä bhagavat-sevä, netarä iti mama matir bhagavataù çré-kåñëasya | netarä viñayä me matir mama vicäraù ||21||

viçvanäthaù : haris tvad-duùkha-hartä ||21||

—o)0(o—

|| 8.16.22 ||

çré-aditir uväca—kenähaà vidhinä brahmann upasthäsye jagat-patim |

yathä me satya-saìkalpo vidadhyät sa manoratham ||

çrédharaù : upasthäsye bhajeyam ||22||

viçvanäthaù : satyaù saìkalpo yasmät ||22||

—o)0(o—

|| 8.16.23 ||

ädiça tvaà dvija-çreñöha vidhià tad-upadhävanam |äçu tuñyati me devaù sédantyäù saha putrakaiù ||

krama-sandarbhaù : yena deva äçu tuñyati, tat tam upadhävanam ärädhana-rüpaà vidhim ädiça ||23||

—o)0(o—

|| 8.16.24 ||

çré-kaçyapa uväca—etan me bhagavän påñöaù prajä-kämasya padmajaù |

yad äha te pravakñyämi vrataà keçava-toñaëam ||

krama-sandarbhaù : me mayä påñöaù padmajaù prajä-kämasya janasya yad vrataà me äha—etat te pravakñyäméty anvayaù ||24||

—o)0(o—

|| 8.16.25 ||

phälgunasyämale pakñe dvädaçähaà payo-vratam |arcayed aravindäkñaà bhaktyä paramayänvitaù ||

viçvanäthaù : payasä vrataà yasya saù payaù-päyéty arthaù ||25||

—o)0(o—

|| 8.16.26 ||

sinévälyäà mådälipya snäyät kroòa-vidérëayä |yadi labhyeta vai srotasy etaà mantram udérayet ||

viçvanäthaù : taträdau pürvedyuù kåtyam äha—sinévälyäm amävasyäyäà kroòa-vidérëayä varähotkhätayä mådä | yadi labhyetaitat käkäkñi-golaka-nyäyenobhayatränvitam ||26||

—o)0(o—

|| 8.16.27 ||

tvaà devy ädi-varäheëa rasäyäù sthänam icchatä |uddhåtäsi namas tubhyaà päpmänaà me praëäçaya ||

viçvanäthaù : taträvähanädau nava-manträn äha—nama iti ||27||

—o)0(o—

|| 8.16.28-29 ||

nirvartitätma-niyamo devam arcet samähitaù |arcäyäà sthaëòile sürye jale vahnau guräv api ||namas tubhyaà bhagavate puruñäya mahéyase |

sarva-bhüta-niväsäya väsudeväya säkñiëe ||

—o)0(o—

|| 8.16.30 ||

namo’vyaktäya sükñmäya pradhäna-puruñäya ca |catur-viàçad-guëa-jïäya guëa-saìkhyäna-hetave ||

viçvanäthaù : caturviàçatià guëän vaiçeñikoktän rüpädén säìkhyoktäni tattväni vä jänätéti tasmai | guëa-saìkhyänasya säìkhya-çästrasya hetave pravartakäya ||30||

—o)0(o—

|| 8.16.31 ||

namo dvi-çérñëe tri-pade catuù-çåìgäya tantave |sapta-hastäya yajïäya trayé-vidyätmane namaù ||

çrédharaù : evaà sämänyato natvä guëävatärän praëamati tribhiù, taträdau mantrokta-yajïa-rüpeëa viñëoù praëämo nama iti | dve çérñe yasya | trayaù pädä yasya | tantave phala-vistärakäya | trayyäà vidyäyäm ätmä yasyeti, tridhä baddhaù ity asyärtha uktaù | tathä ca mantraù—

| catväri çåìgä trayo asya pädä dve çérñe sapta hastäso asyatridhä baddho våñabho roravéti maho devo martyäm ä viveça || [å.ve. 4.58.3]

märga-mudgavad ’ - | älünaù so yaà präjïair yathä yatham - ’ viñëus tu yajïa rüpeëa stüyate nena tattvataù || | iti

tathä ca yäskaù—

’ catväri çåìgeti vedä vä eta uktäs trayo sya pädäù savanäni triëi - - dve çérñe präyaëéyodayanéye sapta hastäsaù sapta cchandäàsi

- - - tri dhä baddhas tredhä baddho mantra brähmaëa kalpair - våñabho roravéti roravaëam asya savana krameëa ågbhir yajurbhiù sämabhir yad enam ågbhiù çaàsanti yajurbhir yajanti sämabhiù stuvanti maho deva ity eña hi mahän devo yad yajïo

martyäm äviveçety eña hi manuñyän äviçati yajanäya ||31||iti

viçvanäthaù : guëävatärän praëamati tribhiù | taträdau mantroktaà yajïa-rüpiëaà viñëuà praëamati—nama iti | tantave phala-vistärakäya | trayyäà vidyäyäm ätmä yasyeti, tridhä baddhaù ity asyärtha uktaù | tathä ca mantraù—

catväri çåìgäëi trayo’ -sya pädä dve çérñe sapta hastäù, so’ sya tridhä baddho våñabho roravéti mahä- devo martyäm äviveça || iti

märga-mudgavad ’ - | älünaù so yaà präjïair yathä yatham - ’ viñëus tu yajïa rüpeëa stüyate nena tattvataù || | iti

tathä ca yäskaù—

’ catväri çåìgeti vedä vä eta uktäs trayo sya pädäù savanäni triëi - - dve çérñe präyaëéyodayanéye sapta hastäsaù sapta cchandäàsi

- - - tri dhä baddhas tredhä baddho mantra brähmaëa kalpair - våñabho roravéti roravaëam asya savana krameëa ågbhir yajurbhiù sämabhir yad enam ågbhiù çaàsanti yajurbhir yajanti sämabhiù stuvanti maho deva ity eña hi mahän devo yad yajïo

martyäm äviveçety eña hi manuñyän äviçati yajanäya ||31||iti

—o)0(o—

|| 8.16.32 ||

namaù çiväya rudräya namaù çakti-dharäya ca |sarva-vidyädhipataye bhütänäà pataye namaù ||

—o)0(o—

|| 8.16.33 ||

namo hiraëyagarbhäya präëäya jagad-ätmane |yogaiçvarya-çaréräya namas te yoga-hetave ||

çrédharaù : präëäya süträtmane | yogaiçvaryaà çaréraà yasya ||33||

viçvanäthaù : präëäya süträtmane | yogaiçvarya-mayaà çaréraà yasya tasmai ||33||

—o)0(o—

|| 8.16.34-35 ||

namas ta ädi-deväya säkñi-bhütäya te namaù |näräyaëäya åñaye naräya haraye namaù ||

namo marakata-çyäma- vapuñe’dhigata-çriye |

keçaväya namas tubhyaà namas te péta-väsase ||

çrédharaù : adhigatä präptä çrér yaà tasmai ||35||

—o)0(o—

|| 8.16.36 ||

tvaà sarva-varadaù puàsäà vareëya varadarñabha |atas te çreyase dhéräù päda-reëum upäsate ||

—o)0(o—

|| 8.16.37 ||

anvavartanta yaà deväù çréç ca tat-päda-padmayoù |spåhayanta ivämodaà bhagavän me prasédatäm ||

çrédharaù, viçvanäthaù : tat-päda-padmayor ämodaà spåhayanta iva deväç ca çréç ca yam anvavartanta sa me prasédatu ||37||

—o)0(o—

|| 8.16.38 ||

etair mantrair håñékeçam ävähana-puraskåtam |arcayec chraddhayä yuktaù pädyopasparçanädibhiù ||

çrédharaù : ävähane puras-kåtaà saàmänitam ||38||

viçvanäthaù : etair mantrair ävähanena puraskåtaà saàmänitaà svaù-purasthékåtam iti vä | upasparçanam äcamanéyam ||38||

—o)0(o—

|| 8.16.39 ||

arcitvä gandha-mälyädyaiù payasä snapayed vibhum |vastropavétäbharaëa- pädyopasparçanais tataù |

gandha-dhüpädibhiç cärced dvädaçäkñara-vidyayä ||

viçvanäthaù : prathamaà pädyädibhir arcitvä snäpayet | snäpá vastropavétäbharaëa-paridhäpanänantaraà punar api pädyädibhiç ca-käreëänyair api bahubhir upacäraiù | pädyädi-däne sarvatra mantram äha—dvädaçeti ||39||

—o)0(o—

|| 8.16.40 ||

çåtaà payasi naivedyaà çäly-annaà vibhave sati |sasarpiù saguòaà dattvä juhuyän müla-vidyayä ||

çrédharaù : payasi çåtaà pakvaà päyasam | müla-vidyayä dvädaçäkñareëaiva ||40||

viçvanäthaù : payasi çåtaà pakvam paramännam ||40||

—o)0(o—

|| 8.16.41 ||

niveditaà tad-bhaktäya dadyäd bhuïjéta vä svayam |dattväcamanam arcitvä tämbülaà ca nivedayet ||

caitanya-mata-maïjuñä : niveditam ity-ädi | tad-bhaktäya dadyät | svayaà ca bhuïjéta | vä-çabdaù samuccayathärthaù | nivedita-bhakñaëaàbhakty-aìgam iti bhävaù ||41||

krama-sandarbhaù : niveditam ity ardhakam | bhüïjéta veti vä-çabdaù samuccaye ||41||

viçvanäthaù : niveditam sarvam eva dadyät kiïcid dattvä vä bhüïjétety arthaù ||41||

—o)0(o—

|| 8.16.42 ||

japed añöottara-çataà stuvéta stutibhiù prabhum |kåtvä pradakñiëaà bhümau praëamed daëòavan mudä ||

çrédharaù : pürvoktäbhir anyäbhiç ca stutibhiù |

—o)0(o—

|| 8.16.43 ||

kåtvä çirasi tac-cheñäà devam udväsayet tataù |dvy-avarän bhojayed viprän päyasena yathocitam ||

çrédharaù : tasya çeñäà nirmälyam | dväv avarau yeñäà tän | asaàbhave dväv api bhojayed ity arthaù ||43||

krama-sandarbhaù : dvau avarau kaniñöha-pakñau yeñäà, dvau avara-saìkhyau yeñäà täà, stry-ädén iti vä ||43||

viçvanäthaù : çeñäà nirmälyaà, udväso visarjanam ||43||

—o)0(o—

|| 8.16.44-45 ||

bhuïjéta tair anujïätaù señöaù çeñaà sabhäjitaiù |brahmacäry atha tad-rätryäà çvo bhüte prathame’hani ||

snätaù çucir yathoktena vidhinä susamähitaù |payasä snäpayitvärced yävad vrata-samäpanam ||

çrédharaù : sabhajitais tair anujïätaù san | señöo bandhubhiù sahitaù tasyäà rätryäà brahma-cäré san | çvo-bhüte prabhäte sati ||43||

viçvanäthaù : dvau avarau yeñäm asämarthey dväv api bhojayet | sabhäjitaiù srak-tämbülädinä püjitais tair dattäjïaù san señöaù bandhu-sahitaù, çvo-bhüte prabhäte sati ||44-45||

—o)0(o—

|| 8.16.46-47 ||

payo-bhakño vratam idaà cared viñëv-arcanädåtaù |pürvavaj juhuyäd agnià brähmaëäàç cäpi bhojayet ||evaà tv ahar ahaù kuryäd dvädaçähaà payo-vratam |harer ärädhanaà homam arhaëaà dvija-tarpaëam ||

çrédharaù : paya eva bhakña ähäro yasya |

—o)0(o—

|| 8.16.48 ||

pratipad-dinam ärabhya yävac chukla-trayodaçém |brahmacaryam adhaù-svapnaà snänaà tri-savanaà caret ||

çrédharaù : adhaù svapnaà çayanam ||48||

viçvanäthaù : çukla-trayodaçrééti prathamänto dvitéyäntaç ca kväcitkaù päöhaù | svapnaà çayanam ||48||

—o)0(o—

|| 8.16.49 ||

varjayed asad-äläpaà bhogän uccävacäàs tathä |ahiàsraù sarva-bhütänäà väsudeva-paräyaëaù ||

—o)0(o—

|| 8.16.50 ||

trayodaçyäm atho viñëoù snapanaà païcakair vibhoù |kärayec chästra-dåñöena vidhinä vidhi-kovidaiù ||

çrédharaù, viçvanäthaù : païcakaiù païcämåtaiù ||50||

—o)0(o—

|| 8.16.51-57 ||

püjäà ca mahatéà kuryäd vitta-çäöhya-vivarjitaù |caruà nirüpya payasi çipiviñöäya viñëave ||süktena tena puruñaà yajeta susamähitaù |

naivedyaà cätiguëavad dadyät puruña-tuñöidam ||äcäryaà jïäna-sampannaà vasträbharaëa-dhenubhiù |toñayed åtvijaç caiva tad viddhy ärädhanaà hareù ||

bhojayet tän guëavatä sad-annena çuci-smite |anyäàç ca brähmaëän chaktyä ye ca tatra samägatäù ||dakñiëäà gurave dadyäd åtvigbhyaç ca yathärhataù |

annädyenäçva-päkäàç ca préëayet samupägatän ||bhuktavatsu ca sarveñu dénändha-kåpaëädiñu |

viñëos tat préëanaà vidvän bhuïjéta saha bandhubhiù ||nåtya-väditra-gétaiç ca stutibhiù svasti-väcakaiù |

kärayet tat-kathäbhiç ca püjäà bhagavato’nvaham ||

—o)0(o—

|| 8.16.58 ||

etat payo-vrataà näma puruñärädhanaà param |pitämahenäbhihitaà mayä te samudähåtam ||

çrédharaù : maya ca te samudähåtam ||58||

—o)0(o—

|| 8.16.59 ||

tvaà cänena mahä-bhäge samyak cérëena keçavam |ätmanä çuddha-bhävena niyatätmä bhajävyayam ||

—o)0(o—

|| 8.16.60 ||

ayaà vai sarva-yajïäkhyaù sarva-vratam iti småtam |tapaù-säram idaà bhadre dänaà ceçvara-tarpaëam ||

çrédharaù : sarva-yajïäkhyo’yaà yajïaù | sarva-vratam iti ca småtam atad-vratam ||60||

viçvanäthaù : sarva-yajïäkhyo’yaà yajïa ity anenaikenaiva sarva-yajïäù kåtä bhavantéty arthaù | evam idaà sarva-vratam tapaù-säram iti asya sarva-tapastväd iti bhävaù | tena yajïa-sära-vrata-sära-däna-sära-çabdenäpédaà väcyam iti dyotitam | éçvara-tarpaëaà cet ca-käräd éçvara-tarpaëo’yaà yajïaù éçvara-tarpaëaà vratam ity evaà ca väcyam ||60||

—o)0(o—

|| 8.16.61 ||

ta eva niyamäù säkñät ta eva ca yamottamäù |tapo dänaà vrataà yajïo yena tuñyaty adhokñajaù ||

viçvanäthaù : éçvara-tarpaëaà vinä sarvam eva viphalam iti dig-darçanenäha ta eveti | anye niyamädyä eva na syuù | yeneti napuàsakam anapuàsakenety-ädi naikatvam ||61||

—o)0(o—

|| 8.16.62 ||

tasmäd etad vrataà bhadre prayatä çraddhayäcara |bhagavän parituñöas te varän äçu vidhäsyati ||

—o)0(o—

iti särärtha-darçinyäà harñiëyäà bhakta-cetasäm |añöame ñoòaço’dhyäyaù saìgataù saìgataù satäm ||*||

—o)0(o—

iti çrémad-bhägavate mahä-puräëe brahma-sütra-bhäñye päramahaàsyaà saàhitäyäà vaiyäsikyäà navama-skandhe

kaçyapäditi-saàväde payo-vrata-kathanaà nämañoòaço’dhyäyaù |

|| 8.16 ||

(8.17)

atha saptadaço’dhyäyaù

vämana-devävirbhävaù aù

|| 8.17.1 ||

çré-çuka uväca—ity uktä sädité räjan sva-bharträ kaçyapena vai | |atiñöhad vratam idaà dvädaçäham atandritä || ||

çrédharaù :tataù saptadaçe’dityä kåte tasmin vrate hariù |

tat käma-püraëäyädau tat putro’bhüd itéryate ||1||

viçvanäthaù :vratiny eväditir viñëuà paçyanté tuñtuve sa täm |

äçväsyäbhüt suto brahma stutaù saptadaçe prabhuù ||1||

—o)0(o—

|| 8.17.2-3 ||

cintayanty ekayä buddhyä mahä-puruñam éçvaram |pragåhyendriya-duñöäçvän manasä buddhi-särathiù ||manaç caikägrayä buddhyä bhagavaty akhilätmani |

väsudeve samädhäya cacära ha payo-vratam ||

viçvanäthaù : manasä pragåhya pragraha-rüpeëa manasä vaçékåtyety arthaù | mano-raçmir buddhi-süta iti pürvokteù | ekägrayä ekägrékåtayä saubhägyä manaç ca vaçékåtaà väsudeve samyag arpá ||2-3||

—o)0(o—

|| 8.17.4-5 ||

tasyäù prädurabhüt täta bhagavän ädi-puruñaù |péta-väsäç catur-bähuù çaìkha-cakra-gadä-dharaù ||taà netra-gocaraà vékñya sahasotthäya sädaram |

nanäma bhuvi käyena daëòavat-préti-vihvalä ||

—o)0(o—

|| 8.17.6 ||

sotthäya baddhäïjalir éòituà sthitänotseha änanda-jaläkulekñaëä |babhüva tüñëéà pulakäkuläkåtis

tad-darçanätyutsava-gätra-vepathuù ||

çrédharaù : préti-vihvalatväd eva sä baddhäïjaliù saté sthitä kevalam éòituà punar notsehe na çaçäka, api tu tüñëéà babhüva | kathaà-bhütä ? änanda-jalair äkule ékñaëe yasyäù | pulakair äkulä äkåtir deho yasyäù | tasya darçanena yo’tyutsavas tena gätre vepathuù kampo yasyäù ||6||

—o)0(o—

|| 8.17.7 ||

prétyä çanair gadgadayä girä hariàtuñöäva sä devy aditiù kurüdvaha |

udvékñaté sä pibatéva cakñuñäramä-patià yajïa-patià jagat-patim ||

çrédharaù : tuñöäva pibatévodvékñyamäëeti ca kriyä-bhedät sety asya padasya dvir-uktir adoñaù ||7||

krama-sandarbhaù : punaù sä cakñuñä pibantévodvékñyamäëä babhüvety arthaù ||7||

viçvanäthaù : udvékñaté utkarñeëa tathä vékñyamäëo yathä cakñuñä taà pibatévotprekñate ity arthaù | ramä-patià tat-putrebhyaù sarva-sampat-pradätäraà yajïa-patià yajïa-säräkhya-vratäd ävirbhavantaà jagat-patim avatérya jagad-uddhartäram ||7||

—o)0(o—

|| 8.17.8 ||

çré-aditir uväca—yajïeça yajïa-puruñäcyuta tértha-päda |

tértha-çravaù çravaëa-maìgala-nämadheya ||äpanna-loka-våjinopaçamodayädya

çaà naù kådhéça bhagavann asi déna-näthaù

çrédharaù : ayatnato vinirjitya daityän atyürjitän api |

bhaktän rakñitum éças tvam ity astaud aditis tribhiù || iti |

yajïeçety-ädi-daçabhiù saàbodhanais taväçakyaà kim api nästéti vadanté prärthayate—çaà naù kådhi | yato dénänäà natho’si tvam | térthaà çravaù kértir yasya | çravaëam eva maìgalaà yasya, tan nämadheyaà yasya | äpannänäà çaraëa-gatänäà våjinopaçamäyodayo yasya ||8||

viçvanäthaù : yajïeça he vrata-yajïa-phala-prada ! yajïa-puruña he majjanmävadhi-yajanéya-puruña ! acyuta ! he sva-bhakta-çakrädi-cyuti-vinäçin ! tértha-päda ! he gaìgotpädayiñyac-caraëa-padma ! tértha-çravaù ! he jagat-pävané-bhaviñyad-bali-cchalanädi-kérte ! he karëänandi-bhaviñyad-upendra-trivikramädi-näman ! he vipanna-mad-vidha-jana-duùkha-praçamakävatärety eva bhävärtha-sücaka-sambodhana-padäny adityä mukhät svayam eva niùsåtänéti jïeyam ||8||

—o)0(o—

|| 8.17.9 ||

viçväya viçva-bhavana-sthiti-saàyamäyasvairaà gåhéta-puru-çakti-guëäya bhümne |sva-sthäya çaçvad-upabåàhita-pürëa-bodha-

vyäpäditätma-tamase haraye namas te ||

çrédharaù : bhümne mahate namaù | mahattve hetavaù, viçväya viçvasya bhavana-sthiti-saàyam ärthaà svairaà gåhétäù puruçakter mäyäyä guëa yena tasmai | tathäpi svasthäyäpracyuta-svarüpäya | kutaù ? çaçvad upabåàhito nityorjito yaù pürëa-bodhas tena vyäpäditaà nitya-nirastam ätmani tamo mäyä-lakñaëaà yena tasmai ||9||

krama-sandarbhaù : viçväya käryasya käraëävyatirekät tad-rüpatvena vyapadiñöäya, svatas tu viçvasya bhavanädayo yasmät, tat na svarüpäya | na kevalam etävat tac-chaktitvaà, kintu svairam amaryädaà yathä syät tathä

gåhétä dhåtäù puravaù çaktayaù säkñäc chré-prabhåtayas tad-våtti-bhütä guëä aiçvaryädyäç ca yena tasmai | ataù svarüpato bhümne1 paripürëatamäya, ata eva svasthäya nityaika-rüpäya, ata eva çaçvad-upabåàhito bhaktänäà hådi nityam eva varddhito yaù pürëa-bodhaù svänubhavaù, tena vyäpäditaà näçitam ätma-tama ätma-viñayaù, tad-ajïänäàço yena tasmai haraye | sarva-duùkha-haratvena sarva-manoharatvena tan-nämne namaù ||9||

viçvanäthaù : tavaiçvaryam apäraà jïätvaiväha—tväm eva prapadye ity äha—viçväyeti | bhümne mahate namaù | sveñu bhakteñu tiñöhatéti tasmai çaçvad upabåàhito yaù pürëo bodhaù, tena vyäpäditaà nitya-nirastam ätmani tamo mäyä-lakñaëaà yena tasmai ||9||

—o)0(o—

|| 8.17.10 ||

äyuù paraà vapur abhéñöam atulya-lakñmérdyo-bhü-rasäù sakala-yoga-guëäs tri-vargaù |

jïänaà ca kevalam ananta bhavanti tuñöättvatto nåëäà kim u sapatna-jayädir äçéù ||

çrédharaù : asmadéya-mano-ratha-püraëam éñat-karam eva taveti kaimutya-nyäyenäha—äyuù paraà brahmäyuù | punar api dyauç ca bhüç ca rasä-talaà ca dyo-bhü-rasäù | dyaur iti påthak päöhe bhüç ca rasäç ca bila-svargä iti vigrahaù | raseti päöhe tréëi padäni | sakalä yoga-guëä aëimädayaù ||10||

viçvanäthaù : yad väïchitaà tu tvaà pürayiñyasy eveti kaimutya-nyäyenäha—äyur iti | dyaur bhürasä iti samäsenäsamäsena ca päöha-dvayam | yoga-guëä aëimädyäù ||10||

—o)0(o—

|| 8.17.11 ||

çré-çuka uväca—adityaivaà stuto räjan bhagavän puñkarekñaëaù |kñetra-jïaù sarva-bhütänäm iti hoväca bhärata ||

çrédharaù, viçvanäthaù : kñetra-jïo’ntaryämé ||11||

1 vibhümne (ìa)

—o)0(o—

|| 8.17.12 ||

çré-bhagavän uväca—deva-mätar bhavatyä me vijïätaà cira-käìkñitam |

yat sapatnair håta-çréëäà cyävitänäà sva-dhämataù ||

çrédharaù : sapatnair håtä çrér yeñäà sva-dhämataç cyävitänäà ca puträëäà saàbandhi yat tad bhavatyäç ciram äkäìkñitaà mayä vijïätam ||12||

viçvanäthaù : tasyäù bhakteù sakämatvaà vyaïjayän näha yat sapatnair iti | sva-patnaiç cyävitänäà devänäà yac cira-käìkñitaà tad eva bhavatyäç cira-käìkñitaà mayä jïätam ||12||

—o)0(o—

|| 8.17.13 ||

tän vinirjitya samare durmadän asurarñabhän |pratilabdha-jaya-çrébhiù putrair icchasy upäsitum ||

çrédharaù : käìkñitam eväha—tän iti tribhiù | pratilabdho jayaç ca çréç ca yaiù, taiù putraiù sahopäsitum ekatra sthätum icchasi ||13||

viçvanäthaù : putraiù saha upa ädhikyena äsitum sva-räjye upaviñöum icchasi | yad vä, taiù sahaiva mäm upäsituà, na tv ekäkinéty arthaù ||13||

—o)0(o—

|| 8.17.14 ||

indra-jyeñöhaiù sva-tanayair hatänäà yudhi vidviñäm |striyo rudantér äsädya drañöum icchasi duùkhitäù ||

viçvanäthaù : äsädya sva-sthänaà präpya ||14||

—o)0(o—

|| 8.17.15 ||

ätmajän susamåddhäàs tvaà pratyähåta-yaçaù-çriyaù |näka-påñöham adhiñöhäya kréòato drañöum icchasi ||

çrédharaù : pratyähåtaà yaçaç ca çréç ca yais tän ||15||

—o)0(o—

|| 8.17.16 ||

präyo’dhunä te’sura-yütha-näthäapäraëéyä iti devi me matiù |

yat te’nuküleçvara-vipra-guptäna vikramas tatra sukhaà dadäti ||

çrédharaù : apäraëéyä anatikramaëéyäù | yad yasmät anuküla éçvaraù kälo yeñäà tair viprair guptä rakñitäù | anukülair éçvaraiù samarthair viprair guptä iti vä ||16||

viçvanäthaù : anukülair éçvaraiù samarthaiç ca viprai rakñitäù ||16||

—o)0(o—

|| 8.17.17 ||

athäpy upäyo mama devi cintyaùsantoñitasya vrata-caryayä te |

mamärcanaà närhati gantum anyathäçraddhänurüpaà phala-hetukatvät ||

çrédharaù : mama maya cintya eva | tatra hetuù—santoñitasyety-ädi | çraddhänurüpam icchänusäreëa phala-hetutvät ||17||

krama-sandarbhaù : mamärcanaà kartå çraddhä’nurüpaà gantum arhati | yad yat phala-dätåtvena pratéti-viñayaù syät, tat tat sarvam eva saìgrahétuà

yogyaà bhavati, nätränyathä | kutaù? taträha—phala-hetukatvät, phalam aträvyabhicäri-bhakti-rüpa-käraëakatväd ity arthaù ||17||.

viçvanäthaù : gantuà bhavituà phalasya hetukatvät uttama-käraëatvam ||17||

—o)0(o—

|| 8.17.18 ||

tvayärcitaç cäham apatya-guptayepayo-vratenänuguëaà saméòitaù |

sväàçena putratvam upetya te sutängoptäsmi märéca-tapasy adhiñöhitaù ||

çrédharaù : märécasya tapasy adhiñöhäya sthitaù san goptäsmi pälayiñyämi ||18||

krama-sandarbhaù : nanv evaà sati samare çatru-nirjayädi-rüpo’pi mama manoratho’yam amogha-bhajanät tvatta eva siddhyet ? taträha—tvayärcita iti | apatya-guptaya iti, täm eva saìkalpayantéty arthaù | samprati mat-präptyaiva tu manorathäntaräëy api jätänéti bhävaù | payo-vratenärcitaù tasyaivänuguëam anurüpaà yathä syät tathä saméòitaç cäham ity anvayaù ||18||

viçvanäthaù : märécasya kaçyapasya tapaùsu adhiñöhäya sthitaù san ||18||

—o)0(o—

|| 8.17.19 ||

upadhäva patià bhadre prajäpatim akalmañam |mäà ca bhävayaté patyäv evaà rüpam avasthitam ||

çrédharaù : ataù patim upadhäva bhajasva ||19||

—o)0(o—

|| 8.17.20 ||

naitat parasmä äkhyeyaà påñöayäpi kathaïcana |

sarvaà sampadyate devi deva-guhyaà susaàvåtam ||

çrédharaù : devaëäà guhyaà rahasyaà sarvaà susaàvåtaà suguptaà sat sampadyate siddhyati ||20||

krama-sandarbhaù : atra çré-guroù çré-bhagavato vä prasäda-labdhaà sädhana-sädhya-gataà svéya-sarvasva-bhütaà yat kim api rahasyaà, tat tu na kasmaicit prakäçanéyaà, yathäha—naitad iti | sampadayate phaladaà bhavati ||20||

—o)0(o—

|| 8.17.21 ||

çré-çuka uväca—etävad uktvä bhagaväàs tatraiväntaradhéyata |

aditir durlabhaà labdhvä harer janmätmani prabhoù |upädhävat patià bhaktyä parayä kåta-kåtyavat ||

çrédharaù : prabhor harer ätmani janma labdhvä ||21||

viçvanäthaù : kåta-kåtyavat kåtärtham eva ||21||

—o)0(o—

|| 8.17.22 ||

sa vai samädhi-yogena kaçyapas tad abudhyata |praviñöam ätmani harer aàçaà hy avitathekñaëaù ||

çrédharaù : avitatham ékñaëaà dåñöir yasya saù ||22||

viçvanäthaù : avitathekñaëaù avyartha-jïänaù ||22||

—o)0(o—

|| 8.17.23 ||

so’dityäà véryam ädhatta tapasä cira-sambhåtam |

samähita-manä räjan däruëy agnià yathänilaù ||

çrédharaù : anilo yathä sarvatra samo’pi däruëi saìgharñeëa vana-dähakam agnim ädhatte, evaà svayaà putreñu samo’pi daitya-kñapaëaà véryam ädhattety arthaù ||23||

krama-sandarbhaù : véryaà bhagavad-rüpaà tejaù ||23||

viçvanäthaù : véryaà bhagavad-rüpaà tejaù | samähita-manä bhagavat-svarüpaikägra-cittaù | anilo yathä saìgharñeëa därustham agnim eva mürtaà däru-garbhe prakaöékaroti tathaiva kaçyapo’ntaù-karaëasthaà bhagavantam eva sva-deha-saìgena tadéya-garbha-sthirécakärety arthaù | yathaivägnir anila-därv-aàço na bhavati, tathaiva bhagavad-deho’pi kaçyapädity-aàço na bhavatéti çukra-çoëita-sambandho nirastaù ||23||

—o)0(o—

|| 8.17.24 ||

aditer dhiñöhitaà garbhaà bhagavantaà sanätanam |hiraëyagarbho vijïäya saméòe guhya-nämabhiù ||

çrédharaù : dhiñöhitam adhiñöhäya sthitam | saméòe tuñöävety arthaù ||24||

krama-sandarbhaù : guhyeti näma-mätrasya rahasyatoktiù, na tv etävatäm eva, präyeëa veda tad idaà na mahä-jano’yam [bhä.pu. 6.3.25] ity-ädy-ukteù ||24||

viçvanäthaù : dhiñöhitam adhiñöhitam | guhya-nämabhiù saméòe iti stuti-miñeëa bhakti-vaçyasya bhagavato näma-saìkértana-lakñaëäà bhaktim eva cakärety arthaù ||24||

—o)0(o—

|| 8.17.25 ||

çré-brahmoväca—jayorugäya bhagavann urukrama namo’stu te |

namo brahmaëya-deväya tri-guëäya namo namaù ||

—o)0(o—

|| 8.17.26 ||

namas te påçni-garbhäya veda-garbhäya vedhase |tri-näbhäya tri-påñöhäya çipi-viñöäya viñëave ||

çrédharaù : aditer eva pürvasmiï janmani påçnir iti näma tasyä garbhäyärbhakäya | vedä garbhe yasya | yad vä, vedänäà garbhäya | vedeñu prakäçamänäyety arthaù | trayo lokä nabhau yasya sa tri-näbhas tasmai | trayäëäà lokänäà påñöhe upari sthitäya | çipi-çabdena paçavo jéväs teñv antaryämitayä praviñöäya, yajïo vai viñëuù paçavaù çipir yajïa eva paçuñu pratitiñöhati iti çruteù | yad vä, çipayo raçmayas tair veñöitäyety arthaù | tathäpi viñëave vyäpine ||26||

viçvanäthaù : trayo lokä näbhau yasya tasmai | trayäëäm ürdhvädho-madhya-varti-lokänäà påñöha-rüpa-vaikuëöha-sthitatvät tripåñöhäya | çipi-çabdena paçavo jéväù, teñv antaryämitvena praviñöäya ||26||

—o)0(o—

|| 8.17.27 ||

tvam ädir anto bhuvanasya madhyamananta-çaktià puruñaà yam ähuù |

kälo bhavän äkñipatéça viçvaàsroto yathäntaù patitaà gabhéram ||

çrédharaù : antaù-patitaà tåëädi yathä gabhéraà srota äkñipaty äkarñati, tathä kälätmä bhavän viçvam äkñipati ||27||

viçvanäthaù : gabhéraà nady-ädi-srotaù kartå yathä sväntaà patitaà tåëädikam äkarñati ||27||

—o)0(o—

|| 8.17.28 ||

tvaà vai prajänäà sthira-jaìgamänäàprajäpaténäm asi sambhaviñëuù |divaukasäà deva divaç cyutänäàparäyaëaà naur iva majjato’psu ||

çrédharaù : prajäpaténäà ca tvam eva sambhaviñëur utpädana-çélo’si | ayaà bhävaù—na hy evaà-bhütasya tava janmädi-saàbhavaù, kintu devänäà prajä-paténäà prajänäà ca paramäçrayatvena tat kärya-sädhanäyävatäro’yam | atas tän svarga-cyutän punaù svarge sthäpayeti ||28||

viçvanäthaù : saïcariñëur ävirbhaviñëuù san | prajäpaténäà paräyaëaà paramäçrayaù ||28||

—o)0(o—

iti särärtha-darçinyäà harñiëyäà bhakta-cetasäm |añöame’yaà saptadaçaù saìgataù saìgataù satäm ||*||

—o)0(o—

vämana-devävirbhävo nämasaptadaço’dhyäyaù |

|| 8.17 ||

(8.18)

athäñöädaço’dhyäyaù

bali-vämana-saàvädaù

|| 8.18.1 ||

çré-çuka uväca—itthaà viriïca-stuta-karma-véryaù

prädurbabhüvämåta-bhür adityäm |catur-bhujaù çaìkha-gadäbja-cakraù

piçaìga-väsä nalinäyatekñaëaù ||

çrédharaù :tatas tv añöädaçe bhütvä vämanaù sat-kåto’khilaiù |

yajïaà gatas tatas tena sat-kåtyokto varän våëu ||

itthaà viriïcena stutaà karma deva-kärya-lakñaëaà véryaà ca prabhävo yasya saù | harir adityäà prädur babhüveti trayäëäm anvayaù | amåta-bhür måtyu-janma-çünyaù | çaìkha-gadäbja-cakräëy asya santéti tathä | arça-äditvena matv-arthéyo’c-pratyayaù | avisarga-päöhe sa cäsau piçaìga-väsäç ca ||1||

krama-sandarbhaù : ittham iti trikam ||1||

viçvanäthaù : añöädaçe harir bhütvä vämano brahma-sütra-bhåt |

baler yajïaà gatas tena varän våëv iti bhäñitaù ||

amåta-bhüù präkåtänäm iva na måtä na näçavaté bhür utpattir yasya saù | janma-karma ca me divyam [gétä 4.9] ity ukteù | çaìkha-gadäbja-cakra ity arça-ädy-aj-antam | avisarga-päöhe sa cäsau piçaìga-väsäç ca ||1||

—o)0(o—

|| 8.18.2 ||

çyämävadäto jhaña-räja-kuëòala-tviñollasac-chré-vadanämbujaù pumän |

çrévatsa-vakñä balayäìgadollasat-kiréöa-käïcé-guëa-cäru-nüpuraù ||

çrédharaù : jhaña-räjo makaras tad-äkärayoù kuëòalayos tviñä ullasanté çrér vadanämbuje yasya | çrévatso vakñasi yasya valayair aìgadaiç ca sahollasanti kiréöädéni yasya ||2||

viçvanäthaù : çyämaç cäsäv avadätaç cinmayatvena çuddhaç ceti saù | jhaña-räjo makaraù | valayair aìgadaiç ca sahollasanti kiréöädéni yasya saù ||2||

—o)0(o—

|| 8.18.3 ||

madhu-vräta-vrata-vighuñöayä svayäviräjitaù çré-vanamälayä hariù |

prajäpater veçma-tamaù svarociñävinäçayan kaëöha-niviñöa-kaustubhaù ||

çrédharaù : çrématyä vana-mälayä viräjitaù | veçma-gataà tamaù ||3||

viçvanäthaù : çrématyä vana-mälayä viräjitaù ||3||

—o)0(o—

|| 8.18.4 ||

diçaù praseduù saliläçayäs tadäprajäù prahåñöä åtavo guëänvitäù |dyaur antarékñaà kñitir agni-jihvägävo dvijäù saïjahåñur nagäç ca ||

çrédharaù, viçvanäthaù : agni-jihvä deväù | nagäù parvatäù ||4||

—o)0(o—

|| 8.18.5 ||

çroëäyäà çravaëa-dvädaçyäàmuhürte’bhijiti prabhuù |

sarve nakñatra-tärädyäçcakrus taj-janma dakñiëam ||

çrédharaù : tat-prädurbhäva-samayam äha—çroëäyäm iti | bhädra-pada-çukla-dvädaçé çravaëa-dvädaçéti prasiddhä tasyäm | taträpi çroëäyäà çravaëa-sthe candra ity arthaù | taträpi çravaëasya prathamäàçe’bhijiti nakñatre | tac ca çrutyä darçitam—abhijin näma nakñatram upariñöäd añäòhänäm adhas täc chroëäyäù iti | evaà viçiñöe muhürte prabhuù prädurbabhüvety arthaù | kià ca, nakñaträëy açviny-ädéni tärä-çabdena grahä guru-çukrädayas te ädyä yeñäà te süryädayo’pi sarve tasya janma dakñiëam udäraà cakruù | janma-muhürte guëä bahavo babhüvur ity arthaù ||5||

krama-sandarbhaù : çroëäyäm abhijiti nakñatre muhürte cäbhijitéty anvayaù ||5||

viçvanäthaù : tat-prädurbhäva-samayam äha—çroëäyäm iti | bhädra-çukla-dvädaçé çravaëa-dvädaçéti prasiddhä, tasyäm | taträpi çroëäyäà çravaëa-sthe candra ity arthaù | taträpi çravaëasya prathamäàçe’bhijiti nakñatre | tac ca çrutyä darçitam—abhijin-näma nakñatram upariñöäd añäòhäyäù caraëäravindäyäù adhastäd iti | jyotiñeëa ca | uttaräñäòhäçeñärdhät caraëäravindädau liptikä-catuñke ca abhijit, tat-sthe khecare vijïeya rohiëé-viddheti | muhürte sva-janmocita-çubha-muhürta ity arthaù |

yad vä, abhi sarvato-bhävena jit jayo yataù, tasmin muhürte parama-çubha-lagna ity arthaù | jaya-lakñaëam eväha—tärägrahä guru-çukrädayaù, te ädyä yeñäà te süryädayo’pi sarve taj-janma dakñiëam udäraà cakruù iti çré-svämi-caraëaiù ||5||

—o)0(o—

|| 8.18.6 ||

dvädaçyäà savitätiñöhan madhyandina-gato nåpa |vijayä-näma sä proktä yasyäà janma vidur hareù ||

çrédharaù : viçeñäntaram äha—yasyäà dvädaçyäà harer janma tat tasyäm ahany eva viduù | tadä ca madhyan-dina-gataù savitätiñöhat | sä ca dvädaçé vijayä näma proktety anvayaù ||6||

viçvanäthaù : ahani madhyandina-gataù savitä yadäbhüt, tadä janmeti çeñaù | yasyäà dvädaçyäà janma viduù sä vijayä proktä ||6||

—o)0(o—

|| 8.18.7 ||

çaìkha-dundubhayo nedur mådaìga-paëavänakäù |citra-väditra-türyäëäà nirghoñas tumulo’bhavat ||

çrédharaù : çaìkhädayo ye teñäm anyeñäà ca citra-türyäëäà nirghoño’bhavat ||7||

viçvanäthaù : çaìkhädayo nedur iti çeñaù ||7||

—o)0(o—

|| 8.18.8 ||

prétäç cäpsaraso’nåtyan gandharva-pravarä jaguù |tuñöuvur munayo devä manavaù pitaro’gnayaù ||

çrédharaù, viçvanäthaù : devä manava ity-ädénäà kusumaiù samaväkirann iti tåtéyenänvayaù ||8||

—o)0(o—

|| 8.18.9-10 ||

siddha-vidyädhara-gaëäù sakimpuruña-kinnaräù |cäraëä yakña-rakñäàsi suparëä bhujagottamäù ||gäyanto’tipraçaàsanto nåtyanto vibudhänugäù |adityä äçrama-padaà kusumaiù samaväkiran ||

—o)0(o—

|| 8.18.11 |

dåñöväditis taà nija-garbha-sambhavaàparaà pumäàsaà mudam äpa vismitä |

gåhéta-dehaà nija-yoga-mäyayä

prajäpatiç cäha jayeti vismitaù ||

—o)0(o—

|| 8.18.12 ||

yat tad vapur bhäti vibhüñaëäyudhairavyakta-cid-vyaktam adhärayad dhariù

babhüva tenaiva sa vämano baöuùsampaçyator divya-gatir yathä naöaù ||

çrédharaù : vismayäntaram äha—yat tad iti | yat tad vapur harir adhärayat prakaöitaväàs tenaiva vapuñä mätä-pitroù saàpaçyator eva vämano baöur babhüva | divya-gatir adbhuta-ceñöitaù | svayaà kathaà-bhütaù ? avyakta-cid-rüpaù | katham adhärayat ? bhätir déptir vibhüñaëäni cäyudhäni ca, tair vyaktaà yathä bhavati, tathä ||12||

krama-sandarbhaù : arthaç cäyam—yad vapuù çaréram avyaktaà, na kenäpi vyajyate, yac cit pürëänandas tat-svarüpam eva sad-vibhüñaëäyudhair bhäti, tad vapus tathä1 prapaïce’pi vyaktaà yathä syät, tathädhärayat sthäpitavän | punaç ca tenaiva vapuñä vämano baöur babhüva hariù | eva-käreëa pariëäma-veñäntara-yogädikaà niñiddham | kadä ? pitroù sampaçyatoù | tad-bhäve hetuù—divyäù paramäcintyäù yad gataà bhavac ca bhaviñyac ca [bå.ä.u. 3.9.3] ity-ädi-çruteù | svasminn eva nitya-sthitänäà nänä-saàsthänänäà prakäçanäprakäçana-rüpä gatayaç ceñöä yasya saù |

taträlaksita-svadharma-mätrolläsäàçe dåñöänta-leçaù—yathä naöa iti | naöo’pi kaçcid äçcaryatamä divyä parama-vismäpikä gatir hastaka-rüpä ceñöä yasya, tathäbhütaù san | tenaiva rüpeëa veña-mäyädikam2 anurékåtyäpi nänäkäratäà darçayati | svargyo naöo vä divya-gatiù | tataç ca tat-tad-anukaraëaà tasyätyanta-tad-äkäram eva bhavati | atra parameçvaraà vinä anyasya sarväàçe tädåçatväbhävät na ca dåñöänte khaëòatva-doñaù prasaïjanéyaù3 | yathä bhakñita-kéöa-pariëäma-lälä-jäta-tantu-sädhano’py ürëa-näbhaù parameçvarasya jagat-såñöäv ananya-sädhakatve dåñöäntaù çrüyate—yathorëa-näbhir hådayät [bhä.pu. 11.9.21] ity-ädi, tadvat ||12|| (bhagavat-sandarbha 40)

viçvanäthaù : vibhüñaëäyudhaiù saha yad vapur bhäti, vartamäna-nirdeçena vapuño nityatvaà vyaïjitam | kià ca, yad avyaktaà ca cit-svarüpaà 1 tadä iti bhagavat-sandarbhaù2 vaiñamyädikaà iti bhagavat-sandarbhaù.3 prapaïcanéyaù iti bhagavat-sandarbhaù.

ca, tad eva vyaktaà kåpayaiva vyaktékåtam | adhärayat, na tv abhüta-caram eva taj jagrähety arthaù | pitroù sukhärtham iti bhävaù | tenaiva, na tu mäyikena kenacid ity arthaù | divyä durgamäù satyä gatayaç ceñöä yasya tathä-bhüto mahä-yogeçvaro naöaù sa hi sva-svarüpataù påthag-bhütaà svarüpaà kurvann apy apåthag-bhütam eva karoti | tathaiva haris tena cinmaya-vapuñaiva vapur babhüvety arthaù ||12||

—o)0(o—

|| 8.18.13 ||

taà vaöuà vämanaà dåñövä modamänä maharñayaùkarmäëi kärayäm äsuù puraskåtya prajäpatim ||

çrédharaù : karmäëi jäta-karmädéni ||13||

viçvanäthaù : karmäëi cüòopanayanädéni ||13||

—o)0(o—

|| 8.18.14-16 ||

tasyopanéyamänasya sävitréà savitäbravétbåhaspatir brahma-sütraà mekhaläà kaçyapo’dadät ||

dadau kåñëäjinaà bhümir daëòaà somo vanaspatiùkaupénäcchädanaà mätä dyauç chatraà jagataù pateù ||

kamaëòaluà veda-garbhaù kuçän saptarñayo daduùakña-mäläà mahäräja sarasvaty avyayätmanaù ||

çrédharaù : vanaspatir vanänäà patiù somaù ||15||

—o)0(o—

|| 8.18.17 ||

tasmä ity upanétäya yakña-räö pätrikäm adätbhikñäà bhagavaté säkñäd umädäd ambikä saté ||

çrédharaù, viçvanäthaù : pätrikäà bhikñä-pätrém ||17||

—o)0(o—

|| 8.18.18 ||

sa brahma-varcasenaivaà sabhäà sambhävito vaöuùbrahmarñi-gaëa-saïjuñöäm atyarocata märiñaù ||

çrédharaù : sa evaà saàbhävito maåiñaù çreñöho baöur brahma-varcasena brahmarñi-gaëa-saïjuñöäà täà sabhäm atikramyärocata ||18||

viçvanäthaù : brahma-varcasena brahma-tejasä saàbhävitaù | kärita-sambhävanaù | brahmacäritven a pratyäyita ity arthaù | atikramyärocata | märiñaù çreñöhaù ||18||

—o)0(o—

|| 8.18.19 ||

samiddham ähitaà vahnià kåtvä parisamühanamparistérya samabhyarcya samidbhir ajuhod dvijaù ||

—o)0(o—

|| 8.18.20 ||

çrutväçvamedhair yajamänam ürjitaàbalià bhågüëäm upakalpitais tataùjagäma taträkhila-sära-sambhåto

bhäreëa gäà sannamayan pade pade ||

çrédharaù : yad-arthaà baöur babhüva, tad äha—çrutvety-ädi yävat samäpti | yajamänaà yajantam | bhågüëäà bhågubhiù | upakalpitaiù pravartitaiù | akhilena säreëa balena saàbhåtaù saàpürëaù ||20||

viçvanäthaù : bhågüëäm upakalpitaiù bhågubhiù sampäditaiù | akhilaiù särair viveka-dhairya-päëòityädibhiù saàbhåtaù pürëaù | bhäreëa kåpaiçvaryädi garimëä gäà påthvéà samyaì-namaskäraà kärayan ||20||

—o)0(o—

|| 8.18.21 ||

taà narmadäyäs taöa uttare balerya åtvijas te bhågukaccha-saàjïake |

pravartayanto bhågavaù kratüttamaàvyacakñatäräd uditaà yathä ravim ||

çrédharaù : narmadäyä uttare taöe bhågu-kaccha-saàjïake kñetre kratüttamaà pravartayanto ye baler åtvijo bhågavas te taà vyacakñatäpaçyan | ärät samépa evoditaà ravim iva ||21||

—o)0(o—

|| 8.18.22 ||

te åtvijo yajamänaù sadasyähata-tviño vämana-tejasä nåpa |

süryaù kiläyäty uta vä vibhävasuùsanat-kumäro’tha didåkñayä kratoù ||

çrédharaù : ta åtvig-ädayaù süryaù kilety evam ädi vyatarkayann iti çeñaù ||22||

viçvanäthaù : ta åtvig-ädayaù evam vyatarkayann iti çeñaù ||22||

—o)0(o—

|| 8.18.23 ||

itthaà saçiñyeñu bhåguñv anekadhävitarkyamäëo bhagavän sa vämanaù |chatraà sadaëòaà sajalaà kamaëòaluàviveça bibhrad dhayamedha-väöam ||

çrédharaù : haya-medha-väöam açvamedha-maëòapaà viveça ||23||

viçvanäthaù : ittham iti yathä åtvig-ädayo vyatarkayan itthaà bhåguñu bhågubhir api vitarkyamäëaù | hayamedha-bäöam açvamedha-maëòapam ||23||

—o)0(o—

|| 8.18.24-25 ||

mauïjyä mekhalayä vétam upavétäjinottaram |jaöilaà vämanaà vipraà mäyä-mäëavakaà harim ||

praviñöaà vékñya bhågavaù saçiñyäs te sahägnibhiù |pratyagåhëan samutthäya saìkñiptäs tasya tejasä ||

çrédharaù : upavétäjinam upavétavad dhåtam ajinam evottaram uttaréyaà yasya tam ||24|| saìkñiptä abhibhütäù santaù ||25||

viçvanäthaù : vétaà yuktaà, upavétavad dhåtam ajinam evottaram uttaréyaà yasya tam | mäyayä svarüpeëaiva mäëavakaà bälam | svarüpa-bhütayä nitya-çaktyä mäyäkhyayä yutaù iti çruteù | pratyagåhëan yathä-vidhi nati-vinayärghyädi-dänena sammänayämäsuù |

pratigrahaù svékaraëe sainya-påñöhe patadgrahe | dvijebhyo vidhivad deye iti mediné ||24-25||

—o)0(o—

|| 8.18.26 ||

yajamänaù pramudito darçanéyaà manoramam |rüpänurüpävayavaà tasmä äsanam äharat ||

çrédharaù : rüpasyänurüpä avayavä yaya tam | dåñöveti çeñaù ||26||

—o)0(o—

|| 8.18.27 ||

svägatenäbhinandyätha pädau bhagavato baliù |avanijyärcayäm äsa mukta-saìga-manoramam ||

krama-sandarbhaù : mukta-saìgänäm api manoramaà yathä syät ||27||

viçvanäthaù : mukta-saìgänäm ätmärämäëäà mano ramayatéti tam ||27||

—o)0(o—

|| 8.18.28 ||

tat-päda-çaucaà jana-kalmañäpahaàsa dharma-vin mürdhny adadhät sumaìgalam |

yad deva-devo giriçaç candra-maulirdadhära mürdhnä parayä ca bhaktyä ||

çrédharaù : candra-mauliç cety anvayaù | apy-arthe ca-käraù | candra-maulir api gaìgä-rüpaà yan-mürdhnä dadhärety arthaù ||28||

krama-sandarbhaù : devadeva! sarvärädhyo’pi1 girau çete giriçaù paramänäsakto’pi candramauliù svabhävata evämåta-sära-sikta-tanur api ||28||

viçvanäthaù : candra-maulir laläöe dhåta-candro’pi mürdhnä candrasyäpy upari dadhära iti bhävaù ||28||

—o)0(o—

|| 8.18.29 ||

çré-balir uväca—svägataà te namas tubhyaà brahman kià karaväma te |

brahmarñéëäà tapaù säkñän manye tvärya vapur-dharam ||

çrédharaù : he ärya ! tvä tväà säkñät pratyakñaà brahmarñéëäà tapa eva manye | kathaà-bhütaà tapaù ? vapur-dharaà mürti-dhäri ||29||

1 sarvärädhyärädhyo’pi (ka)

viçvanäthaù : tvä tväà vapur-dharaà mürtimat-tapa eva manye, säkñän mat-pratyakñébhütam ||29||

—o)0(o—

|| 8.18.30 ||

adya naù pitaras tåptä adya naù pävitaà kulamadya sviñöaù kratur ayaà yad bhavän ägato gåhän ||

—o)0(o—

|| 8.18.31 ||

adyägnayo me suhutä yathä-vidhidvijätmaja tvac-caraëävanejanaiù

hatäàhaso värbhir iyaà ca bhür ahotathä punétä tanubhiù padais tava ||

çrédharaù : tvac-caraëävanejanair värbhir hatam aàho yasya, tasya me punétä pavitré-kåtä ||31||

viçvanäthaù : tvac-caraëäv anejanair värbhiù | padaiç caraëa-cihnair iyaà bhüù punétä pavitrékåtä ärñaù prayogaù ||31||

—o)0(o—

|| 8.18.32 ||

yad yad vaöo väïchasi tat pratéccha metväm arthinaà vipra-sutänutarkaye |

gäà käïcanaà guëavad dhäma måñöaàtathänna-peyam uta vä vipra-kanyäm | grämän samåddhäàs turagän gajän värathäàs tathärhattama sampratéccha ||

çrédharaù : me mattaù pratéccha gåhäëa | he arhattama püjyatama ||32||

—o)0(o—

iti särärtha-darçinyäà harñiëyäà bhakta-cetasäm |añöame’ñöädaço’dhyäyaù saìgataù saìgataù satäm ||*||

—o)0(o—

bali-vämana-saàvädo näma añöädaço’dhyäyaù |

|| 8.18 ||

(8.19)

athonaviàço’dhyäyaù

|| 8.19.1 ||

çré-çuka uväca—iti vairocaner väkyaà dharma-yuktaà sa sünåtam |

niçamya bhagavän prétaù pratinandyedam abravét ||

çrédharaù :ünaviàçe tu hariëä yäcite ca pada-traye |

pratiçrute ca balinä jänan bhågur avärayat ||dätuù stutiù svayaà tuñöir ity-ädi prastutocitam |

vaktavyam iti bhikñüàs tu çikñayann äha vämanaù ||1||

viçvanäthaù :pada-traya-mitäà bhümià viñëunä prärthaitaà balim |

ditsantam asmai çukras tu nyayyaitaséd ünaviàçake ||1||

—o)0(o—

|| 8.19.2 ||

çré-bhagavän uväca—vacas tavaitaj jana-deva sünåtaà

kulocitaà dharma-yutaà yaças-karam |yasya pramäëaà bhågavaù sämparäyepitämahaù kula-våddhaù praçäntaù ||

çrédharaù : vacas tavaitad iti ñoòaçabhiù | he jana-deva, säàparäye pära-laukike dharme pitämahaç ca prahrädaù pramäëam ||2||

viçvanäthaù : dätuù stutià svalpa-yäcïäà santoña-vyaïjanäà dhåtim | bhikñün bahutaraà lipsün çikñayann äha vämanaù | vaca iti ñoòaçabhiù yasya tava aihike dharme bhågavaù pramäëam | sämparäye päralaukike pitämahaù prahlädaù ||2||

—o)0(o—

|| 8.19.3 ||

na hy etasmin kule kaçcin niùsattvaù kåpaëaù pumän |pratyäkhyätä pratiçrutya yo vädätä dvijätaye ||

çrédharaù : niùsattvasya lakñaëaà yo dvijätaye yäcakäya pratyäkhyätä na dadäméti vaktä | kåpaëasya lakñaëaà prathamaà pratiçrutya yo vä na däteti ||3||

viçvanäthaù : niùsattvasya lakñaëaà—pratyäkhyätä niùsattva-viçeñasya kåpaëasya lakñaëaà prathamaà pratiçrutya yo’dätä | vä-çabdät pratyäkhyätä ||3||

—o)0(o—

|| 8.19.4 ||

na santi térthe yudhi cärthinärthitäùparäìmukhä ye tv amanasvino nåpa |

yuñmat-kule yad yaçasämalenaprahräda udbhäti yathoòupaù khe ||

çrédharaù : térthe dänävasare | yad yasmin yuñmat-kule ||4||

viçvanäthaù : térthe dänävasare arthino brähmaëädi-yäcakenärthitä nåpä däna-paräìmukhä yudhi yuddhävasare arthinä kñatriyädinä arthitä yuddha-paräìmukhä ye amanasvinaù anudära-cittä nåpäs te yuñmat-kule na santéty arthaù | yeñäà yaçasä ||4||

—o)0(o—

|| 8.19.5 ||

yato jäto hiraëyäkñaç carann eka imäà mahém |prativéraà dig-vijaye nävindata gadäyudhaù ||

çrédharaù : yato yasmiï jätaù ||5||

viçvanäthaù : yato yatra kule ||5||

—o)0(o—

|| 8.19.6 ||

yaà vinirjitya kåcchreëa viñëuù kñmoddhära ägatam |ätmänaà jayinaà mene tad-véryaà bhüry anusmaran ||

çrédharaù : kñmoddhäre bhümyä uddharaëe ||6||

—o)0(o—

|| 8.19.7-8 ||

niçamya tad-vadhaà bhrätä hiraëyakaçipuù purä |hantuà bhrätå-haëaà kruddho jagäma nilayaà hareù ||

tam äyäntaà samälokya çüla-päëià kåtäntavat |cintayäm äsa käla-jïo viñëur mäyävinäà varaù ||

—o)0(o—

|| 8.19.9 ||

yato yato’haà taträsau måtyuù präëa-bhåtäm iva |ato’ham asya hådayaà pravekñyämi paräg-dåçaù ||

çrédharaù : paräg dåço bahir dåñöeù ||9||

viçvanäthaù : yatra yaträhaà yäsyämi | tatraiväsau mäm na tyakñyatéty arthaù | parägdåçaù parän çatrün aïcantyaù präpnuvantyo dåço dåñöayo yasya tasya, pakñe bahir-darçinaù ||9||

—o)0(o—

|| 8.19.10 ||

evaà sa niçcitya ripoù çaréramädhävato nirviviçe’surendra |

çväsäniläntarhita-sükñma-dehastat-präëa-randhreëa vivigna-cetäù ||

çrédharaù : ato hådaye sthitaà mäà na jïäsyatéty evaà niçcitya çväsänile’ntarhitaù sükñmo deho yasya | vivignam ati-kampitaà ceto yasya | akampita-citta iti västavo’rthaù ||10||

viçvanäthaù : ato hådaye sthitaà mäà na jïäsyatéty evaà niçcitya çväsänile’ntarhitaù sükñmo deho yasya | vivignam ati-kampitaà ceto yasya | akampita-citta iti västavo’rthaù ||10||

—o)0(o—

|| 8.19.11 ||

sa tan-niketaà parimåçya çünyamapaçyamänaù kupito nanäda |

kñmäà dyäà diçaù khaà vivarän samudränviñëuà vicinvan na dadarça ||

çrédharaù : na dadarça, antaù-praviñöatvät ||11||

krama-sandarbhaù : sa tan-niketam iti | tasya niketaà svarga-sthaà sthäna-viçeñam ||11||

—o)0(o—

|| 8.19.12 ||

apaçyann iti hoväca mayänviñöam idaà jagat |bhrätå-hä me gato nünaà yato nävartate pumän ||

çrédharaù : pumän yataù sakäçän nävartate, tad brahmaiva nünaà gato nitya-muktatväd iti västavo’rthaù ||12||

krama-sandarbhaù : yataù prapaïcätétät mahä-vaikuëöhät ||12||

viçvanäthaù : yato nävartate pumän iti mad-bhayäd eva måta ity arthaù | bauddhänäà mate maraëasyaiva muktitvam | tad eva tasya matam |

vastutas tu yataù pumäàs tad-bhakto nävartate, tat svéya-dhämaiva gata ity arthaù ||12||

—o)0(o—

|| 8.19.13 ||

vairänubandha etävän ämåtyor iha dehinäm |ajïäna-prabhavo manyur ahaà-mänopabåàhitaù ||

çrédharaù : evaà måtyu-paryantam akhaëòaà viñëau vairaà yat kåtaväàs tad ucitam eva tasyäprati-dvandva-mahä-bala-paräkramasya çürähaà mäna-vijåmbhita-krodhänubandhasya kathaà nämäsau çüra-çiro-maëir jévann eva kätara-vad vairam upekñitavän ity äçaìkyäha—vairänubandha etävän ämåtyor bhavati | dehinäà dehe nigüòhäbhimäna-vatäà çüräëäà tathä’haà-mänenopabåàhito manyuç ca bhavaty eva | yato’jïäna-prabhavaù, ajïäna-nivåtteù präkpauruña-tyägo mändyam evety arthaù ||13||

viçvanäthaù : vairänubandhaù khalv etävän eva yävän hiraëyakaçipoù ämåtyoù måtyu-paryanto viñëu-paryantaç ca mahä-çauryotsäha-hetuka iti bhävaù | iha saàsäre dehinäm anyeñäà tu manyur ajïäna-prabhavo moha-hetukaù krodha-viçeña eva tathä ahaà-mänaù ahaà çüra iti mano’bhimäna-mätraà çauryäbhäve’py ätmani çaurya-mananaà tena upabåàhito vistäritaù vairänubandhas tv ekasya hiraëyakaçipor evätra jagati dåñöe iti bhävaù ||13||

—o)0(o—

|| 8.19.14 ||

pitä prahräda-putras te tad-vidvän dvija-vatsalaù |svam äyur dvija-liìgebhyo devebhyo’dät sa yäcitaù ||

çrédharaù : tad evaà pürvajän stutvä tat-pitaraà stauti—piteti | dvija-veña-dhäriëo mad-vairiëo devä ete na tu dvijä iti tad vidvän api sa yäcitaù san svéyam äyur devebhyo dadau ||14||

viçvanäthaù : tava pitä virocanas tu prahlädasya putraù tad vidvän vairänubandhaà jänann api dvija-liìgebhyo dvija-veça-dhäribhyo devebhyaù svam äyur adät | yato dvija-vatsalaù | teñäà vairitva-jïäne’pi dvija-veça-dhäritva eva prétimän ||14||

—o)0(o—

|| 8.19.15 ||

bhavän äcaritän dharmän ästhito gåhamedhibhiù |brähmaëaiù pürvajaiù çürair anyaiç coddäma-kértibhiù ||

—o)0(o—

|| 8.19.16 ||

tasmät tvatto mahém éñad våëe’haà varadarñabhät |padäni tréëi daityendra sammitäni padä mama ||

çrédharaù : mama padä saàmitänéti trivikrama-padäbhipräyeëa na cänåta-vädaù, taträpi sva-padatvän apagamät ||16||

viçvanäthaù : padäni tréëéti | tribhiù kramair ity upariñöäd uktes trén päda-vikñepän vyäpya yä mahé täm éñaë-mätrém iti tävatyaiva mahyä mama parëa-çälä bhaviñyati | våttis tv äjagaré mama bhüyasy eveti bhävo balià bodhayitum iñöaù, mama padä sasmitänéti trivikrama-padäbhipräyeëa na cänåta-vädaù, taträpi sva-padänapagamät ||16||

—o)0(o—

|| 8.19.17 ||

nänyat te kämaye räjan vadänyäj jagad-éçvarät |nainaù präpnoti vai vidvän yävad-artha-pratigrahaù ||

çrédharaù : yävad artham eva pratigraho yasya saù ||17||

viçvanäthaù : yävata arthaù prayojanaà tävata eva pratigraho yasya saù | tävata eveti pada-dvayasya våttäv antarbhävaù | pakñe—yävantas tavärthäs teñäà sarveñäm eva pratigraho yasya sa mal-lakñaëo’yaà vidvän na enaù kañöaà präpnoti ||17||

—o)0(o—

|| 8.19.18 ||

çré-balir uväca—aho brähmaëa-däyäda väcas te våddha-sammatäù |

tvaà bälo bäliça-matiù svärthaà praty abudho yathä ||

çrédharaù : éçvarasyäpi yäcïä-prakäraà coktvä baler bandhana-praçnottaratvena tasya garvätirekeëäòhikñepa-prakäram äha—aho iti tribhiù, te väco våddhänäà saàmatäs tvaà tu bälo bäliça-matiç ca bäliçänäm ajïänäm iva matir yasya | ata eva svärthaà prati yathävad abudhaù vastutas tu bäla iväbäliça-matiç ceti cchedaù | svärthaà praty abudha iti ca bhaktänäm evärthaà budhyase na svärtham | paripürëasya tava tad vyatirekeëa svärthäbhäväd ity arthaù |

krama-sandarbhaù : aho brähmaëa-däyäda! ity-ädikaà tasyedåk vaktur bandhanaà loka-vyavahäre’pi näsamaïjasam iti bodhanärtham | paramärthatas tu kåpayaiva kåteti tatra tatra sphuöam eveti bhävaù ||18||

viçvanäthaù : brähmaëa-däyäda ! he vipra-süno ! brahmaëyatvät brähmaëebhyo däyam ä samyaktayä dadätéti vastv-arthaù sarasvaté-prayuktaù, kintu tvaà bälaù yathänyo bäliça-matis tathaiva svärthaà prati tvam abudhaù | vastuto mahäbudho bhavann apéti bhävaù | vastv-arthas tu tvaà bhakta-vatasalatväd bhaktärtham eva buddhyase | svärthaà prati tu na buddhyase, iva ity abudhaù | paripürëasya tava bhakta-prayojana-vyatirekeëa sva-prayojanäbhäväd iti ||18||

—o)0(o—

|| 8.19.19 ||

mäà vacobhiù samärädhya lokänäm ekam éçvaram |pada-trayaà våëéte yo’buddhimän dvépa-däçuñam ||

çrédharaù : abudhatvam eväha—mäm iti | dvépasya däçuñaà dätäram | abuddhimän vastutas tu buddhimän ity eva chedaù ||19||

viçvanäthaù : yo bhavän iti çeñaù | buddhimän sann api dvépa-däyinam ||19||

—o)0(o—

|| 8.19.20 ||

na pumän mäm upavrajya bhüyo yäcitum arhati |tasmäd våttikaréà bhümià vaöo kämaà pratéccha me ||

çrédharaù : kämaà yathecchaà samyak päda-prasäraëenety arthaù | ata eva tatha kariñyati ||20||

krama-sandarbhaù : kämaà yatheñöam iti yävatyä våttiù siddhyati, tävatém ity arthaù ||20||

—o)0(o—

|| 8.19.21 ||

çré-bhagavän uväca—yävanto viñayäù preñöhäs tri-lokyäm ajitendriyam |

na çaknuvanti te sarve pratipürayituà nåpa ||

çrédharaù : punar api nispåhatvam eväviñkurvann äha—yävanta iti saptabhiù ||21||

viçvanäthaù : santuñöaà mäm etävataiva dänena püraya | na hy asantuñöaà tvam api pürayitum samartho’séty äha yävanta iti ||21||

—o)0(o—

|| 8.19.22 ||

tribhiù kramair asantuñöo dvépenäpi na püryate |nava-varña-sametena sapta-dvépa-varecchayä ||

çrédharaù : nava-varña-sametena dvépenäpi saptänäà dvépa-varäëäm icchayä ||22||

viçvanäthaù : nava-varña-sametenäpi dvépa-varäëäm icchayä ||22||

—o)0(o—

|| 8.19.23 ||

sapta-dvépädhipatayo nåpä vaiëya-gayädayaù |arthaiù kämair gatä näntaà tåñëäyä iti naù çrutam ||

çrédharaù : tåñëäyä antaà na gatä ity asmäbhiù çrutam ||23||

—o)0(o—

|| 8.19.24 ||

yadåcchayopapannena santuñöo vartate sukham |näsantuñöas tribhir lokair ajitätmopasäditaiù ||

çrédharaù : asantuñöa-präptais tribhir lokair api na sukhaà vartate ||24||

viçvanäthaù : ajitätmä ajitendriyaù | upasäditaiù präptaiù ||24||

—o)0(o—

|| 8.19.25 ||

puàso’yaà saàsåter hetur asantoño’rtha-kämayoù |yadåcchayopapannena santoño muktaye småtaù ||

|| 8.19.26 ||

yadåcchä-läbha-tuñöasya tejo viprasya vardhate |tat praçämyaty asantoñäd ambhaseväçuçukñaëiù ||

çrédharaù, viçvanäthaù : äçuçukñaëir agniù ||26||

—o)0(o—

|| 8.19.27 ||

tasmät tréëi padäny eva våëe tvad varadarñabhät |etävataiva siddho’haà vittaà yävat prayojanam ||

çrédharaù : siddho’haà kåtärthaù | etävataiva sarvasväpahära-siddher iti güòho’bhipräyäù | tad eväha—vittaà hi yävat prayojanam eva sukham | adhikasya kleçävahatväd ity arthaù ||27||

viçvanäthaù : siddho’haà kåtärtha ity etävataiva sarvasväpahära-siddhir iti güòho’bhipräyaù | yävat yat-pramäëakaà vittaà prayojanakaà bhavet tävad eva grähyam ity arthaù ||27||

—o)0(o—

|| 8.19.28 ||

çré-çuka uväca—ity uktaù sa hasann äha väïchätaù pratigåhyatäm |vämanäya mahéà dätuà jagräha jala-bhäjanam ||

—o)0(o—

|| 8.19.29 ||

viñëave kñmäà pradäsyantam uçanä asureçvaram |jänaàç cikérñitaà viñëoù çiñyaà präha vidäà varaù ||

viçvanäthaù : vidäà vara iti vämanasya parokñaà prähety arthaù ||29||

—o)0(o—

|| 8.19.30 ||

çré-çukra uväca—eña vairocane säkñäd bhagavän viñëur avyayaù |kaçyapäd aditer jäto devänäà kärya-sädhakaù ||

—o)0(o—

|| 8.19.31 ||

pratiçrutaà tvayaitasmai yad anartham ajänatä |na sädhu manye daityänäà mahän upagato’nayaù ||

çrédharaù : anayo’nyäyaù ||31||

viçvanäthaù : upagataù präptaù ||31||

—o)0(o—

|| 8.19.32 ||

eña te sthänam aiçvaryaà çriyaà tejo yaçaù çrutam |däsyaty äcchidya çakräya mäyä-mäëavako hariù ||

çrédharaù : anyäyam eväha—eña iti ||32||

viçvanäthaù : hariù sarvasvaà hariñyatéty arthaù | manaù-paryantaà ca iti västavaù ||32||

—o)0(o—

|| 8.19.33 ||

tribhiù kramair imäl lokän viçva-käyaù kramiñyati |sarvasvaà viñëave dattvä müòha vartiñyase katham ||

çrédharaù : nanu mayä pada-trayam eva pratiçrutaà, nädhikam ? taträha—tribhir iti | kramatäm iti cet taträha—sarvasvam iti ||33||

viçvanäthaù : nanu mayä pada-trayam eva pratiçrutaà, nädhikam ? taträha—tribhir iti | kramaiù päda-vinyäsaiù, kramatäm iti cet, taträha—sarvasvam iti ||33||

—o)0(o—

|| 8.19.34 ||

kramato gäà padaikena dvitéyena divaà vibhoù |khaà ca käyena mahatä tärtéyasya kuto gatiù ||

çrédharaù : tathäpi pratiçrutaà saàpädanéyam eveti cet taträha—kramata iti dväbhyäm | ekena padä päda-nyäsena bhümià kramamäëasyety arthaù | tärtéyasya tåtéya-päda-nyäsasya ||34||

viçvanäthaù : pratiçrutaà kathaà na saàpädanéyam ? iti cet, tatra sarvasve datte’pi tad evaà pratiçrutaà na sampatsyate, ity äha dväbhyäm | kramataù kramamänasya tärtéyasya tåtéyasya | yad vä, tärtéyasya tåtéya-sambandhinaù tåtéya-pada-kramasya vastunaù kuto heto gatiù präptis te bhaviñyatéty arthaù ||34||

—o)0(o—

|| 8.19.35 ||

niñöhäà te narake manye hy apradätuù pratiçrutam |pratiçrutasya yo’néçaù pratipädayituà bhavän ||

viçvanäthaù : niñöhäà nitaräà sthitià pratipädayitum pratipädane ity arthaù | tena sarvasva-däne’pi narakasyävaçyakatvaà ced varaà sarvasvädänam eva bhadram aihika-bhoga-siddhy-artham iti bhävaù ||35||

—o)0(o—

|| 8.19.36 ||

na tad dänaà praçaàsanti yena våttir vipadyate |dänaà yajïas tapaù karma loke våttimato yataù ||

çrédharaù : tathäpi sarvasva-dänät kértis tävad bhaviñyati ? iti cet, taträha—na tad dänam iti | tapaç cittaikägryam | karma pürtam ||36||

viçvanäthaù : tad api yathä-çakti pratiçrutaà kathaà na däsyämi ? iti cet, taträha—neti | tapaç cittaikägryam ||36||

—o)0(o—

|| 8.19.37 ||

dharmäya yaçase’rthäya kämäya sva-janäya ca |païcadhä vibhajan vittam ihämutra ca modate ||

viçvanäthaù : dänädäv api çästréyä vyavasthä vartate ity äha—dåçhäyeti ||37||

—o)0(o—

|| 8.19.38 ||

aträpi bahvåcair gétaà çåëu me’sura-sattama |satyam om iti yat proktaà yan nety ähänåtaà hi tat ||

çrédharaù : nanu tarhi pratiçrutya neti katham anåtaà väcyam ? tathäha—aträpéti särdhaiù ñaòbhiù | aträpi satyänåta-vyavasthäyäm | bahv-åca-çrutyä hi prathamam—om iti satyaà nety anåtam ity-ädinä satyänåtayor lakñaëa-pürvakaà stuti-nindäbhyäà satyaà vihitam anåtaà ca niñiddham | anantaraà ca—paräg vä etad rik rama-kñaram ity-ädinä satye doñän anåte ca guëän uktvä, tasmät käla eva dadyät käle na dadyät tat satyänåte mithuné-karoti ity upasaàhäreëa våtti-saìkaöädiñv anåtam apy anujïätam, tam imaà çruty-arthaà darçayann äha—om ity aìgé-käreëa yat proktaà tat satyam | neti yad äha tad evänåtam ||38||

viçvanäthaù : nanu deya-dravya-sattve’py anyan me nästéty anåta-vacanaà vinä mama katham adänam upapadyatäm ? taträha särdhaiù ñaòbhiù | aträpi satyänåta-vyavasthäyäm om ity aìgékäreëa yat proktaà, tat satyaà neti, yad äha tad evänåtam | om iti satyaà nety anåtam iti çruteù ||38||

—o)0(o—

|| 8.19.39 ||

satyaà puñpa-phalaà vidyäd ätma-våkñasya géyate |

våkñe’jévati tan na syäd anåtaà mülam ätmanaù ||

çrédharaù : tat tu satyam éñad anåtaà vinä na siddhyatéty äçayenäha—satyaà puñpa-phalaà vidyäj jänéyät | ätma-våkñasya deha-rüpasya våkñasya | kutaù ? géyate çrutyocyate ity arthaù | päöhäntaraà tu sugamam | yady api çrutyä väcaù satyaà puñpa-phalaà cety uktaà tathäpi väco deha-nirvähädhénatväd ätma-våkñasyeti prastutänusäreëoktam | bhavatu puñpa-phala-sthänéyaà satyaà, tataù kim ata äha—våkñe dehe ajévati tat puñpa-phalaà na syät | sä na syät iti päöhe çruty-uktäyä väcaù parä-marçaù | dehaç cänåtena rakñaëéya ity äha—anåtaà tvätmano dehasya mülam ||39||

viçvanäthaù : tat tu satyam éñad anåtaà vinä na siddhyatéty äçayenäha—satyam iti | ätma-våkñasya deha-rüpa-våkñasya satyaà puñpa-phalaà vidyät | géyate iti çruti-kartåkaà gänam ity arthaù | tat våkñe’jévati na syät, tasmäd våkño yena jévati, tatra prayatanéyam iti bhävaù | tad eväha—anåtaà tena sarvathaivänåtäbhäve deho na jévatéty arthaù ||39||

—o)0(o—

|| 8.19.40 ||

tad yathä våkña unmülaù çuñyaty udvartate’cirät |evaà nañöänåtaù sadya ätmä çuñyen na saàçayaù ||

çrédharaù : etad eva dåñöäntena spañöayati, tad yathä våkña utpäöita-mülaù çuñyaty aciräd evodvartate patati ca, evaà nañöam anåtaà yasya sa ätmä dehaù çuñyet | yady api ca çrutyä, evam evänåtaà vadann ätmänam ävirmülaà karoti ity evaà nindayänåtaà niñiddhaà, tathäpy upasaàhäränusäreëa tat kevalänåta-viñayam ity abhipretyaivaà vyäkhyätam | dayeta tv etena iti ca tayaivokteù | tathä ca çrutiù—

om iti satyaà nety anåtaà tad etat puñpaà phalaà väco yat satyaà - sa heçvaro yaçasvé kalyäëa kértir bhavitä puñpaà hi phalaà

väcaù satyaà vadaty athaitan mülam väco yad anåtaà tad yathä våkña ävirmülaù çuñyati sa udvartata evam evänåtaà vadann

ävirmülam ätmänaà karoti sa çuñyati sa udvartate tasmäd anåtaà na vaded dayeta tv etena |iti

etenänena tv anåtena dayeta saìkaöeñv ätmänaà rakñed iti çruty-arthaù ||40||

viçvanäthaù : tat tasmät yathä våkña utpäöita-mülaù çuñyati, aciräd udvartate vartanäd udgacchati nañöo bhavati ca, evam eva nañöänåtaù sarvathaiva anåta-rahito dehaù çuñyed ity arthaù | tathä ca çrutiù—

om iti satyaà nety anåtaà tad etat puñpaà phalaà väco yat satyaà - sa heçvaro yaçasvé kalyäëa kértir bhavitä | puñpaà hi phalaà

väcaù satyaà vadaty athaitan mülam väco yad anåtaà tad yathä våkña ävirmülaù çuñyati, sa udvartata, evam evänåtaà vadann

ävirmülam ätmänaà karoti, sa çuñyati, sa udvartate, tasmäd anåtaà na vaded dayeta tv etena |iti

väca iti väg-upalakñitasya dehasyety arthaù | anåtaà vadann iti prakaöékåtyeti çeñaù | mülaà yathä äviñkåtam eva çuñyati, na tu guptam | tasmät iti tasmäd dhetor api anåtaà na vadet, kintu dayeta tv etena iti etena anena tu anåtena dayeta saìkaöeñv ätmänaà rakñed iti çruty-arthaù ||40||

—o)0(o—

|| 8.19.41 ||

paräg riktam apürëaà vä akñaraà yat tad om iti |yat kiïcid om iti brüyät tena ricyeta vai pumän |

bhikñave sarvam oà kurvan nälaà kämena cätmane ||

çrédharaù : sarvathä satya-vacanena deho na nirvahed iti sphuöé-kartuà saty asya doñän anåtasya guëän äha—paräg iti dväbhyäm | yad om ity akñaraà tat paräk düre’rthaà gåhétva’ïcatéti paräk riktam iti çruti-padasya vyäkhyänam apürëaà vai iti | tat tasmäd arthine yat kiïcid om iti däsyäméti brüyät, tena ricyeta nyüno bhavet | kià ca, bhikñave sarvam oà kurvan däsyäméty aìgé-kurvann ätmane kämena nälaà paryäpto na bhavati | tasya bhogo na sidhyatéty arthaù | tathä ca çrutiù—

, paräg vä etad riktam akñaraà yad etad om iti tad yat kià ca om ity ähätraiväsmai tad ricyate sa yat sa sarvam oà kuryät ricyäd

ätmänaà sa kämebhyo nälaà syät |iti |41||

krama-sandarbhaù : çruti-padärtham äha—paräg iti | çruti-tätparyärtham äha—tad yad iti ||41||

viçvanäthaù : sarvathä satya-vacanena deho na nirvahed iti sphuöé-kartuà satyasya doñän anåtasya guëän äha—paräg iti dväbhyäm | yad om ity akñaraà tat paräk düre’rthaà gåhétva’ïcatéti paräk riktam iti çruti-padasya vyäkhyänam apürëaà vai iti | tat tasmäd arthine yat kiïcid om iti däsyäméti brüyät, tenaiva ricyeta, na tu sarveëaiva vittena nyüno bhavati | bhikñave

sarvam oà kurvan däsyäméty aìgékurvann ätmane ätmärthaù kämena bhogena nälaà paryäpto na bhavati | tasya bhogo na siddhyatéty arthaù | tathä ca çrutiù—

, paräg vä etad riktam akñaraà yad etad om iti tad yat kià ca om ity ähätraiväsmai tad ricyate sa yat sa sarvam oà kuryät ricyäd

ätmänaà sa kämebhyo nälaà syät |iti |41||

—o)0(o—

|| 8.19.42 ||

athaitat pürëam abhyätmaà yac ca nety anåtaà vacaù |sarvaà nety anåtaà brüyät sa duñkértiù çvasan måtaù ||

çrédharaù : neti yad anåtaà vaca etat pürëam artha-vyayäbhävät | abhyätmaà ceti ca-käränvayaù | ätmano’bhimukham anyasyärtham äkarñatéty abhyätmam | yo hi nityaà mama kiïcid api nästi sédäméti brüte sa hi tenänåtena pareñäm arthänäkarñatéti prasiddham |

nanu tarhédam anåtam eva sarvadä sevyaà syän nety äha—sarvam iti | tathä ca çrutiù—

athaitat pürëam abhyätmaà yan neti sa yat sarvaà neti brüyät päpikäsya kértir jäyeta sainaà tatraiva hanyät || |iti |42||

krama-sandarbhaù : sarvam ity ardhakam ||42||

viçvanäthaù : neti yad anåtaà vaca etat pürëam artha-vyayäbhävät | abhyätmaà ca ätmano’bhimukham anyasyärtham änayatéty abhyätmam | yo hi nityaà mama kiïcid api nästi sédäméti brüte, sa hi tenänåtena pareñäm arthän äkarñatéti prasiddham |

nanu tarhédam anåtam amåtam ivätiçayena sevyam astu nety äha—sarvam iti | tathä ca çrutiù—

athaitat pürëam abhyätmaà yan neti sa yat sarvaà neti brüyät, päpikäsya kértir jäyeta, sainaà tatraiva hanyät || |iti |42||

—o)0(o—

|| 8.19.43 ||

stréñu narma-vivähe ca våtty-arthe präëa-saìkaöe |

go-brähmaëärthe hiàsäyäà nänåtaà syäj jugupsitam ||

çrédharaù : ato våtti-saìkaöädiñv anåtaà na doñäyety upasaàharati, stréñu protsähanena vaçé-karaëe, narmaëi parihäse, vivähe ca varädi-stutau, gaväà brähmaëänäà ca hitärtham, hiàsäyäà ca kasyacit präptäyäm | tathä ca yäjïavalkyaù—varëinäà hi vadho yatra tatra säkñye’nåtaà vadet iti | tathä ca çrutiù—tasmät käla eva dadyät käle na dadyät tat satyänåte mithuné-karoti iti ||43||

krama-sandarbhaù : tad evam aìgékäränaìgékäri-lakñaëe päribhäñike satyänåte äsätäà prasiddhe’pi, te kvacit kvacid viparéta-phalade ity äha—stréñv iti | atra stry-ädiñu caturñu svena dharmataù präpteñv iti gamyaà, präëa-saìkaöe svéye satéti gamyate | go-brähmaëärthe tat-taj-jäti-mätra-våtty-ädi-lopa-präpta ity arthaù | tad etad eva vaiñëavänäm apy upalakñaëaà gamyam | hiàsäyäm api hite präëi-mätra-ghäte’péty arthaù | nänåtaà syäj jugupsitam iti, kintu kvacit tat-tad-ghätakaà satyam eva jugupsitam ity arthaù ||43||

viçvanäthaù : ato våtti-saìkaöädiñv anåtaà na doñäyety upasaàharati | stréñu protsähanena vaçékäre, narmaëi yatra kväpi parihäse, vivähe varädi-stutau, gaväà brähmaëänäà ca hitärthe, hiàsäyäà kasyacit präptäyäm | tathä ca yäjïavalkyaù—varëinäà hi vadho yatra tatra säkñy anåtaà vadet iti | tathä ca çrutiù—tasmät käla eva dadyät käle na dadyät tat satyänåte mithuné-karoti iti ||43||

—o)0(o—

iti särärtha-darçinyäà harñiëyäà bhakta-cetasäm |ünaviàço’dhyäyo’ñöame saìgataù saìgataù satäm ||*||

—o)0(o—

vämana-carite ünaviàço’dhyäyaù ||| 8.19 ||

—o)0(o—

(8.20)

atha viàço’dhyäyaù

viçva-rüpa-darçanam

|| 8.20.1 ||

çré-çuka uväca—balir evaà gåha-patiù kuläcäryeëa bhäñitaù

tüñëéà bhütvä kñaëaà räjann uväcävahito gurum ||

çrédharaù :viàçe tv anåta-bhéto’sau jïätväpi kapaöaà hareù |

dadäv eva tato viñëuù sahasä’vardhatädbhutam ||1||

viçvanäthaù :viàçe jïätvärthinaà viñëum avajïäya guror vacaù

dadau harñäd baliù so’pi präptyä harñäd ivaidhata ||

kñaëaà tüñëém iti bhagavad-icchä-prätikülye kuto guror gurutvam ato’syäjïä-laìghane na doña iti niçcikäyeti bhävaù ||1||

—o)0(o—

|| 8.20.2 ||

çré-balir uväca—satyaà bhagavatä proktaà dharmo’yaà gåha-medhinäm |

arthaà kämaà yaço våttià yo na bädheta karhicit ||

çrédharaù : bhagavatä tvayä proktaà satyam | kià tat ? yo’rtha-kämädikaà na bädheta, sa hi gåha-medhinäà dharma iti ||2||

viçvanäthaù : arthädikaà na bädheteti tena viprasyaitädåça-prlambanäd dharmaà bädhetaiva | bhaktaà tu bhajanéyasya bhagavato jïätasyäpi pralambhanäd bädheta tamam iti bhävaù ||2||

—o)0(o—

|| 8.20.3 ||

sa cähaà vitta-lobhena pratyäcakñe kathaà dvijam |pratiçrutya dadäméti prährädiù kitavo yathä ||

krama-sandarbhaù : kathaà pratyäcakñe niräkaromi ||3||

viçvanäthaù : prählädir iti prahläda-pautrasya mama bhagavad-änukülyam eva sva-dharma iti güòho’bhipräyaù | tena prahlädenäsyaëtaùkaraëe kåpayä bhakti-béjaà pürvam uptam eva, samprati tu çré-vämana-deva-kåpayä präptena premëä siddha eväbhüt | yad uktaà—kåpä-siddho yajïa-patné vairocani-çukädayaù iti ||3||

—o)0(o—

|| 8.20.4 ||

na hy asatyät paro’dharma iti hoväca bhür iyam |sarvaà soòhum alaà manye åte’léka-paraà naram ||

—o)0(o—

|| 8.20.5 ||

nähaà bibhemi nirayän nädhanyäd asukhärëavät |na sthäna-cyavanän måtyor yathä vipra-pralambhanät ||

çrédharaù : nanv apratyäkhyäne doñä uktäs taträha, näham iti | adhanyäd däridryän måtyor api ||5||

viçvanäthaù : adhanyäd däridryät ||5||

—o)0(o—

|| 8.20.6 ||

yad yad dhäsyati loke’smin samparetaà dhanädikam |tasya tyäge nimittaà kià vipras tuñyen na tena cet ||

çrédharaù : yad yad dhanädikaà, tat sarvaà saàparetaà måtaà puruñaà häsyati tyakñyaty eva | tat kim iti jévataiva svayaà na deyam ? iti bhävaù | tathäpi tävad våtti-saìkaöa-parihärärtham ardhaà déyatäm ? iti cet taträha—tasyeti | vipraç cet tenärthena dattenäpi na tuñyet, tarhi tasyärthasya tyäge däne kià-nimittam ? na kiïcit | yäcitäd alpasya däne viprasyäsantoñeëa dänaà vyartham eva syät, atas tad-yäcitaà sarvaà deyaà na kiïcid iti bhävaù ||6||

viçvanäthaù : yad yad dhanädikaà kartå, saàparetaà måtaà häsyati tyakñyaty eva | tena tvad-äjïayä kiïcin-mätreëa dattena vipraç cen na tuñyati, tarhi tasya tävan-mätrasya tyäge kià-nimittaà phalam ? ataù sarvam eva vittam etat-préty-arthaà mayä däsyata eveti bhävaù | atra sveñöa-devaà viñëuà jïätväpi pravåddha-bhakty-uttha-sambhrama-praëati-stuty-ädy-akaraëaà çukräcäryasyäsuräëäà ca duùkhäbhävärtham eva jïeyam | ata eva vipra-çabda-prayogo bhäva-gopanärtha eva jïeyaù ||6||

—o)0(o—

|| 8.20.7 ||

çreyaù kurvanti bhütänäà sädhavo dustyajäsubhiù |dadhyaì-çibi-prabhåtayaù ko vikalpo dharädiñu ||

çrédharaù : tarhi na deyam eva ? iti cet, taträha—çreya iti | dustyajair asubhir api | ko vikalpo vicäraù ? ||7||

viçvanäthaù : tvaà sarvasvam eva ditsaséty aträrthe pürva äcäraù pradarçyatäm iti cet, taträha—çreya iti | bhütänäm api çreyaù, kim uta sva-gåham ägatasya viñëoù ? asubhir ahantäpsadair api | dharädiñu mamatäspadeñu ko vikalpaù, däsye na vä däsye ity-ädy-ätmakaù ? api tu naiva vikalpaù, kintu däsyämy eveti niçcaya eveti bhävaù ||7||

—o)0(o—

|| 8.20.8 ||

yair iyaà bubhuje brahman daityendrair anivartibhiù |teñäà kälo’grasél lokän na yaço’dhigataà bhuvi ||

çrédharaù : yair daityendrair yuddhe’nivartibhir iyaà bhür bubhuje upabhuktä | teñäm iha lokän para-lokäç ca bhogän iti vä | kälo’grasét saàhåtavän, na tu bhuvi tair adhigataà präptaà yaço’grasét | ataù kértir eva sädhyä nänyad iti bhävaù ||8||

viçvanäthaù : sva-kåtyädikam anapekñya naçvara-bhogärtham eva na dätavyam iti mataà tu näsmäkam abhimatam ity äha—yair iti |

yuddhe’nivåttibhiù | iyaà bhüù teñäà lokän aihikän päratrikäàç ca kälo’grasét näçayäïcakära, lokän lokottha-bhogän iti vä | na tu bhuvi tair adhigataà präptaà yaço’grasét | ataù kértir eva sädhyä nänyad iti bhävo’pi çukrädy-anurodhenaiva jïäpitaù | vastutas tu tasya kértädy-apekñäpi manasi nästi çuddha-bhaktatväd iti bhävaù ||8||

—o)0(o—

|| 8.20.9 ||

sulabhä yudhi viprarñe hy anivåttäs tanu-tyajaù |na tathä tértha äyäte çraddhayä ye dhana-tyajaù ||

çrédharaù : deha-tyägäd api dhana-tyäge kértir bhavatéty äha—sulabhä iti | tanuà tyajantéti tanu-tyajaù | térthe pätre | ato’tiduñkaro dhana-tyäga eva mayä kärya iti bhävaù ||9||

krama-sandarbhaù : tarhi yuddhenaiva präëäs tyajyantäm ? taträha—sulabheti | yadyapi dhanädy-apekñayä präëä antaraìgäù, tathäpi mohät sarva eva dhanäder eväntaraìgatvaà manyanta iti bhävaù ||9||

viçvanäthaù : kià ca, yuddhe nivåtti-rahitebhyo’pi däne nivåtti-rahitäù adhika-yaçasvina ity äha—sulabhä iti térthe sampradäne | atas tanu-tyägäd api dhana-tyägo duñkaraù, sa eva mayä kartavya iti bhävaù ||9||

—o)0(o—

|| 8.20.10 ||

manasvinaù käruëikasya çobhanaàyad arthi-kämopanayena durgatiù |

kutaù punar brahma-vidäà bhavädåçäàtato vaöor asya dadämi väïchitam ||

çrédharaù : tarhi nirdhanatvena dainyaà syäd iti cet, taträha—manasvina iti | yädåça-tädåçänäm apy arthinäà kämopanayena käma-püraëena durgatir dainyam iti yat tac chobhanaà bhadram eva | bhavädåçänäà tu kämopanayena durgatiù çobhanam iti kià punar vaktavyam ? ity arthaù ||10||

viçvanäthaù : nanu tarhi tava däridryaà bhaviñyati ? iti, taträha—manasvino däna-vérasya çobhanam etad eva yad arthinäà yäcakänäà yädåça-tädåçänäm api kämopanayane käma-püraëena durgatir däridryam |

daridro durgatäv iti durgati-däridryayos tulyathärthatvät bhavädåçänäà tu kämopanayena durgatiù çobhanam iti kià punar vaktavyam ity arthaù ||10||

—o)0(o—

|| 8.20.11 ||

yajanti yajïaà kratubhir yam ädåtäbhavanta ämnäya-vidhäna-kovidäù |

sa eva viñëur varado’stu vä parodäsyämy amuñmai kñitim épsitäà mune ||

çrédharaù, viçvanäthaù : nanu näyaà baöuù, kintu viñëus tava çatrur ity uktaà, tarhi sutaräm eva däsyämi ity äha—yajantéti | paraù çatrur västu ||11||

—o)0(o—

|| 8.20.12 ||

yadyapy asäv adharmeëa mäà badhnéyäd anägasam |tathäpy enaà na hiàsiñye bhétaà brahma-tanuà ripum ||

madhvaù : balir apy asuräveçät stuvann api janärdanam |äkñipaty antarä kväpi prahlädo nitya-bhaktimän || iti brahmäëòe ||10||1

1 nanu balir viñëu-bhaktaù | sa kathaà tasmin bhétià vairaà ca paçyati, bhétaà brahma-tanuà ripum iti ? äha—balir apy asuräveçät | yadyapédaà tätparya-vacanaà, naitac chloka-mätra-vyäkhyänäya pravåttam, kintu ä-daçamädhyäyäd ekaviàça-paryantam adhyäya-nikäya-gata-prameya-vivaraëam | ata evaitad-ante präcéna-koçeñv adhyäya-pürtir na paöhyate | tathä hi—balir devaiù saha yuddhaà cakäreti daçame caturdaçe cädhyäye çrüyate | tat kathaà viñëu-bhakto viñëu-bhaktaiù saha yuddhaà cakära ? äha—balir apy asuräveçät | tenädhyäya-dvayaà vyäkhyätam | daçama eva cädhyäye balyädén daityän vaïcayitvä viñëur devän amåtaà päyayämäsety ucyate | yena sammohitä daityäù päyitäç cämåtaà suräù [bhä.pu. 8.12.13] ity ekädaçe rudra-vacanaà ca | tat kathaà viñëuù sva-bhaktäya nämåtaà dadau ? äha—balir apy asuräveçät | tad evam adhyäya-dvayaà vyäkhyätam | dvädaçe cädhyäye baler bandhaù çrüyate, yo’sau bhagavatä baddhaù prétena sutale punaù [bhä.pu. 8.13.14] iti | yadi prétaù kathaà babandha ? nahi, bandhaù préti-liìgam | ata eva caturdaçe—baleù pada-trayaà bhümeù kasmäd dharir ayäcata | bhüteçvaraù kåpaëa-val labdhärtho’pi babandha tam || [bhä.pu. 8.15.1] iti parékñid apy äkñipatéva | na hy anägaso bandhanaà yuktam iti | äha—balir apy asuräveçät | etenäsuräveça-phalaà bandhanam ity adhyäya-dvayaà vivåtam | etenaiva, babandha väruëaiù päçair balià sütye’hani kratoù [bhä.pu. 8.21.26] iti garuòa-kåtaà bali-bandhanaà ca vyäkhyätam | tathä caturdaçe’dhyäye, prahlädam ämantrya namaçcakära [bhä.pu. 8.15.7] iti prahlädänumata eva balir devän jigäyeti çrüyate | kià prahlädo’py asuräveçät sva-pautrasya deva-vijayam anvamanyata ? nety äha—prahlädo nitya-bhaktimän | na hi nitya-

krama-sandarbhaù : çukram anujïäpanärtham eva santoñayann äha—yadéti dväbhyäm | västavärthas tu tair darçitaù | çirasi padärpaëa-prärthanänantaram eva hi tädåçé bhaktir jäteti bhakti-rasäbhäsatve samädhänaà ca ||12||

viçvanäthaù : bhétam iti viñëutve’pi brähmaëa-tanutva-hetukaà bhayam asyävaçyambhävéti bhävaù ||12||

—o)0(o—

|| 8.20.13 ||

eña vä uttamaçloko na jihäsati yad yaçaù |hatvä mainäà hared yuddhe çayéta nihato mayä ||

çrédharaù : yad yadi yaço na jihäsati tarhi yuddhe’yaà mäà hatvainäà bhümià harec chayéta vä | samyag jïätaù san mama citte çayéteti västavo’rthaù ||13||

krama-sandarbhaù : bhétatvam eva darçayati—eña iti ||13||

viçvanäthaù : eña vai niçcitam uttama-çloka eva yad yasmät sva-yaço na jihäsati ato bhümir na dätavyeti mayokte yäcïä-bhaìga-paräbhavam asahamänenänena, tarhi yuddhaà dehéti prärthite com ity uktavati sati yuddhe mäà hatvä enäà bhümià hared eva |

nanu mahä-vérät tvatto’sya paräbhavo’pi sambhaved iti cet, taträha—çayéteti | mayä nihato yuddhe çayéteti käkuù | naiva çayéta viñëor avadhyatväd iti bhävaù | yad vä, nety asyävåttyä asmad-arthe niñedhärthe ca vartanäd vinäpi käkvä saìgatiù ||13||

—o)0(o—

bhaktasya prahlädasya deva-vijayo’bhimataù | kintu baler asuräveçaà bhävinaà ca bhagavat-saìkalpaà vijïäya, tüñëémbhäva evänumatir näma | tathä viàçe’dhyäye—athäham apy ätma-ripos taväntikaà daivena nétaù prasabhaà tyäjita-çréù [bhä.pu. 8.22.11] iti prahlädavad aham api ripor api tava päda-padmaà prapadya iti balir äha | kià tarhi prahlädo’pi narasiàhaà ripum eva manyamäno bhayäd eva çaraëam iyäya ? nety äha—prahlädo nitya-bhaktimän | kià tarhi viñëu-mahimänaà jänann api balis taà riputvena gaëayati ? äha—balir apy asuräveçät stuvann api janärdanam | äkñipaty antarä kväpi | tathä hi bhagavataiva sphuöam uktaà viàçädhyäyänte—tatra dänava-daityänäà saìgät te bhäva äsuraù | dåñövä mad-anubhävaà vai sadyaù kuëöho vinaìkñyati || [bhä.pu. 8.22.36] iti | tad etad api brahmäëòa-vacanena samäkhyätaà bhagavat-pädena | tad evaà bali-sambaddhaà kathä-jätam ekenaiva çlokena vyäcakhyäv ity apürvaà kauçalaà gurutamägraëyo bhagavato bhäñya-kärasya || (govindäcäryaù)

|| 8.20.14 ||

çré-çuka uväca—evam açraddhitaà çiñyam anädeça-karaà guruù |

çaçäpa daiva-prahitaù satya-sandhaà manasvinam ||

çrédharaù : açraddhitam ajäta-çraddham ||14||

viçvanäthaù : açraddhä saïjätäsyety açraddhitam | daivena bhagavat-prema-sukha-pratiküla-präcénäparädhotthenäbhägyena prerita-buddhiù satya-pratijïam uttama-manaskam ||14||

—o)0(o—

|| 8.20.15 ||

dåòhaà paëòita-mäny ajïaù stabdho’sy asmad-upekñayä |mac-chäsanätigo yas tvam aciräd bhraçyase çriyaù ||

viçvanäthaù : paëòita-mäné paëòitänäà mänanéyaù | na vidyate jïo yasmät saù | asmad-upekñayä asmat-kartåkayä upekñayäpi stabdhaù | bhayäbhäväd anamraù | mac-chäsanam atikramya gacchasi viñëum iti bhävaù | tasmät na ciräd api çriyo bhraçyase | bhagavad-dattäà nityäà sampadaà präpsyaséty evaà västavo’rthaù ||15||

—o)0(o—

|| 8.20.16 ||

evaà çaptaù sva-guruëä satyän na calito mahän |vämanäya dadäv enäm arcitvodaka-pürvakam ||

viçvanäthaù : etäà bhümim udaka-däna-pürvakam ||16||

—o)0(o—

|| 8.20.17 ||

vindhyävalis tadägatya patné jälaka-mäliné |äninye kalaçaà haimam avanejany-apäà bhåtam ||

çrédharaù : jälakaà muktäbharaëa-viçeñas tan mälävaté | avanejanénäm apäà kalaçam | bhåtaà pürëam ||17||

viçvanäthaù : parama-lajjävaty asüryampaçyäpi räjïé bhartur bhakti-niñöhäm avagamyänandäçru-stimitä harñotthaà cäpalyaà nihnotum açaknuvaté däsér apy anapekñyamäëä kalasaà vahanté bahir niçcakrämety äha—vindhyävalir iti | jälakaà mallikädy-apakva-koraka iti kecit | sa-puñpätikomala-phalam ity anye | kñärako jälakaà kléba ity amaraù | jälakaà muktäbharaëa-viçeña iti svämi-caraëäù | avanejanénäm apäà kalasaà bhåtaà pürëam ||17||

—o)0(o—

|| 8.20.18 ||

yajamänaù svayaà tasya çrémat päda-yugaà mudä |avanijyävahan mürdhni tad apo viçva-pävanéù ||

—o)0(o—

|| 8.20.19 ||

tadäsurendraà divi devatä-gaëägandharva-vidyädhara-siddha-cäraëäù |

tat karma sarve’pi gåëanta ärjavaàprasüna-varñair vavåñur mudänvitäù ||

viçvanäthaù : tat tasya karma ärjavam akäuöilyaà ca gåëantaù stuvantaù ||19||

—o)0(o—

|| 8.20.20 ||

nedur muhur dundubhayaù sahasraço

gandharva-kimpüruña-kinnarä jaguù |manasvinänena kåtaà suduñkaraà

vidvän adäd yad ripave jagat-trayam ||

—o)0(o—

|| 8.20.21 ||

tad vämanaà rüpam avardhatädbhutaàharer anantasya guëa-trayätmakam |

bhüù khaà diço dyaur vivaräù payodhayastiryaì-nå-devä åñayo yad-äsata ||

çrédharaù : avardhata “väïchätaù pratigåhyatäm” iti balinä pürvam uktatvät | guëa-trayam ätmani yasya tat | ata eva bhüù kham ity-ädayo yad yasminn äsata sthitavantaù ||21||

krama-sandarbhaù : guëa-traya-yukta ätmä yatra tad iti guëa-traya-saàvalitaà yathä syät tathä’vardhata ity arthaù ||21||

viçvanäthaù : avardhata väïchätaù partigåhyatäm iti balinä pürvam uktatvät | guëa-trayaà mäyä tat-käryaà ca ätmani sarvädhiñöhänatvät svasminn eva yasya tat | ata eva bhüù kham ity-ädayo yad yasmin äsata sthitavantaù ||21||

—o)0(o—

|| 8.20.22 ||

käye balis tasya mahä-vibhüteùsaha rtvig-äcärya-sadasya etat |

dadarça viçvaà tri-guëaà guëätmakebhütendriyärthäçaya-jéva-yuktam ||

çrédharaù : åtvig-ädi-sahito balis tasya hareù käye etad viçvaà dadarça ||22||

krama-sandarbhaù : guëä aiçvaryädayaù ñaö, tad-ätmakaiù ||22||

viçvanäthaù : guëänäm ätmake uttamädhiñöhätari bhütäni ca indriyäëi ca, arthäù çabdädayaç ca, äçayo’ntaùkaraëäni ca, jéväàç ca, tair yuktam ||22||

—o)0(o—

|| 8.20.23 ||

rasäm acañöäìghri-tale’tha pädayormahéà mahédhrän puruñasya jaìghayoù

patattriëo jänuni viçva-mürterürvor gaëaà märutam indrasenaù ||

çrédharaù : tad eva prapaïcayati—rasäm iti | pädonaiù saptabhiù, märutaà gaëaà väyu-saìgham | indrasya seneva senä yasya saù | indra-pade sthitatvät | acañöa aikñata ||23||

krama-sandarbhaù : indrasena iti nünaà baler nämaiva—sa indraseno bhagavat-padämbujam [bhä.pu. 10.85.38] iti çré-daçamät ||23||

viçvanäthaù : tad eva prapaïcayati—rasäm iti | pädonaiù saptabhiù | rasäà bhü-talaà mahéà bhütaloparisthän nagara-gåhäööa-våkñädén ity arthaù | mahédhrän tad-upari-gatän parvatän ity arthaù | patattriëas tad-upari-carän pakñiëaù | märutaà gaëaà väyu-saìgham | indrasya seneva senä yasya saù ||23||

—o)0(o—

|| 8.20.24 ||

sandhyäà vibhor väsasi guhya aikñatprajäpatén jaghane ätma-mukhyän |

näbhyäà nabhaù kukñiñu sapta-sindhünurukramasyorasi carkña-mäläm ||

çrédharaù : ätmä svayaà balir mukhyo yeñäà, tän asurän | åkña-mäläà nakñatra-paìktim ||24||

viçvanäthaù : ätma-mukhyän bali-pradhänän asurän | bhü-tala-lakñito’pi baliù sveñäà taj-jaghanädhiñöänatvät jaghana evaikñata ity arthaù | evam agre’pi jïeyam ||24||

—o)0(o—

|| 8.20.25 ||

hådy aìga dharmaà stanayor muräreråtaà ca satyaà ca manasy athendum |

çriyaà ca vakñasy aravinda-hastäàkaëöhe ca sämäni samasta-rephän ||

çrédharaù : aìga he räjan | samastän rephäàç ca çabdän ||25||

krama-sandarbhaù : hådéti païcakam ||25||

viçvanäthaù : åtaà priya-väkyaà samastän rephän rephopalakñitän a-kärädi-sarva-varëän ||25||

—o)0(o—

|| 8.20.26 ||

indra-pradhänän amarän bhujeñutat-karëayoù kakubho dyauç ca mürdhnikeçeñu meghän chvasanaà näsikäyämakñëoç ca süryaà vadane ca vahnim ||

çrédharaù, viçvanäthaù : dyauç ca dyäà ca ||26||

—o)0(o—

|| 8.20.27 ||

väëyäà ca chandäàsi rase jaleçaàbhruvor niñedhaà ca vidhià ca pakñmasu |

ahaç ca rätrià ca parasya puàsomanyuà laläöe’dhara eva lobham ||

çrédharaù : rase rasane ||27||

krama-sandarbhaù : tatra adhara evety asmäd eva-käraù sarvatra yojyaù | adhara-prakäçäprakäçayor lobhälobhävagamät, tasmin lobhatvam | chäyäsu tat-prakäça-pratiküleñu bhäveñu hasite kautuka-viçeñe | tad-äçritaiva seti bhävaù ||27||

viçvanäthaù : rase rasane | pakñmäsu pakñmonmélana-nimélanayoù ||27||

—o)0(o—

|| 8.20.28 ||

sparçe ca kämaà nåpa retasämbhaùpåñöhe tv adharmaà kramaëeñu yajïam

chäyäsu måtyuà hasite ca mäyäàtanü-ruheñv oñadhi-jätayaç ca ||

çrédharaù : retasä retasi | kramaëeñu päda-nyäseñu | oñadhi-jätaya oñadhi-jätéù ||28||

viçvanäthaù : retasä retasi | kramaëeñu päda-nyäseñu | oñadhi-jätéç ca ||28||

—o)0(o—

|| 8.20.29 ||

nadéç ca näòéñu çilä nakheñubuddhäv ajaà deva-gaëän åñéàç ca

präëeñu gätre sthira-jaìgamänisarväëi bhütäni dadarça véraù ||

çrédharaù, viçvanäthaù : präëeñv indriyeñu ||29||

—o)0(o—

|| 8.20.30 ||

sarvätmanédaà bhuvanaà nirékñyasarve’suräù kaçmalam äpur aìgasudarçanaà cakram asahya-tejo

dhanuç ca çärìgaà stanayitnu-ghoñam ||

çrédharaù : sarvätmanéty-ädi-väkyäntaram | sudarçanam ity-ädénäm éçam upatasthur ity uttareëänvayaù ||30||

—o)0(o—

|| 8.20.31 ||

parjanya-ghoño jalajaù päïcajanyaùkaumodaké viñëu-gadä tarasviné |vidyädharo’siù çata-candra-yuktastüëottamäv akñayasäyakau ca ||

çrédharaù : vidyädhara-saàjïo’siù ||31||

viçvanäthaù : tad eva pratyakñébhüya sudarçanädaya éçam upatasthur iti dväbhyäm anvayaù | vidyädhara-saàjïo’siù | çata-candraà phalakaà tad-yuktaù ||31||

—o)0(o—

|| 8.20.32 ||

sunanda-mukhyä upatasthur éçaàpärñada-mukhyäù saha-loka-päläù |sphurat-kiréöäìgada-ména-kuëòalaù

çrévatsa-ratnottama-mekhalämbaraiù ||

çrédharaù : ména-kuëòale makara-kuëòale | sphuranti kiréöädéni yasya saù ||32||

viçvanäthaù : pärñadeñu mukhyäù sunanda-mukhyä iti teeñv api sunando mukhya ity arthaù | kuëòala ity antaà påthak padam ||32||

—o)0(o—

|| 8.20.33 ||

madhuvrata-srag-vanamälayävåtoraräja räjan bhagavän urukramaùkñitià padaikena baler vicakrame

nabhaù çaréreëa diçaç ca bähubhiù ||

çrédharaù : madhu-vratänäà srajo yasyäà tayä vana-mälayä çrévatsädibhiç cävåto vyäptaù | urukramatvam eväha—kñitim iti ||33||

krama-sandarbhaù : ekena dakñiëena padä vikñipyamäëa-caraëena ||33||

viçvanäthaù : madhu-vratänäà sraì mäläkäraù samüho yatra tathä-bhütayä vana-mälayä våto vyäptaù | urukramatvam eväha—kñitim iti ||33||

—o)0(o—

|| 8.20.34 ||

padaà dvitéyaà kramatas tripiñöapaàna vai tåtéyäya tadéyam aëv api

urukramasyäìghrir upary upary athomahar-janäbhyäà tapasaù paraà gataù ||

çrédharaù : dvitéyaà padaà kramato vikñipatas tri-viñöapaà tadéyaà kiïcin mätraà jätam | tåtéyäya tu na kiïcid api | tatra hetuù—urukramasyäìghris tri-viñöapäd upary upari gacchan mahar-janäbhyäà tapasaç ca paraà gataù satya-lokaà gata iti |

krama-sandarbhaù : dvitéyaà väma-caraëaà vikñipatas tasya tripiñöapaà tadéyaà tat-pada-sambandhi sat aëu yat kiïcid eva jätam | tåtéyäya punar vikñapyamäëa-väma-caraëäya tu aëv api nävaçiñöam ity arthaù | çarérädibhir nabha-ädi-vyäptibhiç ca prärthita-kñiti-tripada-mätra-bhümer api tasya nänyäyyaù | tävad bhümäv ürdhvävasthitair apy apekñitatvät ||34||

viçvanäthaù : dvitéyaà väma-padaà kramamäëasya tasya tripiñöapaà tadéyaà präptam eväbhüd iti çeñaù | tåtéyäya tåtéya-pada-nyäsärtham aëv api nävaçiñöam ity arthaù | atra tripada-mätra-bhümeù pratigåhétatve’pi bhujädy-aìgair nabha-ädi-vyäptiç ca nä’nyäyyä | tävad bhümäv ürdhvävasthiter apy apekñitatväd iti sandarbhaù | nabha-ädénäm api pada-dvayäntar-bhütatvät pada-dvayenaiva vyäptir ucyata ity aparaiù ||34||

—o)0(o—

iti särärtha-darçinyäà harñiëyäà bhakta-cetasäm |añöama-skandhe viàço’yaà saìgataù saìgataù satäm ||*||

—o)0(o—

viçva-rüpa-darçanaà näma viàço’dhyäyaù |

|| 8.20 ||

(8.21)

athaikaviàço’dhyäyaù

bali-nigrahaù

|| 8.21.1 ||

çré-çuka uväca—satyaà samékñyäbja-bhavo nakhendubhir

hata-svadhäma-dyutir ävåto’bhyagät |maréci-miçrä åñayo båhad-vratäù

sanandanädyä nara-deva yoginaù ||

çrédharaù : eka-viàçe padäpürti- miñeëa bali-bandhanam |

viñëunä kåtam utkarñaà tasya khyäpayituà jane ||

urukramasyäìghris tapasaù paraà gata ity uktaà, tataù kià våttam ? tad äha—satyaà satya-lokaà svayaà ca tair ävåtaç channaù | he nara-deva, båhad-vratä yoginaç ca ||1||

krama-sandarbhaù : satyam iti särdha-yugmakam ||1||

viçvanäthaù :änarca caraëaà brahmä daityän yuddhän nyavärayat |

balià taà garuòo’vadhnad ekaviàçe’rtha-kovidaù ||

aìghriù satya-lokaà gata ity uktaà, tataù kià våttam ? ity ata äha—satyam iti | nakhä eva indavas taiù saha satyaà satya-lokaà samékñyäbja-bhavo brahmä abhyagät, marécy-ädayaç cäbhyaguù | vavandire abja-bhavaç ca vavande ity ubhayeñäm ubhayoru-bhaya-kriyänvayaù | kédåçaù ? nakhendubhir hatä tiraskåtäù sva-dhäma-dyutayo yasya saù | svayaà ca tair ävåtaç channa iti nakhendubhir ity asya triñv apy anvayaù ||1||

—o)0(o—

|| 8.21.2 ||

vedopavedä niyamä yamänvitästarketihäsäìga-puräëa-saàhitäù |ye cäpare yoga-saméra-dépita-

jïänägninä randhita-karma-kalmañäù ||

çrédharaù : aìgäni çikñädéni | puräëäni tat-saàhitäç ca | yoga eva saméras tena dépitaà jïänam evägnis tena randhitaà dagdhaà karma-kalmañaà karma-malaà yeñäm ||2||

krama-sandarbhaù : saàhitäù brahma-saàhitädyäù ||2||

viçvanäthaù : tarko nyäya-çästram | itihäso bhäratädiù | aìgäni çikñädéni | puräëäni brähmädéni | saàhitäù brahma-saàhitäç ca ||2||

—o)0(o—

|| 8.21.3 ||

vavandire yat-smaraëänubhävataùsväyambhuvaà dhäma gatä akarmakam |

athäìghraye pronnamitäya viñëorupäharat padma-bhavo’rhaëodakam |

samarcya bhaktyäbhyagåëäc chuci-çraväyan-näbhi-paìkeruha-sambhavaù svayam ||

çrédharaù : te ca sarve tam aìghrià vavandire | yasyäìghreù smaraëänubhävataù | akarmakaà karmabhir apräpyam | viñëor aìghraye svayaà yasya näbhi-paìkeruha-saàbhavas tasya viñëor aìghrià samarcya ||3||

krama-sandarbhaù : akarmakaà karma-bandha-rahitaà yathä syät, tathä gatäù | anantaraà brahmaëä saha mokñät ||3||

viçvanäthaù : akarmakaà na vidyante karmakäëi nikåñöa-karmäëi sädhanatvena yasya tat | abhyagåëät tuñöäva ||3||

—o)0(o—

|| 8.21.4 ||

dhätuù kamaëòalu-jalaà tad urukramasyapädävanejana-pavitratayä narendra |

svardhuny abhün nabhasi sä pataté nimärñöiloka-trayaà bhagavato viçadeva kértiù ||

çrédharaù : loka-trayaà nimärñöi pavitrayati ||4||

krama-sandarbhaù : dhätur iti | païcama-skandhe [bhä.pu. 5.17.9] tu sumeru-varëane väma-padäìguñöha-nakha-nirbhinnordhväëòa-kaöäha-bahistha-jala-nirjhara eva gaìgeyaà jätä | sä ca sahasra-yuga-krameëaiva

sumeru-påñöham avatatärety uktam | tatredaà pratipadyämahe yathädhunä gaìgävirbhavati, tathä’nyadäpéti çrüyate | varëyate hi puräëäntare bäñkali-yajïe bali-yajïavat çré-vämana-deva-gamanädikam | evam eva bandha-cchalanam | tasmät pürvaà tathä vyavahäraù | samprati tv evam eveti sthite saté-deha-tyägänantaraà kailäse gaìgä-varëanaà sambhavatéti | viçadä çubhrä ||4||

viçvanäthaù : kamaëòalu-jalaà pädävanejanena pavitraà bhütvä gaìgäbhüt | païcama-skandhe tu sumeru-varëane väma-pädäìguñöha-nakha-nirbhinnordhväëòa-kaöäha-bahir-jaladhäraiva gaìgä | kvacit tu säkñän näräyaëa eva drava-rüpeëa gaìgety ato jala-tritayam eva militaà gaìgäbhüt iti jïeyam | pataté patanté nimärñöi pavitrayati ||4||

—o)0(o—

|| 8.21.5-7 ||

brahmädayo loka-näthäù sva-näthäya samädåtäù |sänugä balim äjahruù saìkñiptätma-vibhütaye ||

toyaiù samarhaëaiù sragbhir divya-gandhänulepanaiù |dhüpair dépaiù surabhibhir läjäkñata-phaläìkuraiù ||stavanair jaya-çabdaiç ca tad-vérya-mahimäìkitaiù |

nåtya-väditra-gétaiç ca çaìkha-dundubhi-niùsvanaiù ||

çrédharaù : saìkñiptä upasaàhåtätma-vibhütiù sva-vistäro yena tasmai | yathä-pürvaà vämana-rüpeëa sthitäyety arthaù ||5||

krama-sandarbhaù : brahmädaya iti trikam ||5||

viçvanäthaù : saìkñiptätma-vibhütaye trivikrama-svarüpam antardhäpya vämana-svarüpeëaiva sthitäyety arthaù | tad eva brahmädayas tatraivägatya toyädibhiù pädyädibhir balià püjäm äjahrur upakalpayämäsuù ||5||

—o)0(o—

|| 8.21.8 ||

jämbavän åkña-räjas tu bheré-çabdair mano-javaù |vijayaà dikñu sarväsu mahotsavam aghoñayat ||

—o)0(o—

|| 8.21.9 ||

mahéà sarväà håtäà dåñövä tripada-vyäja-yäcïayä |ücuù sva-bhartur asurä dékñitasyätyamarñitäù ||

çrédharaù : tri-pada-viñayä yä vyäja-yäcïä kapaöa-yäcïä tayä sva-bhartur baler mahéà håtäà dåñövä atyamarñitäù santa ücuù ||9||

—o)0(o—

|| 8.21.10 ||

na väyaà brahma-bandhur viñëur mäyävinäà varaù |dvija-rüpa-praticchanno deva-käryaà cikérñati ||

çrédharaù : kim ücuù ? tad äha—na vai iti särdhais tribhiù ||10||

—o)0(o—

|| 8.21.11 ||

anena yäcamänena çatruëä vaöu-rüpiëä |sarvasvaà no håtaà bhartur nyasta-daëòasya barhiñi ||

viçvanäthaù : barhiñi yajïe ||11||

—o)0(o—

|| 8.21.12-15 ||

satya-vratasya satataà dékñitasya viçeñataù |nänåtaà bhäñituà çakyaà brahmaëyasya dayävataù ||

tasmäd asya vadho dharmo bhartuù çuçrüñaëaà ca naù |ity äyudhäni jagåhur baler anucaräsuräù ||

te sarve vämanaà hantuà çüla-paööiça-päëayaù |anicchanto bale räjan prädravan jäta-manyavaù ||

tän abhidravato dåñövä ditijänékapän nåpa |

prahasyänucarä viñëoù pratyañedhann udäyudhäù ||

çrédharaù : anucaräç ca te asuräç ca ||13||

—o)0(o—

|| 8.21.16 ||

nandaù sunando’tha jayo vijayaù prabalo balaù |kumudaù kumudäkñaç ca viñvaksenaù patattriräö ||jayantaù çrutadevaç ca puñpadanto’tha sätvataù |sarve nägäyuta-präëäç camüà te jaghnur äsurém ||

krama-sandarbhaù : nanda ity-ädi yugmakam | eñäm akasmäd ävirbhävena nitya-bhagavat-pärçva-vartitvaà bodhayati—guptatayä vyavasthänät | jaya-vijayäv imau vaikuëöhäntara-sambandhinau, nägä atra vaikuëöha-sthä eva jïeyäù | anusmaran anusmärayan ||16-17||

viçvanäthaù : jaya-vijaya iti bhagavato brahmaëyatvasya bhaktänäm aparädha-vibhéñikäyäç ca pradarçanärtham evänayoù prakäçäv eva vaikuëöhäd adhaù petatur iti tåtéye vaikuëöha-varëana eva vyäkhyätam | nägä hastinaù, te ca lokälokopari-vartino bhagavad-vibhüti-rüpä vaikuëöha-vartino vä jïeyäù ||16-17||

—o)0(o—

|| 8.21.18 ||

hanyamänän svakän dåñövä puruñänucarair baliù |värayäm äsa saàrabdhän kävya-çäpam anusmaran ||

—o)0(o—

|| 8.21.19 ||

he vipracitte he räho he neme çrüyatäà vacaù |mä yudhyata nivartadhvaà na naù kälo’yam artha-kåt ||

çrédharaù : artha-kåd anukülaù ||19||

krama-sandarbhaù : he vipracitte! ity-ädi-väkyäny api tat-säntvana-tätparyäëy eva, na tu paramärtha-vicära-tätparyäëi | ata evaitän vijeñyäma ity uktam ||19||

—o)0(o—

|| 8.21.20 ||

yaù prabhuù sarva-bhütänäà sukha-duùkhopapattaye |taà nätivartituà daityäù pauruñair éçvaraù pumän ||

çrédharaù : pauruñais taà kälam ativartituà pumän éçvaraù samartho na bhavati ||20||

—o)0(o—

|| 8.21.21 ||

yo no bhaväya präg äséd abhaväya divaukasäm |sa eva bhagavän adya vartate tad-viparyayam ||

krama-sandarbhaù : tad-viparyayaà yathä syät, tathä ||21||

—o)0(o—

|| 8.21.22 ||

balena sacivair buddhyä durgair mantrauñadhädibhiù |sämädibhir upäyaiç ca kälaà nätyeti vai janaù ||

viçvanäthaù : kälaà käla-rüpiëaà prabhum ||22||

—o)0(o—

|| 8.21.23 ||

bhavadbhir nirjitä hy ete bahuço’nucarä hareù |daivenarddhais ta evädya yudhi jitvä nadanti naù ||

çrédharaù : harer anucarä deväù | daivena rddhaiù samåddhair bhavadbhiù ||23||

krama-sandarbhaù : daivena daivätmakena kälena ||23||

viçvanäthaù : evaà tattvopadeçam agåhëatas tamo-grastän surän älakñya protsähanena daityänukülam atropadeçena nivartayitum äha—bhavadbhir iti | daivena åddhaiù samåddhair bhavadbhiù ||23||

—o)0(o—

|| 8.21.24 ||

etän vayaà vijeñyämo yadi daivaà prasédati |tasmät kälaà pratékñadhvaà yo no’rthatväya kalpate ||

çrédharaù : arthatväyänukülyäya ||24||

viçvanäthaù : arthatväyärtha-sädhakatväya ||24||

—o)0(o—

|| 8.21.25 ||

çré-çuka uväca—patyur nigaditaà çrutvä daitya-dänava-yüthapäù |

rasäà nirviviçü räjan viñëu-pärñada täòitäù ||

viçvanäthaù : rasäà rasätalam ||25||

—o)0(o—

|| 8.21.26 ||

atha tärkñya-suto jïätvä viräö prabhu-cikérñitam |babandha väruëaiù päçair balià sütye’hani kratau ||

çrédharaù : viñu pakñiñu räjata iti viräö | prabhoç cikérñitaà jïätvä | ayam arthaù—asya sarva-sväpahäreëa mamety abhimänaà santyäjyedänéà deha-svékäreëähaìkäram api tyäjayitvä paramänugrahaà kartum icchati, na cänena tulyo’nyaù ko’pi satya-saìgho dhéro västéti tad yaçaù-prakhyäpanärthaà kiïcit pätayitum apécchatéti prabhor abhipräyaà jïätvä taà babandheti | sütye’hani somäbhiñavadine ||26||

viçvanäthaù : viñu pakñiñu räjata iti viräö | prabhoç cikérñitaà jïätveti | asya mamatäspadaà sarvam aìgékåtya ahantäspadam apy aìgékartum icchati, mat-prabhuù pratidänäsämarthyam abhidyotäsya åëé bhavan dvärapälo bubhüñati | svasya bhaktädhénatvaà bhaktasya ca sarvotkarñaà lokeñu khyäpayitum ato daëòenäpy anaçvaram asya dhairyaà darçayämi sarva-lokän iti babandha | sütye’hani somäbhiñavadine ||26||

[atränurüpärthakaà 5.24.23ça-gadyaà drañöavyam.]

—o)0(o—

|| 8.21.27 ||

hähäkäro mahän äséd rodasyoù sarvato diçam |nigåhyamäëe’sura-patau viñëunä prabhaviñëunä ||

çrédharaù, viçvanäthaù : rodasyor dyäv-äpåthivyoù ||27||

—o)0(o—

|| 8.21.28 ||

taà baddhaà väruëaiù päçair bhagavän äha vämanaù |nañöa-çriyaà sthira-prajïam udära-yaçasaà nåpa ||

viçvanäthaù : bhrañöa-çriyaà vigata-sampatkam | tad api sthira-prajïam akñubdha-dhiyam | yata udära-yaçasaà sampatter apacaye’pi yaçaso’tyupacayaà präptam ity arthaù ||28||

—o)0(o—

|| 8.21.29 ||

padäni tréëi dattäni bhümer mahyaà tvayäsura |dväbhyäà kräntä mahé sarvä tåtéyam upakalpaya ||

viçvanäthaù : mahé tvat-svämikaà sthänam ||29||

—o)0(o—

|| 8.21.30 ||

yävat tapaty asau gobhir yävad induù sahoòubhiù |yävad varñati parjanyas tävaté bhür iyaà tava ||

çrédharaù, viçvanäthaù : asau süryaù ||30||

—o)0(o—

|| 8.21.31 ||

padaikena mayäkränto bhürlokaù khaà diças tanoù |svarlokas te dvitéyena paçyatas te svam ätmanä ||

çrédharaù : mayä ätmanety anvayaù | vyäpinety arthaù | khaà ca diçaç ca | tanoù tanvä | te svaà tvadéyaà sarvasvam ||31||

krama-sandarbhaù : svam iti bhür-lokädau sarvatra yojyam ||31||

viçvanäthaù : tanos tanvä | svaà tadéyaà dhanam | ätmanä svarüpeëaiva na ca trivikramatvam anyadéyaà svarüpam iti bhävaù | padaikena mayäkränta iti pürvato lokälokät paçcimato lokäloka ekenaiva padä mayäkräntaù ity arthaù ||31||

—o)0(o—

|| 8.21.32 ||

pratiçrutam adätus te niraye väsa iñyate |viça tvaà nirayaà tasmäd guruëä cänumoditaù ||

çrédharaù : guruëä çukreëänumoditaù san ||32||

krama-sandarbhaù : niraye pätäla ity arthaù | adho-gamana-sämyät ||32||

viçvanäthaù : tarhi mayä kià kartavyam ? iti cet, niraye väsaù kriyatäm iti tasya dhératvaà nirupädhi-bhakti-niñöhäà ca loke khyäpayitum prakaöam äha—pratéti | niraye narake guruëä anumodita iti kim ahaà yuktaà bravémy ayuktaà vä ? iti tattvaà sva-guruà vidväàsaà çukräcäryam eva påñöveti bhävaù | vastutas tu bhaktäbhäsasyäpi narakäsambhavät, pratiçrutam adätur api te niraye ralayor aikyät nilaye madéye vaikuëöhe eva väsa iñyate ucito bhavati | yadyapi tadapi samprati nilayaà mayä déyamänaà sutaläkhyaà madéya-sthäna-viçeñaà viça, tvad-adhikäränte eva vaikuëöhe tväà sväsayiñyäméti bhävaù | guruëä çukreëeti yadyapi tvaà sva-guruà taà mad-vimukhaà jïätvä sampraty avamanyase, tad api sa tvad-viñayaka-sneha-bhareëaiva lupta-viveko mamätipriya eva mayävagataù | atas tena sahaiva viçety arthaù ||32||

—o)0(o—

|| 8.21.33 ||

våthä manorathas tasya düraù svargaù pataty adhaù |pratiçrutasyädänena yo’rthinaà vipralambhate ||

çrédharaù : evam ukte’pi niraya-parihärärthaà svarga-bhraàça-parihärärthaà ca mano-rathaà kurvantaà pratyäha, våtheti | yaù pratiçrutasyädänena yäcakaà vipralambhate tasya mano-ratho våthaiva svargaç ca tasya düra eva, sa cädhaù pataty eva ||33||

krama-sandarbhaù : pürvoktam eva sämänya-nirüpaëena dåòhayati—våtheti yugmakena | tatra “pratiçrutasyädänena yo’rthinaà vipralambhate” iti padyärdhaà kvacin nästi, kintu svämi-sammatam iti lakñyate, “ca” ity asya vaiyarthyät ||33||

viçvanäthaù : våtheti prakaöärthaù spañöaù | agrima-bhagavad-väkya-tat-phala-dåñöyä vastv-arthaç caiva vyäkhyäyate, tasya prasiddha-mad-bhaktasya bhavata indra-padam adhyupañyäsam iti manoratho våthaiva yatas tatto vaikuëöha-sthät sakäçät düraù svargo’dhaù patati | sampraty api bhavän sutalaà prasthäpyamäno’pi svargäd ürdhvam adhirohasi, sutala-bhogasya svarge’py avidyamänatväd iti bhävaù | yo bhavän sva-dehätma-sarvasva-samarpaëät pratiçrutasya ä samyak prakärato dänena mäm arthinaà puruñärtha-catuñöayavantam api viçeñataù prakarñeëa labhate, tvadéya-dvärapälo bhütvä sthäsyäméti bhävaù ||33||

—o)0(o—

|| 8.21.34 ||

vipralabdho dadäméti tvayähaà cäòhya-mäninä |tad vyaléka-phalaà bhuìkñva nirayaà katicit samäù ||

çrédharaù : tvayä cähaà vipralabdhas tasmäd vyalékasyänåtasya phalaà nirayaà bhuìkñvety arthaù ||34||

viçvanäthaù : tataù kim iti cet çrüyatäm ity äha—vipralabdha iti | äòhyebhyaù çakrädibhyo’pi mäninä lokair déyamäna-saàmänavatä tvayähaà yato viçeñataù prakarñeëa labdhaù, tat tasmät iti dadämi | vyalékaà vigatälékaà mayä déyamänatvät parama-satyaà phalaà yatra tat nilayaà sutala-sambandhi sampadaà katicit samäù saàvatsarän vyäpya bhuìkñva tato’ñöame manvantare tväm indra-padaà präpayya sva-dhäma vaikuëöham eva neñye iti bhävaù ||34||

—o)0(o—

iti särärtha-darçinyäà harñiëyäà bhakta-cetasäm |ekaviàço’ñöame’dhyäyaù saìgataù saìgataù satäm ||*||

—o)0(o—

bali-nigraho nämaikaviàço’dhyäyaù ||| 8.21 ||

(8.22)

’atha dväviàço dhyäyaù

- bali mokñaëaà näma

|| 8.22.1 ||

çré-çuka uväca—evaà viprakåto räjan balir bhagavatäsuraù |

bhidyamäno’py abhinnätmä pratyähäviklavaà vacaù ||

çrédharaù :dväviàçe tu prasannaù san prasthäpya sutalaà balim |dattvä varän harir nyünaà matvä tad-dvärapo’bhavat ||

samarpita-tanü-vitta nirmaläcala-bhaktitaù |chalito balinä citraà svam evärpayad acyutaù ||

viprakåto’pakåtaù bhidyamaëaù sattväc cälyamänaù ||1||

viçvanäthaù :bali-prahlädayor vindyävali-padmajayor api |

süktir varän adäd asmai dväviàçe varuëämbudhiù ||babandha kapaöé yasmäd balià niragham éçvaraù |

tatas tad-dväri tat-prema-paçair baddhaù sadävasat ||

evam anena prakäreëa viprakåto’pakåtaù bhidyamaëaù sattväc cälyamänaù ||1||

—o)0(o—

|| 8.22.2 ||

çré-balir uväca—yady uttamaçloka bhavän mameritaàvaco vyalékaà sura-varya manyate |

karomy åtaà tan na bhavet pralambhanaàpadaà tåtéyaà kuru çérñëi me nijam ||

çrédharaù : he uttama-çloketi kaöäkñaù | mama vaca éritaà pratiçrutaà na tävad vyalékam | tvaya kapaöena vämanatayä bhikñitvä rüpäntarasyäviñkåtatvät | evam api yadi bhavän vyalékaà manyate, tathäpi

åtam evähaà karomi | mad-uktaà vipralambhanaà na bhavatu | me çérñëi nijaà tåtéyaà padaà kuru | na ca dväbhyäà viçvaà kräntavato me tava çiraù päda-paryäptaà na bhavatéti manyethäù | vittena cet pada-dvayaà jätaà tarhédam adhikam eva syät | vittäd api vittavato’dhikatväd iti bhävaù ||2||

viçvanäthaù : uttama-çloketi sva-prabhau sa-narmoktiù | svasya vämanasya tribhiù padaiù parimitäà bhümià bhikñitvä, svarüpäntarasya trivikramasya tribhiù padaiù pratigrahétuà prayatamänasya nirlobhasya vipra-baöos tava nispåhatvaà vyaktébhütam ity etäà kérti-sudhäm eva nirapäyäà päyaà päyam eva bhaktä vayam änanda-mattä bhaväma, yad aho lakñmé-känto’pi mäà tävad atiraìkam api bhümià bhikñase | taträpi chalenädhika-jighåkñä | taträpi baöu-veçatvena baöu-janänäà kapaöam artha-spåhäm açäntim apräptyä kopaà dätari daëòaà ca sväbhävikaà dharmam abhivyajya teñäà viòambanam | çästräbhijïänäà mad-gurüëäm api buddhi-lopaù | sva-kåpä-paramäëu-mätra-spåñöeñv indrädiñu sva-pakñatva-vyaïjanä | sva-kåpämåta-mahodadhi-madhya-magne mayi vipakñatva-vyaïjanety evam ädäya eva tavottamäù çlokäù kavibhiù çlokair gäsyanta iti bhävaù |

yadi bhavän mad-vaco vyalékaà mithyä manyate iti sva-bhaktam anyäyenäpi jigéñuëä tvayä, tat sva-bhakta-vaco mithyä kartum açakyam eveti bhävaù | he sura-varya ! surair varaëéya ! trailokyaà bhikñitvä baleù sakäçäd änéya asmabhyaà bhogärthaà dehéti surair manye varaà prärthito bhavän abhüd iti bhävaù | tad-vaca åtaà satyaà karomi | mad-uktaà hi pralambhanaà na bhavet | yathä sva-caraëa-premämåtam adadänasya suraiù stutasya tava vacas trivarga-mätra-pradäyakatvät sura-pralambhakam iti bhävaù |

me çérñëi nijaà tåtéyaà padaà kuru | na ca « dväbhyäà viçvaà kräntavato mama tava çiraù päda-paryäptaà na bhavati » iti manyethäù | vittena cet pada-dvayaà jätaà, tarhédam adhikam eva syät | vittäd api vitta-svämino’dhikatväd iti bhävaù ||2||

—o)0(o—

|| 8.22.3 ||

bibhemi nähaà nirayät pada-cyutona päça-bandhäd vyasanäd duratyayät |naivärtha-kåcchräd bhavato vinigrahädasädhu-vädäd bhåçam udvije yathä ||

çrédharaù : nanu ca,

- | äpad arthe dhanaà rakñed därän rakñed dhanair api || ätmänaà satataà rakñed därair api dhanair api

ity-ädi-vacanäd ätma-bhaya-parihäräya sarvasvaà tyajyate, tvaà tu kuto bhétaù sann ätmänam arpayasyase ? äha—bibheméti | asädhu-vädäd apakérter yathä’haà bhåçam udvije, nirayädibhyo na tathä bibhemi ||3||

viçvanäthaù : nanu kià väruëa-päça-bandha-bhayät naraka-bhayäd vä ätmänaà dätum icchasi ? iti, taträha—bibheméti | artha-kåcchrät dravyopärjana-kañöät | asädhu-vädäd bhagavad-bhaktä brähmaëa-vaïcakä bhavanti yathä balir iti vaiñëava-loka-duñkérti-vädät ||3||

—o)0(o—

|| 8.22.4 ||

puàsäà çläghyatamaà manye daëòam arhattamärpitam |yaà na mätä pitä bhrätä suhådaç cädiçanti hi ||

çrédharaù : nanu mayä nigåhétatvät taväpakértir jätaiva ? naivety äha—puàsäm iti | arhattamair arpitam | yaà daëòaà mäträdayo’pi na hy ädiçanti naivärpayanti | hitaiñiëä tvayä nigåhéto’haà çlädhya eväsméti bhävaù ||4||

krama-sandarbhaù : puàsäm iti | nädiçanti na kurvanti | mäträdayo hi kevalam aihika-snehä iti bhävaù | yad vä, çiraç-cälane naï | nädiçanti ä-diçanty evety arthaù1 ||4||

viçvanäthaù : nanu mayä nigrahät tava duñkértir jäyate vä ? iti, taträha—puàsäm iti | hitaiñitvät daëòayanto’pi mäträdayo yaà daëòam ä samyak prakäreëa na diçanti na dadati, mäträdayo aihika-hitaiñiëo’rhattamäs tu päralaukika-hitaiñiëo mätå-koöibhyo’py ativatsalä iti bhävaù ||4||

—o)0(o—

|| 8.22.5 ||

tvaà nünam asuräëäà naù parokñaù paramo guruù |yo no’neka-madändhänäà vibhraàçaà cakñur ädiçat ||

1 diçanty evety arthaù (ga, gha)

çrédharaù : nanv ahaà devänäà hitaiñé, näsuräëäm ? taträha—tvaà nünam iti | pärokñyaù çatru-cchalena vartamänaù ||5||

viçvanäthaù : nanv ahaà devänäà hitaiñé prasiddho, näsuräëäm ? taträha—tvam iti | guru-hita-käré parokñaù | çatru-cchalena vartamänatväd iti bhävaù | pratyakña-hita-käritväd api parokña-hita-käritvaà pratyadhika-sücakam, ata eva paramo devänäm antv aparamaù, tat-kämitaiçvarya-pradattena västava-hitaiñitväbhäväd iti bhävaù | asmäkaà tu tvaà västva-hita-kåd evety äha—ya iti cakñur iti devänäà tv ädhyäm iti bhävaù | ädiçad iti prathama-puruña ärñaù ||5||

—o)0(o—

|| 8.22.6-7 ||

yasmin vairänubandhena vyüòhena vibudhetaräù |bahavo lebhire siddhià yäm u haikänta-yoginaù ||tenähaà nigåhéto’smi bhavatä bhüri-karmaëä |

baddhaç ca väruëaiù päçair nätivréòe na ca vyathe ||

çrédharaù : çatrutvaà punar bhaktän iväsmän anugrahétum evety äha—yasminn iti | u aho | ha prasiddham ||6|| ato nätra mama ujjä, näpi duùkham ity äha—tena guruëä bhavatä ||7||

viçvanäthaù : mädåçänäà tvad-ekänta-bhaktänäà khalu kä värtä ? ye punar asuräs tvayi vairam anubadhnanti, teñv api tava tävad alaukiky eva dayä, ity äha—yasminn iti | tena guruëä bhüri-karmaëeti man-nigrahas te bahu-käryathärthaù | tathä hi—kiïcin-mätré me vréòä utpadyate sä khalu me citta-çuddhy-abhäväd eveti bhävaù ||6-7||

—o)0(o—

|| 8.22.8 ||

pitämaho me bhavadéya-sammataùprahräda äviñkåta-sädhu-vädaù |

bhavad-vipakñeëa vicitra-vaiçasaàsampräpitas tvaà paramaù sva-piträ ||

çrédharaù : kià ca, yo’yaà daëòa-rüpo mamänugrahas tvayä kåtaù sa tu tvad-bhakta-pautratvena, na tv aham anugrahasya pätram ity-äçayenäha—pitämaha iti | bhavadéyänäà saàmataù | yata äviñkåtaù sädhu-vädo yasya | tvam eva parama äçrayo yasya saù | ato bhavato vipakñeëa vidviñä hiränyakaçipunä vicitraà vaiçasaà hiàsäà saàpräpito’pi dehädénäm asäratäà niçcitya, akuto-bhayaà dhruvaà ca bhavataù päda-padmam eva prapede | atha tasmäd aham api daivena tasyaiva bhägyena taväntikaà néta iti caturëäm anvayaù ||8||

krama-sandarbhaù : pitämaha iti catuñkam ||8||

viçvanäthaù : asmat-kula-daivatatvenaiva tvad-daëòo mamävaçyaù sahya eva tvam api mad-bhakta-pautro’yam iti buddhyaiva mayi snihyaséty äha—pitämaha iti | bhavad-vipakñeëa hiraëyakaçipuëä vicitraà vipattià präpitaù präpito’pi ||8||

—o)0(o—

|| 8.22.9 ||

kim ätmanänena jahäti yo’ntataùkià riktha-häraiù svajanäkhya-dasyubhiù |

kià jäyayä saàsåti-hetu-bhütayämartyasya gehaiù kim ihäyuño vyayaù ||

çrédharaù : antata äyuño’nte | riktha-häraiù putraiù | iha geheñu kevalam äyuño vyaya eva na tu sukhaà kiïcit ||9||

viçvanäthaù : nanu so’pi pitaram anupekñya kim iti mäà prapede, taträha—kim iti dväbhyäm | ätmanä dehena | rikthaà tvat-sevärthakam api dhanaà harantéti taiù ||9||

—o)0(o—

|| 8.22.10 ||

itthaà sa niçcitya pitämaho mahänagädha-bodho bhavataù päda-padmam |dhruvaà prapede hy akutobhayaà janädbhétaù svapakña-kñapaëasya sattama ||

çrédharaù : sa prasiddho mahän | sva-pakñaà daitya-kulaà kñapayatéti tasyäpi ||10||

krama-sandarbhaù : janäd daityädi-durjana-saìgäd bhétaù | ätma-ripoù ätma-riputvena bhräntyä pratéyamänasyäpéty arthaù | daivena çré-prahläda-pautratva-präpakeëa bhägyena ||10||

viçvanäthaù : sva-pakñaà daitya-kulaà kñapayatéti tasya ||10||

—o)0(o—

|| 8.22.11 ||

athäham apy ätma-ripos taväntikaàdaivena nétaù prasabhaà tyäjita-çréù |

idaà kåtäntäntika-varti jévitaàyayädhruvaà stabdha-matir na budhyate ||

çrédharaù : prasabhaà balät tyajitäà çrér yasya | yayä çriyä stabdha-matiù san pumän idaà jévitam adhruvaà na budhyate | kathaà-bhütam ? kåtäntasyäntika-varti måtyoù sannihitam ||11||

viçvanäthaù : ätma-ripor iti vyäja-stutyaivoktiù | vastutas tu ätmanaù parama-priya-suhådaù | yad vä, ätmanaù sthüla-sükñma-deha-dvayasya ripor näçakasya mokña-pradasya ity arthaù | yad vä, ätmano mad-ahaìkärasya çatros tvayädya mama tribhuvanädhéçatvähaìkära-mahä-rogaù sädhu näçita ity arthaù | daivena prahläda-pautratva-präpakena bhägyena yayä çriyä dhvasta-buddhir ayaà mal-lakñaëo jana idaà jévitam adhruvaà na budhyata ity ato dhanvantarim iva mat-sarva-roga-cikitsakaà tväm ahaà bhägyena präpta iti bhävaù ||11||

—o)0(o—

|| 8.22.12 ||

çré-çuka uväca—tasyetthaà bhäñamäëasya prahrädo bhagavat-priyaù |

äjagäma kuru-çreñöha räkä-patir ivotthitaù ||

çrédharaù : räkä-patiù pürëenduù ||12||

—o)0(o—

|| 8.22.13 ||

tam indrasenaù sva-pitämahaà çriyäviräjamänaà nalinäyatekñaëam |

präàçuà piçaìgämbaram aïjana-tviñaàpralamba-bähuà çubhagarñabham aikñata ||

çrédharaù : aïjana-tviñaà çyämam ||13||

viçvanäthaù : subhaga-rñabhaà sarva-loka-priyam ||13||

—o)0(o—

|| 8.22.14 ||

tasmai balir väruëa-päça-yantritaùsamarhaëaà nopajahära pürvavat |nanäma mürdhnäçru-vilola-locanaù

sa-vréòa-nécéna-mukho babhüva ha ||

çrédharaù : sva-kåtähaìkärädi-rüpäparädha-smaraëena sa-vréòaà nécénam adho-mukhaà yasya saù ||14||

krama-sandarbhaù : sa-vréòeti | mahad-darçane sati tad-ajïätasyäpi nija-kuvåttasya manasi saìkocävahatvät ||14||

viçvanäthaù : aparädhaà vinä kathaà bandhanam ity aparädha-lakñaëasya prahläda-dåñöatvät sa-vréòam | yad vä, prahlädät sadaiva çikñitasya nirabhimänatva-lakñaëasya dharmasya bhümi-däna-prastäve sahasä vismaraëät tad-darçane sati sa-vréòam | sa-vréòatväd eva nécénaà mukhaà yasya saù ||14||

—o)0(o—

|| 8.22.15 ||

sa tatra häsénam udékñya sat-patiàharià sunandädy-anugair upäsitam |upetya bhümau çirasä mahä-manä

nanäma mürdhnä pulakäçru-viklavaù ||

çrédharaù : çirasä namann evopetya mürdhnä nanäma | bales tat-kåtam anugrahaà dåñövä pulakair açrubhiç ca viklavo vihvalaù ||15||

krama-sandarbhaù : sa tatra häsénam iti vämana-rüpeëa punar avaçiñöa-tat-saìkalpa-präptaye nyäye pravåttatvät ||15||

—o)0(o—

|| 8.22.16 ||

çré-prahräda uväca—tvayaiva dattaà padam aindram ürjitaàhåtaà tad evädya tathaiva çobhanam |manye mahän asya kåto hy anugraho

vibhraàçito yac chriya ätma-mohanät ||

çrédharaù : tvayaiveti | na hy aindraà padam etadéyaà tvayäpahåtaà, kintu svéyam eva punaù své-kåtaà, tac ca çobhanam eva kåtam | tatra hetuù, manya iti | yad yasmäc chrér eva yad ätma-mohanaà tasmäd vibhraàçitaù ||16||

krama-sandarbhaù : tvayaiveti | yady asmän mahänugrahäd ätmanä subhaga-rüpa-guëa-yuktena svena yan mohanaà vaçékäraù, tasmäd eva hetoù çriyo vibhraàçitaù, na tu balät, na ca doña-maya-çré-nihareëa pürvaka-krameëety arthaù ||16||

viçvanäthaù : tvayaiveti | na hy aindraà padam etadéyaà tvayäpahåtaà, kintu svéyam eva punaù svékåtaà, tac ca çobhanam eva kåtam | yataù saàyato’pi janaù, tat tasyäà sampadi satyäà ka ätmano gatis tattvaà yathävad vicañöe ? no ko’péty arthaù | na ca atra tava dattäpahära-lakñaëo doño’pi snehena putra-haste dattasyäpi modakäder ahitäçaìkayä punar acchidya nétavataù pitur yathä tathety arthaù ||16||

—o)0(o—

|| 8.22.17 ||

yayä hi vidvän api muhyate yatastat ko vicañöe gatim ätmano yathä |tasmai namas te jagad-éçvaräya vai

näräyaëäyäkhila-loka-säkñiëe ||

çrédharaù : mohanatvam eväha—yayä çriyä vidvän api yataù saàyato’pi muhyati, tat tasyäà satyäà ko’nyaù pumän ätmano gatià tattvaà yathävad vicañöe paçyati | tasmai mahä-käruëikäya ||17||

viçvanäthaù : pürva-çlokasya öékä drañöavyä.

—o)0(o—

|| 8.22.18 ||

çré-çuka uväca—tasyänuçåëvato räjan prahrädasya kåtäïjaleù |

hiraëyagarbho bhagavän uväca madhusüdanam ||

çrédharaù : tasya prahrädasyänuçåëvata uväceti | kiïcid vaktuà pravåtta ity arthaù ||18||

viçvanäthaù : uväceti | kiïcid vaktuà pravåtta ity arthaù ||18||

—o)0(o—

|| 8.22.19 ||

baddhaà vékñya patià sädhvé tat-patné bhaya-vihvalä |präïjaliù praëatopendraà babhäñe’väì-mukhé nåpa ||

çrédharaù : tadaiva vindhyävalir api vaktuà pravåttä, täà ca saàmänayan hiraëyagarbhaù kñaëaà tüñëéà sthitaù | atas tasyä eva väkyaà prathamam avatärayati—baddhaà vékñyeti ||19||

viçvanäthaù : tadaiva vindhyävalir api vaktuà pravåttä, täà ca saàmänayan hiraëyagarbhaù kñaëaà tüñëéà sthitaù | atas tasyä eva väkyaà prathamam avatärayati—baddhaà vékñyeti | bhaya-vihvalä bhagavaty aparädha-bhaya-vyagrä aväì-mukhé stré-svabhävän nécéna-vadanä ||19||

—o)0(o—

|| 8.22.20 ||

çré-vindhyävalir uväca—kréòärtham ätmana idaà tri-jagat kåtaà te

svämyaà tu tatra kudhiyo’para éça kuryuù |kartuù prabhos tava kim asyata ävahanti

tyakta-hriyas tvad-avaropita-kartå-vädäù ||

çrédharaù : tri-jagataù kartuù prabhoù pälakasyäsyataù saàhartuç ceçvarasya tavänye kim ävahanti, kià samarpayanti ? tvayävaropitaù kartå-vädaù kartäraù svatanträ vayam iti väda-mätram api yeñäà te |

ayaà bhävaù—loka-trayaà mayärpitaà tåtéya-pädäya dehaà samarpya pratiçrutam åtaà karométi dehädeñu svämy-äviñkäreëa bruvann ayaà kubuddhir nirlajjaç ca, yatas tvam eva sarvasyäpi svämé, ato manda-buddhim enaà kevalaà kåpayä vimucya pälayeti ||20||

viçvanäthaù : te tvayä, kudhiyo bali-prabhåtayaù | kartuù srañöuù prabhoù pälayituù asyataù saàhartuç ca taveti caturthy-arthe ñañöhyaù | eti bhävaùäya tubhyaà kià vastu ävahanti dadati | ahantäspada-mamatäspada-vastünäà madhye kasmin vastuni svämyaà vartate yat tåtéya-pädäya pratiçrutam amåtaà karométi uktvä sva-dehaà dätum icchanti, tyakta-hriyaù tribhuvanasya dehasya ca tvat-såñöatvät tvadéyam evedaà sarvaà tubhyaà dattvä svakérti-cikérñavo lajjäm api kià tyaktavantaù ? ity arthaù | ata evaite mahonmäda-roga-grastäs tvayä sad-vaidyena kåpayä sädhu cikitsitä ity äha—avaropito’tyürdhvam ärohann api sahasaivävarohitaù tribhuvana-pälana-kartäro vayam iti mithyähaìkära-mülakaù kartå-vädo yeñäà teñäà te tasmäd aparädhino’sya bandhanam ucitam eveti bhävaù ||20||

—o)0(o—

|| 8.22.21 ||

çré-brahmoväca—bhüta-bhävana bhüteça deva-deva jaganmaya |

muïcainaà håta-sarvasvaà näyam arhati nigraham ||

çrédharaù : tad evaà prahrädasya vindhyävaleç ca paramärthoktyä prasanno hariù, brahmä tu loka-dåñöyaiva vijïäpayati—bhüta-bhävaneti tribhiù ||21||

krama-sandarbhaù : ätméyatvena çré-prahläda-vindhyävalyau tävat tad-avajïä-garbham eva niveditavatyau | çré-brahmä tu tad-bhakta-pakñapätena bali-pakñam eva gåhétvä sa-vinodaà nivedayati—bhüteti ||21||

viçvanäthaù : tad evaà prahlädasya vindhyävaleç ca paramärthoktyä prasäditam eva bhagavantaà brahmä loka-tattva-dåñöyaiva prasädayati—bhüteti ||21||

[atränurüpärthakaà 6.11.23, 10.88.8 padya-dvayaà drañöavyam.]

—o)0(o—

|| 8.22.22 ||

kåtsnä te’nena dattä bhür lokäù karmärjitäç ca ye |niveditaà ca sarvasvam ätmäviklavayä dhiyä ||

çrédharaù : nigrahän arhatve hetuù—kåtsneti | sarvasvam eväha—ätmeti ||22||

viçvanäthaù : te tubhyam ätmä sva-dehaç ca niveditaù ||22||

—o)0(o—

|| 8.22.23 ||

yat-pädayor açaöha-dhéù salilaà pradäyadürväìkurair api vidhäya satéà saparyäm |apy uttamäà gatim asau bhajate tri-lokém

däçvän aviklava-manäù katham ärtim åcchet ||

çrédharaù : tad eva kaimutya-nyäyenäha | yasya tava pädayoù salila-mätram api pradäya sarvo’pi jana uttamäà gatià präpnoti, tasmai tubhyam asau balis tri-lokéà däçvän dattavän sa ärtià kathaà präpnuyät ? ||23||

viçvanäthaù : nigrahänarhatvaà kaimutya-nyäyenäha—yad iti | asau sarvo’pi jana uttamäà gatià vaikuëöha-präptià bhajati | balis tu tri-lokéà däçvän dattavän katham ärtià präpnuyät ? ||23||

—o)0(o—

|| 8.22.24 ||

çré-bhagavän uväca—

brahman yam anugåhëämi tad-viço vidhunomy aham |yan-madaù puruñaù stabdho lokaà mäà cävamanyate ||

çrédharaù : tasya viço’rthän | nanv arthäpahäraù ko’yam anugrahaù ? taträha—yan madaù yair arthair mado yasya saù | ata eva stabdho’namraù san | mada-stambha-hetünäm arthänäm apahära evänugraha ity arthaù ||24||

viçvanäthaù : tasya viço dhanäni | nanv dhanäpahäraù ko’yam anugrahaù ? taträha—yan madaù yair arthair mado yasya saù ||24||

—o)0(o—

|| 8.22.25 ||

yadä kadäcij jévätmä saàsaran nija-karmabhiù |nänä-yoniñv anéço’yaà pauruñéà gatim ävrajet ||

çrédharaù : durlabhaà puruña-janma kathaïcil labdhavato jévasya janmädi-nimitto garvo mahä-häni-karaù, tasya ca näço mad-anugrahäd evety äha, yadeti dväbhyäm | anéçaù para-tantraù sannijaiù karmabhir nänä-yoniñu kåmi-kéöakädiñu saàsaran ||25||

viçvanäthaù : na ca sarvasyaivänugräha-jévasya dhanäni harämi kasyacin na harämi ca kasmaicid atiçayena dadämi ca mad-anugrahasya lokair atarkyatväd vividha-jätéyatväd ato jéveñu mad-anugraha-lakñaëaà çåëv ity äha—yadeti nänä-yoniñu kåmi-kéöädiñv api anéçaù para-tantraù saàsarann eva yadä kadäcid eva pauruñéà gatià manuñya-janma präpnuyät ||25||

—o)0(o—

|| 8.22.26 ||

janma-karma-vayo-rüpa-vidyaiçvarya-dhanädibhiù |yady asya na bhavet stambhas taträyaà mad-anugrahaù ||

çrédharaù : tatra pauruñyäà gatau janmädibhir api yasya yadi stambho na bhavet, tarhy ayaà mad-anugraha eva ||26||

krama-sandarbhaù : çré-präptir dvidhä—karmädinä, bhagavad-anugraheëa ca | tatra brahmann ity-ädinä karma-präptäyä eva çriyo doño

varëitaù | mad-dattäyäs tu nästy eva sa ity äha—janmeti | ataù sutalädhipatyena punaù svargädhipatyena ca na mado bhaviteti bhävaù ||26||

viçvanäthaù : tatra pauruñyäìgatau janmädibhir yadi bhraàço’vahelanädi-hetur garvo na bhavet tadä tatra puàsi mad-anugraho’yaà pürvoktät dhana-haraëa-lakñaëäd anyo’numeya ity arthaù | tasya dhanädikaà näpi harämi apahärakatväbhäväd iti bhävaù ||26||

—o)0(o—

|| 8.22.27 ||

mäna-stambha-nimittänäà janmädénäà samantataù |sarva-çreyaù-pratépänäà hanta muhyen na mat-paraù ||

çrédharaù : kathaà tarhi dhruvädibhyo’rtha-saàpado dadäsi ? iti cet, taträha—mäna eva stambho’namratä, tasya nimitta-bhütänäà samantataù sarvaçaù sarva-çreyaù pratikülänaà janmädénäà sattve’pi, janmädibhir iti vä | hanteti khede | he brahman, mat-paro na muhyet | ato bhaktasyecchayä sampado’pi dadämi | abhaktas tu muhyed iti tad-apahära-rüpam eva tasyänugrahaà karométi bhävaù ||27||

viçvanäthaù : kià ca, mäno garvas tad-viçeñaù stambho’namratä, tayor nimitta-bhütänäà janmädénäà na muhyet | nägnis tv apyati käñöhänäm itivat ñañöhé | tair janmädibhir na muhyed ity arthaù | samantataù sarvathaiva hanta äçcaryam etad iti pada-dvaya-prayogät pürvavat yadi çabda-prayogäc ca kadäcid api na muhyed iti sa ca mat-paro mad-ekänta-bhakta evätyantiko mad-anugrahavän eva pürvoktäd api çiñyata eva tädågbhyo dhruvädi-bhaktebhyaù sampado dadämy eveti bhävaù | karma-janyä hi sampad anartha-käriëé täm eva prathamänukampya bhaktasya bhagavän harati, na tu sva-dattäm iti kecit | sva-bhakta-prema-vardhana-caturasya harer näyam api niyamaù | päëòavädäv api sampad-apahära-darçanäd ity apare ||27||

—o)0(o—

|| 8.22.28 ||

eña dänava-daityänäm agranéù kérti-vardhanaù |ajaiñéd ajayäà mäyäà sédann api na muhyati ||

çrédharaù : asya cedänéà mat-paratväd anyair duñpräpam api däsyäméti vaktuà tasya mohäbhävam äha, eña tribhiù ||28||

viçvanäthaù : nanv ästäm etat prastuto balir ayaà tava kédåçänugrahavän bhakto yasya sampado harasi ? iti taträha—eña iti | ajaiñét na tu jeñyati jayatéti vä prayuktam | tena pürvam eva mäyäà jitavato’sya stambhädayo mäyikäù kutaù sambhaveyur yan nivartanärthaà mayä dhanaiçvarya-haraëaà käryam iti dyotitam | sédann api na muhyatéti sampadbhir amuhyann api jano vipat-präpti-kñaëe vaiklavyän muhyann eva dåñöa iti bhävaù ||28||

—o)0(o—

|| 8.22.29-30 ||

kñéëa-rikthaç cyutaù sthänät kñipto baddhaç ca çatrubhiù |

jïätibhiç ca parityakto yätanäm anuyäpitaù ||guruëä bhartsitaù çapto jahau satyaà na suvrataù |chalair ukto mayä dharmo näyaà tyajati satya-väk ||

çrédharaù : na hy etasmin kule kaçcin niùsattvaù kåpaëaù pumän [bhä.pu. 8.19.3] ity-ädinä chalair eva mayä dharma uktaù, tathäpi taà dharma-mayaà na tyajati, ataù satya-väk ||30||

viçvanäthaù : ayaà tu mayäpi vipat-sindhu-madhye nikñipto’pi na muhyatéti kià vaktavyaà sva-niñöhä-leçam api na tyajatéty äha—kñéëeti | na hy etasmin kule kaçcin niùsattvaù kåpaëaù pumän [bhä.pu. 8.19.3] ity-ädinä mayä prathamataç channair eva präyeëädharmo’pi dharma uktaù, tathaivänte,

- |vipralabdho dadäméti tvayähaà cäòhya mäninä - ||tad vyaléka phalaà bhuìkñva nirayaà katicit samäù [bhä.pu.

8.20.34]

ity anena dharmo’py adharma uktaù | tad apy ayaà satya-väk satyaà na tyajati | anyas tv evaàvidhe’rthe çaöhe çäöhyaà prakurvéteti nétyä çäöhyam eva kuryät | tasmän mayä bhakta-vatsalenäpi kåtam etasyaitädåça-kadarthanaà sva-bhakti-niñöhä-niùséma-dhairyädi-guëa-prakhyäpanärtham eveti bhävaù ||30||

—o)0(o—

|| 8.22.31 ||

eña me präpitaù sthänaà duñpräpam amarair api |sävarëer antarasyäyaà bhavitendro mad-äçrayaù ||

çrédharaù : me maya | aham eväçrayaù pälako yasya saù ||31||

viçvanäthaù : na cäsya sampado haräméti tvayä jïeyam ity äha—eña iti | amarair duñpräpam iti indra-padät svargäd api sutalasyädhikyaà tadäném evädbhutaà çré-kåñëa-datta-çrédäma-dhämavad iti jïeyam | na cendraà padaà tv asya gatam iti mantavyam ity äha—sävarëer iti | na ca tad api taträpi devä imaà kadarthayiñyantéti väcyam | mad-äçrayaù aham asya dvära-pälo bhütvä jägrad eva sthäsyäméti bhävaù ||31||

—o)0(o—

|| 8.22.32 ||

tävat sutalam adhyästäà viçvakarma-vinirmitam |yad ädhayo vyädhayaç ca klamas tandrä paräbhavaù |

nopasargä nivasatäà sambhavanti mamekñayä ||

çrédharaù : “sthänaà präpitaù” iti yad uktaà tad eva sthänam äha—tävat sävarëi-manv-antara-paryantaà sutalam adhyästäm | adhivasatv ity arthaù | yad yasmin vasatäm ädhyädayo mamekñayä na saàbhavanti ||32||

krama-sandarbhaù : tandrety atra tantréti kvacit | uëädäv é-pratyayo’yam ||32||

viçvanäthaù : viçvakarmaëo viçeñeëa svargéyämarävaté-puräd ativaiçiñöyena nirmitam iti bhagavad-abhipräyeëa tat-kñaëäd eva tat tato’dhikaà jätam iti bhävaù | yat yatra ||32||

—o)0(o—

|| 8.22.33 ||

indrasena mahäräja yähi bho bhadram astu te |sutalaà svargibhiù prärthyaà jïätibhiù pariväritaù ||

çrédharaù : evaà brahmäëaà pratyuktvä karuëä-para-vaçaù säkñäd balià pratyäha—indraseneti caturbhiù ||33||

viçvanäthaù : evaà brahmäëaà pratyuktvä säkñäd balim äha—indraseneti | mahäräjeti tava mahäräjatvaà näpayäti, yataù svargibhiù prärthyam eva, na tu labhyam ||33||

—o)0(o—

|| 8.22.34 ||

na tväm abhibhaviñyanti lokeçäù kim utäpare |tvac-chäsanätigän daityäàç cakraà me südayiñyati ||

çrédharaù : tvac-chañanam atigacchanty ativartanta iti tathä tän ||34||

viçvanäthaù : südayiñyati khaëòayiñyati ||34||

—o)0(o—

|| 8.22.35 ||

rakñiñye sarvato’haà tväà sänugaà saparicchadam |sadä sannihitaà véra tatra mäà drakñyate bhavän ||

çrédharaù : tathäpi bhagavad-viyogät tad anicchantaà pratyäha—sadeti ||35||

viçvanäthaù : na ca mad-viraha-duùkham ity äha—sadä sannihitam iti ||35||

—o)0(o—

|| 8.22.36 ||

tatra dänava-daityänäà saìgät te bhäva äsuraù |dåñövä mad-anubhävaà vai sadyaù kuëöho vinaìkñyati ||

çrédharaù : saìgät ya äsuro bhävaù, sa vinaìkñyati ||36||

viçvanäthaù : duùsaìgäc ca mä bhaiñér ity äha—tatreti | tvädåça-bhakta-saìgäd duñöä api çiñöä bhavantéti bhävaù ||36||

—o)0(o—

iti särärtha-darçinyäà harñiëyäà bhakta-cetasäm |dväviàçaç cäñöama-skandhe saìgataù saìgataù satäm ||*||

—o)0(o—

bali-mokñaëaà nämadväviàço’dhyäyaù |

|| 8.22 ||

(8.23)

atha trayoviàço’dhyäyaù

vali-vämana-caritaà

|| 8.23.1 ||

çré-çuka uväca—ity uktavantaà puruñaà purätanaà

mahänubhävo’khila-sädhu-sammataù |baddhäïjalir bäñpa-kaläkulekñaëo

bhakty-utkalo gadgadayä giräbravét ||

çrédharaù :trayoviàçe balau yäte sutalaà sa-pitämahe |

upendreëa divaà gatvä pürvavan modate hariù ||

bäñpasya kaläbhir bindubhir äkule ékñaëe yasya | bhaktyä udgala utkaëöhaù ||1||

viçvanäthaù :praveçitasya sutalaà dvära-pälo’bhavad baleù |

trayoviàçe divéndraà copendraù san paryapälayat ||

tad eva hi tvan-mürdhni tåtéyaà padaà vinyasya tribhuvanena saha tväm api pratigåhëämi, sarva ete lokäs tväà datta-pratiçrutaà jänantv ity uktavantam ata eva çrutir api—idaà viñëur vicakrame tredhä nidadhe padam iti | udgala udbäñpo galo yasya saù ||1||

—o)0(o—

|| 8.23.2 ||

çré-balir uväca—aho praëämäya kåtaù samudyamaù

prapanna-bhaktärtha-vidhau samähitaù |yal loka-pälais tvad-anugraho’marairalabdha-pürvo’pasade’sure’rpitaù ||

çrédharaù : aho tvat-praëäma-mahimä, yad-arthaà kåtaù samudyama eva prapannänäà bhaktänäà yo’rthas tasya vidhäv abhakte’pi tasya saàpädane

samähito’pramattaù sthitaù | kutaù ? yad yenodyamena loka-pälair amaraiù sattva-pradhänair apy alabdha-pürvas tvad-anugrahopasade néce räjase mayy arpitaù | ayaà bhävaù, parameçvaräya tubhyam ahaà varäkas tri-lokéà dattavän ity etad ästäm, praëämo’pi na samyak kåtaù | kintu tad artham udyama-mätraà kåtaà, tena ca karma-tapo-dänädi-koöibhir apy alabhyas tvad-anugrahaù sapäditaù aho tvat-praëäma-prabhaväç caryam iti ||2||

krama-sandarbhaù : baddhäïjalitvänantaraà, padaà tåtéyaà kuru çérñëi me nijam [bhä.pu. 8.22.2] iti präcéna-tan-nivedanänusäreëa tac-chérñëi pade kåte paramänandena nivedayati—aho iti | ata eva çrutau, idaà viñëur vicakrame tredhä nidadhe padam [å.ve. 1.22.17] iti | yena kenacit praëämäya kåtaù samudyamo’pi prapannänäà paramänanda-yuktänäà bhaktänäà bhajatäà yaù puruñärthaù, tasya vidhäne nimitte samähitaù sävadhäno bhavati | tad eva kramät paryavasäyayatéty arthaù |

tad etad aho ity äçcarye | idaà tu tato’py äçcaryam ity äha—yad yat tv anugrahas tat tvayä mayy apasade sva-yaço-lipsayä tädåça-pratijïädi-dhärñöyäd atinéce jätyäpy asure’rpitaù | sa khalv amarair måtyum atikräntair jévanmuktair apy alabdha-pürva ity arthaù | yad ity atra tad iti ca, supäà suluk [pä. 1.1.39] ity ädinä sub-luk chändasaù ||2||

viçvanäthaù : praëämärthaà kåta udyamo’pi prapanna-bhaktänäà väïchita-püraëe samähitaù samartho bhaved ity adyaivävagatam | tvat-sarvasvam apahartuà viñëur ayam ägataù iti guror mukhät yadaiva tväm aham ajïäsiñaà, tadaiva tvat-praëamärtham udyama eva kåtaù, kintu asuräëäà tasya ca guror bhayäd eva praëämo na kåtaù | hanta hanta sa evodyama idaà phalaà phalati sma, kim ity äha—yad yasmäl loka-pälair amaraiù sattva-pradhänair api alabdha-pürvas tvad-anugrahaù mürdhni caraëärpaëa-lakñaëo apasade néce räjase mayy arpitaù ||2||

—o)0(o—

|| 8.23.3 ||

çré-çuka uväca—ity uktvä harim änatya brahmäëaà sabhavaà tataù |

viveça sutalaà préto balir muktaù sahäsuraiù ||

viçvanäthaù : mukto näga-päçät ||3||

—o)0(o—

|| 8.23.4 ||

evam indräya bhagavän pratyänéya triviñöapam |pürayitväditeù kämam açäsat sakalaà jagat ||

çrédharaù : açäsad upendraù san pälayäyäsa ||4||

—o)0(o—

|| 8.23.5 ||

labdha-prasädaà nirmuktaà pautraà vaàça-dharaà balim |niçämya bhakti-pravaëaù prahräda idam abravét ||

viçvanäthaù : samäsena bali-çakrayoù sutala-svarga-praveçam uktvä vyäsenäha labdheti | bandhän muktam ||5||

—o)0(o—

|| 8.23.6 ||

çré-prahräda uväca—nemaà viriïco labhate prasädaà

na çrér na çarvaù kim utäpare’nye |yan no’suräëäm asi durga-pälo

viçväbhivandyair abhivanditäìghriù ||

çrédharaù : durga-pälo’si, rakñiñye sarvato’haà tväm [bhä.pu. 8.22.35] ity uktatvät ||6||

krama-sandarbhaù : ayogye’pi mädåçe yo’yaà prasädaù, tasya käraëaà näma bhavataù karuëä-mayatvam eva nänyad iti vaktuà tasya paramatvaà darçayati | tatra yathä kaçcin nijeçvaraà prati vadati puträd api mayi tava vätsalyam iti, tathaiva parama-bhaktän apy ullikhya nivedayati—nemam iti | imam arthaà spañöayati—yan na iti | ata eva parama-bhakti-tattvaà nirëeñyamäëena1 çré-çuka-devena nemaà viriïca [bhä.pu. 10.9.20] ity-ädikaà yad vakñyate, tat-tulyatä nätra mantavyä | yo’yaà bhagavän atra bandhakaù, sa tu tatra svayam eva baddha iti hi tad-vaçékäre mahän eva bhedaù ||6|| [préti-sandarbha 175]

1 nirüpayamäëena

viçvanäthaù : durga-pälo’si, rakñiñye sarvato’haà tväm [bhä.pu. 8.22.35] ity ukteù ||6||

—o)0(o—

|| 8.23.7 ||

yat-päda-padma-makaranda-niñevaëenabrahmädayaù çaraëadäçnuvate vibhütéù |kasmäd vayaà kusåtayaù khala-yonayas te

däkñiëya-dåñöi-padavéà bhavataù praëétäù ||

çrédharaù : he çaraëada ! äçraya-prada ! ye kusåtayo durvåttäù khala-yonaya ugra-jätayaç ca, te vayaà tasya bhavato däkñiëya-dåñöeù padavéà kasmäd dhetoù praëétäù ? bahu-mänena cittänuvartanaà däkñiëyaà, tena yä dåñöis tad-viñayatäà präpitäù ||7||

krama-sandarbhaù : atha käraëäntaräbhävaà darçayati—yat-pädeti | vibhütéù prädhänyena tä eva, na tv etädåçaà1 prasädam ||7||

viçvanäthaù : he çaraëada ! äçraya-prada ! vibhütéù sampada eva, na tv etävantaà prasädam | kusåtayo durvåttäù | bahu-mänena cittänuvartanaà däkñiëyaà, tena yä dåñöis tad-viñayatäà präpitäù | jätyaiva te prasiddhä vayaà nigrähyäù katham etävad anugraha-bhäjanäny abhümety arthaù ||7||

—o)0(o—

|| 8.23.8 ||

citraà tavehitam aho’mita-yogamäyä-lélä-visåñöa-bhuvanasya viçäradasya |

sarvätmanaù sama-dåço’viñamaù svabhävobhakta-priyo yad asi kalpataru-svabhävaù ||

çrédharaù : bhakta-priyatväd iti cet, tarhy evaà tavehitam | aho citram ! kià tat ? sarvätmanaù sama-dåçaç ca sva-bhävo viñam iti yat | sarvätmatve citra-caritatve hetuù, amitäcintya yoga-mäyä tasyä lélä tayä visåñöäni viracitäni bhuvanäni yena tasya | aho ity atra sandhir ärñaù | sama-dåktve hetuù, viçäradasya sarva-jïasya | atha vä bhakta-priyatve’pi tava vaiñamyaà nästy eva | yataù kalpataru-svabhävaù san bhakta-priyo’si | na hi kalpatarur äçritänäm eva kämän pürayann api viñamo bhavatéty arthaù ||8||

1 eñäà tädåçaà (ìa)

krama-sandarbhaù : na kevalaà mädåça-bhakta eva tavaitädåçatvaà yukty-atétaà, kintu bhakta-jane’pi tathaiveti | tad eva sthäpayati—citram iti | yat tvaà bhakta-priyo’si, so’pi sama-dåças tava svabhävo’viñamaù, viñamo na bhavati | tatra hetu-garbhaà viçeñaëaà—kalpa-taru-svabhäva iti | tasmäd viñama-svabhävatayä pratéte’pi tvayy avaiñamyam ity atéva citram iti |

yad vä, paraträpi kalpa-våkñädi-lakñaëe samäna eväçrayaëéye vastuni bhakta-pakñapäta-rüpa-vaiñamya-darçanät tad vaiñamyam api samasyaiva svabhäva iti labdhe, tad aparihäryam eveti siddhäntayitavyam | tataç ca viñama-svabhäva ity eva vyäkhyeyam | tathä pürvaträpi na tasya [bhä.pu. 10.38.22] ity ädau, bhaktän bhajata iti vaiñamya eva yojanéyam iti | vastutas tu çré-bhagavaty acintyaiçvaryam eva mukhyaù tad-avirodhe hetuù | yad uktaà yad uktam—namo namas te’stv åñabhäya sätvatäm [bhä.pu. 2.4.14] ity ädau dvitéyasya caturthe öékäyäm | tad evaà vaiñamya-pratétäv apy adoñatväyäcintyam aiçvaryam äheti | tad uktaà çré-bhéñmeëa—

sarvätmanaù samadåço hy advayasyänahaìkåteù | tat-kåtaà mati-vaiñamyaà niravadyasya na kvacit ||tathäpy ekänta-bhakteñu paçya bhüpänukampitam |yan me’süàs tyajataù säkñät kåñëo darçanam ägataù || [bhä.pu. 1.9.21-22] iti |

svayaà çré-bhagavatä ca samo’haà sarva-bhüteñu [gétä 9.29] iti | athavä sama-dåças tava viñama-svabhävo yas tad aho citram atéväçcaryam ity arthaù | vaiñamyam eväha—“bhakta-priyo yad asi” iti | sama-dåktve hetutvena tridhä pürëatvaà vadan kriyä-çaktau tävad äha—amitä anantä yä yogamäyä svarüpa-çaktis tasyä yä lélä yädåcchika-kriyä-våttis tädåça-våtty-äbhäsa-rüpä mäyä-çaktis tayä viçeñeëa såñöäni bhuvanäni anantäni brahmäëòäni yena tasya |

jïäna-çaktäv äha—viçäradasyeti | svarüpe’py äha—sarvätmana iti sarva-müla-svarüpasya | nanv evaà svabhävaù kalpa-tarur api dåçyate ? taträha—kalpa-taror api svabhävo yasmät tathä-vidha ity aho citram evety arthaù ||8|| [paramätma-sandarbha 93]

viçvanäthaù : na kevalaà mädåça-bhakteñv eva tavaitävän anugrahaù, kintu bhakta-mätreñu yeñu keñv apéty äha—citram iti he amita-yoga aparimita-yogaiçvarya, tavehitaà caritram aho citram atyäçcaryaà yukty-atétam ity arthaù | kià tac citram ? samadåço’pi tava viñama-svabhäva iti yat, kià me samadåktva-lakñaëam ? taträha—mäyäyäù svéya-mäyä-çakter lélayä visåñöäni bhuvanäni yena tasya sarva-srañöur ity arthaù | viçäradasya sarväbhijïasya sarvätmanaù sarveñäà cetayitum, tena sarveñäà tava såjyatvät abhijïeyatvät cetayitavyatväc ca sarveñu tava samadåktvam eva dåñöam ity arthaù |

kià me vaiñamyaà dåñöam ? taträha—bhakta-priyo yad aséti | teñu såñöeñu madhye ye bhaktäù, teñv eva préëäsi, nänyeñv iti yat, etad eva vaiñamyam ity arthaù | tarhi kià mamaiña doña eva sthäpyate ? na hi na hi, kintu mahä-guëa evety äha—kalpa-taru-svabhäva iti | kalpa-tarur yathä äçritänäm eva kämaà pürayati, na tv anäçritänäà, tathaiva tvaà bhakteñv iti bhajanavattva-mätra eva tava prétir iti | vastutas te sämyam eväyätam | yad uktaà—

’ - ’ |samo haà sarva bhüteñu na me dveñyo sti na priyaù ||ye bhajanti tu mäà bhaktyä mayi te teñu cäpy aham [gétä

9.29] iti ||8||

—o)0(o—

|| 8.23.9 ||

çré-bhagavän uväca—vatsa prahräda bhadraà te prayähi sutalälayam |

modamänaù sva-pautreëa jïäténäà sukham ävaha ||

—o)0(o—

|| 8.23.10 ||

nityaà drañöäsi mäà tatra gadä-päëim avasthitam |mad-darçana-mahähläda- dhvasta-karma-nibandhanaù ||

çrédharaù : mad-darçanena yo mahählädas tena dhvastaà karma-nibandhanam ajïänaà yasya ||10||

krama-sandarbhaù : pürvam eva mad-darçanety-ädi svarüpas tvam, itas tu tatra nityam eva mäà drañöäséty arthaù ||10||

viçvanäthaù : karma-bandhana-lakñaëaù saàsäras tu mat-prathama-darçanählädätiçaya-kñaëa eva pürvam eva dhvasta ity äha—mad-darçaneti ||10||

—o)0(o—

|| 8.23.11-12 ||

çré-çuka uväca—äjïäà bhagavato räjan prahrädo balinä saha |

bäòham ity amala-prajïo mürdhny ädhäya kåtäïjaliù ||parikramyädi-puruñaà sarväsura-camüpatiù |

praëatas tad-anujïätaù praviveça mahä-bilam ||

—o)0(o—

|| 8.23.13 ||

athähoçanasaà räjan harir näräyaëo’ntike |äsénam åtvijäà madhye sadasi brahma-vädinäm ||

viçvanäthaù : hariù baleù sambandhena tasyäparädha-doñaà haratéti hariù ||13||

—o)0(o—

|| 8.23.14 ||

brahman santanu çiñyasya karma-cchidraà vitanvataù |yat tat karmasu vaiñamyaà brahma-dåñöaà samaà bhavet

çrédharaù : karma vitanvataù çiñyasya yac chidram antaraà nyünaà jätaà, tat santanu vistäraya sandhatsva | yajamänaà vinä kathaà sandhätavyam iti na väcyam ity äha—yat tad iti | brahma-dåñöaà brähmaëair dåñöam eva samaà bhavet | kià punar anuñöhitam ? ity arthaù ||14||

viçvanäthaù : karma vitanvataù çiñyasya yac chidram antaraà çünyaà jätaà, tat santanu vistäraya sandhatsva | yajamänaà vinä kathaà sandhätavyam iti na väcyam ity äha—yat tad iti | brahma-dåñöaà brähmaëair dåñöam eva svayaà bhavet, kià punar anuñöhitam ? ity arthaù ||14||

—o)0(o—

|| 8.23.15 ||

çré-çukra uväca—

kutas tat-karma-vaiñamyaà yasya karmeçvaro bhavän |yajïeço yajïa-puruñaù sarva-bhävena püjitaù ||

çrédharaù : bhavän yasya sarveëäpi bhävena vastu-mätreëa püjitas tasya karmasu kuto vaiñamyam ? kathaà-bhütaù ? karmaëäm éçvaraù pravartakaù | yajïeço yajïa-phala-daù yajïa-mayaç ca puruñaù ||15||

—o)0(o—

|| 8.23.16 ||

mantratas tantrataç chidraà deça-kälärha-vastutaù |sarvaà karoti niçchidraà nämänukértanaà1 tava ||

çrédharaù : ästäà tävat püjä | yasmän mantrataù svarädi-bhraàçena, tantrato vyutkramädinä, deçataù kälataç ca, arhataù pätrataù, vastutaç ca dakñiëädinä yac chidraà nyünaà, tat sarvaà tava nämänukértana-mätram eva niçchidraà karotéti ||16||

sanätanaù [hari-bhakti-viläsa 11.376]: mantrataù svar-ädi-bhraàçena, tantrataù vyutkramädinä, deçataù kälataç ca, arhataù pätrataù açaucädinä, vastutaç ca dakñiëädinä yac chidraà nyünaà, tat sarvaà tava näma-saìkértanam eva niçchidraà karoti, riktaà pürayati, adhika-phalaà ca janayatéty arthaù ||16||

—o)0(o—

|| 8.23.17 ||

tathäpi vadato bhüman kariñyämy anuçäsanam |etac chreyaù paraà puàsäà yat taväjïänupälanam ||

—o)0(o—

|| 8.23.18 ||

çré-çuka uväca—

1 anusaìkértanaà

pratinandya harer äjïäm uçanä bhagavän iti |yajïa-cchidraà samädhatta baler viprarñibhiù saha ||

çrédharaù : harer äjïäà pratinandya baler yajïa-cchidraà samädhatta sandadhe | päöhäntare samädhäya tad-äjïäà saàpäditavän iti çeñaù ||18||

viçvanäthaù : samädhatta sandadhe | samädhäyeti päöhe täm äjïäà saàpäditavän iti çeñaù ||18||

—o)0(o—

|| 8.23.19-21 ||

evaà baler mahéà räjan bhikñitvä vämano hariù |dadau bhrätre mahendräya tridivaà yat parair håtam ||

prajäpati-patir brahmä devarñi-pitå-bhümipaiù |dakña-bhågv-aìgiro-mukhyaiù kumäreëa bhavena ca ||

kaçyapasyäditeù prétyai sarva-bhüta-bhaväya ca |lokänäà loka-pälänäm akarod vämanaà patim ||

çrédharaù : deväç ca åñayaç ca bhümipäç ca manavas taiù sahitaù ||20||

viçvanäthaù : bhümipä manavaù ||20||

—o)0(o—

|| 8.23.22-23 ||

vedänäà sarva-devänäà dharmasya yaçasaù çriyaù |maìgalänäà vratänäà ca kalpaà svargäpavargayoù ||

upendraà kalpayäà cakre patià sarva-vibhütaye |tadä sarväëi bhütäni bhåçaà mumudire nåpa ||

çrédharaù : nanu lokädénäà patir indro’sty eva, satyam, tathäpi vedädénäà kalpaà pälane dakñaà vämanam upendraà kalpayäà cakre ||22||

viçvanäthaù : kalpaà pälane samartham ||22||

—o)0(o—

|| 8.23.24 ||

tatas tv indraù puraskåtya deva-yänena vämanam |loka-pälair divaà ninye brahmaëä cänumoditaù ||

çrédharaù : deva-yänena märgeëa, vimäneneti vä ||24||

viçvanäthaù : puraskåtyänarghya-vasträlaìkärädibhiù saàmänya | deva-yänena vimänena deva-märgeëa vä ||24||

—o)0(o—

|| 8.23.25-27 ||

präpya tri-bhuvanaà cendra upendra-bhuja-pälitaù |çriyä paramayä juñöo mumude gata-sädhvasaù ||

brahmä çarvaù kumäraç ca bhågv-ädyä munayo nåpa |pitaraù sarva-bhütäni siddhä vaimänikäç ca ye ||

sumahat karma tad viñëor gäyantaù param adbhutam |dhiñëyäni sväni te jagmur aditià ca çaçaàsire ||

—o)0(o—

|| 8.23.28 ||

sarvam etan mayäkhyätaà bhavataù kula-nandana |urukramasya caritaà çrotèëäm agha-mocanam ||

çrédharaù : etac caritam äkhyätam iti viçeñoktyä’nyäny api santéty uktam ||28||

—o)0(o—

|| 8.23.29 ||

päraà mahimna uru-vikramato gåëäno

yaù pärthiväni vimame sa rajäàsi martyaù |kià jäyamäna uta jäta upaiti martya

ity äha mantra-dåg åñiù puruñasya yasya ||

çrédharaù : täni tarhi niùçeñäëi varëanéyänéty apekñäyäm äha—päram iti | uru bahudhä vikramato viñëor mahimnaù päraà yo gåëäno bhavati, sa martyaù pärthiväni rajäàsy api vimame gaëitavän | yathä pärthiva-paramäëu-gaëanam açakyaà, tathä viñëor guëa-gaëanam apy açakyam ity arthaù | tathä ca mantraù—viñëor nu kaà véryaëi [nä.tä.u. 1.4.4] iti | etad eva manträntarärthaà sücayann äha—yasya puruñasya pürëa-mahimnaù päraà mantra-dåg åñir vasiñöha iti | evam äha—katham ? kià jäyamäno vä upaiti ? na ko’péti vadann anantatvenaivähety arthaù | tathä ca mantraù—na te viñëo jäyamäno na jäto deva mahimnaù param antam äpa [å.ve. 7.99.2] iti ||29||

viçvanäthaù : etat urukramasya caritaà sarvaà mayä ä éñad eva äkhyätaà, sarvasyaivädy-anta-madhya-bhägasyälpam, alpam uktam ity arthaù | nanv etat kåtañöamåtaà niùçeñam eva varëayitum arhaséti, ata äha—päram iti | urukramasya mahimnaù päraà gåëäno bhavati, sa martyaù pärthiväni rajäàsi vimame | yathaiva pärthiva-paramäëu-gaëanam açakyaà, tathaiva viñëor guëa-gaëanam apéty arthaù | yasya puruñasya pürëasya mahimnaù päraà kià jäyamäno martyaù, uta jäto vä upaiti, na ko’péty arthaù | iti mantra-dåg-vaçiñöha-åñir äha, tathä ca mantraù—viñëor nu kaà véryaëi prävocam [nä.tä.u. 1.4.4] ity-ädi | manträntaraà ca—na te viñëo jäyamäno na jäto deva mahimnaù param antam äpa [å.ve. 7.99.2] iti ||29||

—o)0(o—

|| 8.23.30 ||

ya idaà deva-devasya harer adbhuta-karmaëaù |avatäränucaritaà çåëvan yäti paräà gatim ||

çrédharaù, viçvanäthaù: ya idaà çåëvan bhavati, sa paräà gatià yäti ||30||

—o)0(o—

|| 8.23.31 ||

kriyamäëe karmaëédaà daive pitrye’tha mänuñe |

yatra yatränukértyeta tat teñäà sukåtaà viduù ||

çrédharaù : sukåtaà yathävat kåtaà viduù ||31||

—o)0(o—

iti särärtha-darçinyäà harñiëyäà bhakta-cetasäm |añöamasya trayoviàçaù saìgataù saìgataù satäm ||*||

—o)0(o—

bali-vämana-caritaà trayoviàço’dhyäyaù |

|| 8.23 ||

(8.24)

atha caturviàço’dhyäyaù

matsyävatära-caritam

|| 8.24.1 ||

çré-räjoväca—bhagavan chrotum icchämi harer adbhuta-karmaëaù |avatära-kathäm ädyäà mäyä-matsya-viòambanam ||

çrédharaù :caturviàçe prasaìgena matsya-rüpasya çarìgiëaù |

lélocyate yataù satyavrata-rakñä mahärëave ||tanuà tanuà vidarçyädau nijaiçvarya-nidarçanät |

matsyaà påcchati påthvéço lélayä vämanopamam ||

mäyayä matsya-viòambanaà matsya-rüpänukaraëaà yasyäà nirüpyate täm ||1||

krama-sandarbhaù : bhagavann iti taiù | tatra nirüpyata ity adhyähäreëaiva vyäkhyeyaà, na tu vigraheëa, yato nirüpyata ity adhikokteù | säpekñatväd bahuvréhy-asambhavaù ||1||

viçvanäthaù :caturviàçe matsya-rüpé präha satyavrataà hariù |khelna-mahärëave tena stutas tattvopadeçakaù ||

vämanasya viyad-vyäpi våddhi-caraëäravindataù småtim | ärüòho matsya-rüpé sa påcchyate bhübhåtä hariù ||

svécakre lélayä yäcïäà karmasv atijugupsitam |tathä matsyaà vapur dadhre jätiñv atijugupsitam ||

ataù präsaìgiké matsyävatärasya kathä yathä |tathaivägretané satyavratasyaiva prasaìgataù ||

mäyä-matsyasya mäyika-matsyasya viòambanam anukaraëaà yasyäà täà sa tu svayam amäyika-matsyasya evety arthaù | svasyälaukikaiù prabhävaiù mäyika-matsyasya tiraskäro vä ||1||

—o)0(o—

|| 8.24.2-3 ||

yad-artham adadhäd rüpaà mätsyaà loka-jugupsitam |tamaù-prakåti-durmarñaà karma-grasta iveçvaraù ||

etan no bhagavan sarvaà yathävad vaktum arhasi |uttamaçloka-caritaà sarva-loka-sukhävaham ||

çrédharaù : nanu kasmäd akasmäd eva matsyävatära-çravaëecchä, çré-vämana-sädåçyäd ity äha—tad artham iti dväbhyäm | durmarñaà duùsaham | baler anugrahäya jugupsitam api yäcaka-rüpaà dhåtavän iti yuktam uktam | yad-arthaà tu loka-jugupsitaà mätsyaà rüpam adhärayad etan no yathävad vaktum arhaséty arthaù ||2-3||

krama-sandarbhaù : yad-artham iti yugmakam | karma-grasta iva tamaù-prakåtéva durmarña ivety anvayaù | ata eva lokaiù sädhäraëair jugupsitaà tädåça-vapur-dhäraëaà tu na yuktam ity äha—yata uttama-çloka-caritaà sarveñäm api lokänäà sukhävaham eva bhavitum arhatéti ||2-3||

viçvanäthaù : tamaù-prakåtéva durmarñaà duùsaham iva ity ubhayaträpi iva-çabdasyänvayaù | jugupsitam api yäcaka-rüpaà bhaktasya baler anugrahäya dhåtavän iti yuktam uktam | mätsya-rüpaà tu kasya bhaktasyänugrahäyeti me jijïäseti bhävaù | uttama-çlokasya caritraà tu çravaëa-kértanädy-arhatvena sarva-loka-sukhävaham bhavaty eva, matsya-vapur-dhäraëaà tu kasya bhaktasya sukhärtham tad vadeti bhävaù ||2-3||

—o)0(o—

|| 8.24.4 ||

çré-süta uväca—ity ukto viñëu-rätena bhagavän bädaräyaëiù |

uväca caritaà viñëor matsya-rüpeëa yat kåtam ||

—o)0(o—

|| 8.24.5 ||

çré-çuka uväca—go-vipra-sura-sädhünäà chandasäm api ceçvaraù |

rakñäm icchaàs tanür dhatte dharmasyärthasya caiva hi ||

çrédharaù, viçvanäthaù : sämänyenävatära-prayojanam äha—go-vipreti ||5||

—o)0(o—

|| 8.24.6 ||

uccävaceñu bhüteñu caran väyur iveçvaraù |noccävacatvaà bhajate nirguëatväd dhiyo guëaiù ||

çrédharaù : jugupsitvaà pariharati, dhiyo guëair yäny uccävacäni bhütäni teñu niyantåtvena carann apéçvaro noccävacatvaà bhajate, nirguëatvät | kutaù punaù çuddha-sattva-mayair matsyädy-äkärair uccävacatva-çaìkä ? iti bhävaù ||6||

krama-sandarbhaù : uccävaceñu deva-manuñya-tiryag-ädiñu bhüteñu carann avatérya viharann api dhiyaù sädhäraëa-buddheù guëair uccävacatva-sphuraëair uccävacatvaà na bhajate | tatra hetuù—nirguëatvät sattvädy-atéta-saccidänanda-vigrahatväd iti ||6||

viçvanäthaù : jugupsitatvaà sämänyataù pariharati—dhiyo guëair yäny uccävacäni rüpäëi, teñu niyantåtvena carann éçvaro noccävacatvaà bhajate, nirguëatvät | kutaù punaù çuddha-sattva-mayair matsyädy-äkärair uccävacatva-çaìkä ? iti bhävaù iti svämi-caraëaiù ||6||

—o)0(o—

|| 8.24.7 ||

äséd atéta-kalpänte brähmo naimittiko layaù |samudropaplutäs tatra lokä bhür-ädayo nåpa ||

çrédharaù : viçeñato matsyävatära-prayojanam äha—äséd iti tribhiù | brahmaëo nidräyäà bhaväà bhavo brähmas tenaiva nimittena jäto naimittikaù samudre upaplutä nimagnäù ||7||

krama-sandarbhaù : tatra çré-varäha-devavad ayam api vära-dvayam avatérëavän iti darçayitum äha—äséd iti | atéta-kalpasya gata-brahma-dinasya brähmo brahma-çayana-nibandhaù, ata eva naimittikaù ||7||

viçvanäthaù : çré-varäha-devavad ayam api vära-dvayam avatérëavän iti darçayitum äha—äséd iti | brähmo brahma-çayana-nibandhaù, ata eva naimittikaù ||7||

—o)0(o—

|| 8.24.8 ||

kälenägata-nidrasya dhätuù çiçayiñor balé |

mukhato niùsåtän vedän hayagrévo’ntike’harat ||

çrédharaù : antike niùsåtän ||8||

krama-sandarbhaù : mukhato niùsåtän çayana-samaye ävartyamänät antike sthitvä yoga-balenäharat | kalpäntarädau punar vedopadeça-lélärtham éçvarecchä tu mülam iti jïeyam ||8||

viçvanäthaù : mukhato niùsåtän çayana-samaye ävartyamänän samépe sthitvä yoga-balenäharat ||8||

—o)0(o—

|| 8.24.9 ||

jïätvä tad dänavendrasya hayagrévasya ceñöitam |dadhära çapharé-rüpaà bhagavän harir éçvaraù ||

çrédharaù : çapharé-rüpaà matsya-rüpam ||9||

krama-sandarbhaù : çapharé-rüpaà dadhäreti | tat-pralayänte tat-prakaöitavän ity arthaù | atéta-pralayäpäya ity-ädi-vakñyamäëät ||9||

viçvanäthaù : çapharé-rüpaà dadhäreti | tenaiva rüpeëa hayagrévaà hatvä sväyambhuva-manvantarärambhe vedän aharad ity agrimokter jïeyam | tena matsya-rüpaà vinä vedäharaëäsambhaväd brahmädi-sva-bhakta-hitärthaà matsya-rüpaà dadhäreti prathamo matsyävatära uktaù ||9||

—o)0(o—

|| 8.24.10 ||

tatra räja åñiù kaçcin nämnä satyavrato mahän |näräyaëa-paro’tapat tapaù sa saliläçanaù ||

çrédharaù : prayojanäntaraà lélä-prakäraà cäha—tatra räja-åñir ity-ädi yävat-samäpti ||10||

krama-sandarbhaù : tad evam atéta-kalpasya våttäntam uktvä sämprata-kalpasya våttam äha— tatreti | tatra tasmin våttänte satéty arthaù ||10||

viçvanäthaù : punar api matsyaù satyavratäbhidha-nija-bhaktänugrahärtham avatérëa ity äha—tatra matsya-svarüpe sveñöa-deve bhaktimän iti çeñaù ||10||

laghu-bhägavatämåte:

’ ’ |matsyo pi prädurabhavad dviù kalpe smin varähavat |ädau sväyambhuvéyasya daityaà ghnann äharac chrutéù ’ ||ante tu cäkñuñéyasya kåpäà satyavrate karot (1.3.34)

—o)0(o—

|| 8.24.11 ||

yo’säv asmin mahä-kalpe tanayaù sa vivasvataù |çräddhadeva iti khyäto manutve hariëärpitaù ||

çrédharaù : sa eva çräddhadeva iti khyätaù ||11||

krama-sandarbhaù : mahä-kalpa ity anenäsya brahma-dina-rüpasya kalpasyädara-viçeño darçitaù | tac ca manor asya stuty-artham iti jïeyam ||11||

viçvanäthaù : mahä-kalpa iti dainandina-kalpo’py ayaà mahä-kalpa-çabdenoktas tädätvika-satyavrata-manor ädara-viçeñärtha iti sandarbhaù | etat mahä-kalpäntargata eva brahma-dine sa vivasvat-tanayo manur nänyatrety anye ||11||

—o)0(o—

|| 8.24.12-13 ||

ekadä kåtamäläyäà kurvato jala-tarpaëam |tasyäïjaly-udake käcic chaphary ekäbhyapadyata ||

satyavrato’ïjali-gatäà saha toyena bhärata |utsasarja nadé-toye çapharéà draviòeçvaraù ||

çrédharaù : kåtamäläyäà nadyäm ||12||

—o)0(o—

|| 8.24.14 ||

tam äha sä1tikaruëaà mahä-käruëikaà nåpam |yädobhyo jïäti-ghätibhyo dénäà mäà déna-vatsala |

1 sä çapharé matsya-rüpé bhagavän.

kathaà visåjase räjan bhétäm asmin sarij-jale ||

madhvaù :ananta-çaktir bhagavän matsya-rüpé janärdanaù |kréòärthaà yäcayämäsa svayaà satyavrataà nåpam || iti mätsye ||14||1

nänyena.

—o)0(o—

|| 8.24.15 ||

tam ätmano’nugrahärthaà prétyä matsya-vapur-dharam |ajänan rakñaëärthäya çapharyäù sa mano dadhe ||

viçvanäthaù : tat prasiddhaà sveñöa-devaà viñëum eva matsya-vapur-dharam ajänan ||15||

—o)0(o—

|| 8.24.16-18 ||

tasyä dénataraà väkyam äçrutya sa mahépatiù |kalaçäpsu nidhäyainäà dayälur ninya äçramam ||sä tu tatraika-rätreëa vardhamänä kamaëòalau |alabdhvätmävakäçaà vä idam äha mahépatim ||

nähaà kamaëòaläv asmin kåcchraà vastum ihotsahe |kalpayaukaù suvipulaà yaträhaà nivase sukham ||

çrédharaù : yaträhaà sukhaà nivasämi tadokaù sthänaà kalpaya ||18||

—o)0(o—

|| 8.24.19 ||

sa enäà tata ädäya nyadhäd audaïcanodake |tatra kñiptä muhürtena hasta-trayam avardhata ||

1 yäcayämäsa yayäce | paratantrasyaiva hi yäcanaà yuktam | na bhagavata iti dyotayitum iva ëic-prayogaù || (govindäcäryaù)

çrédharaù : audaïcanodake maëika-sthe jale ||19||

viçvanäthaù : audaïcanodake küpa-jale ||19||

—o)0(o—

|| 8.24.20 ||

na ma etad alaà räjan sukhaà vastum udaïcanam |påthu dehi padaà mahyaà yat tvähaà çaraëaà gatä ||

|| 8.24.21 ||

tata ädäya sä räjïä kñiptä räjan sarovare |tad ävåtyätmanä so’yaà mahä-méno’nvavardhata ||

viçvanäthaù : tat sarovaram ätmanä dehena ävåtya ||21||

—o)0(o—

|| 8.24.22 ||

naitan me svastaye räjann udakaà salilaukasaù |nidhehi rakñä-yogena hrade mäm avidäsini ||

çrédharaù : rakñä-yogena rakñäyä yogenopäyena | yathä mahä-hrada-präpter arväk jalaà vinä na çuñyeyaà tenopäyena nidhehi | avidäsini anupakñaye ||22||

viçvanäthaù : rakñä-yogena jalaà vinä yathä na mriyate, tathopäyenety arthaù | avidäsini apakñaya-çünye ||22||

—o)0(o—

|| 8.24.23 ||

ity uktaù so’nayan matsyaà tatra taträvidäsini |jaläçaye’sammitaà taà samudre präkñipaj jhañam ||

çrédharaù : saàmitaà tat-taj-jaläçaya-parimitam ||23||

krama-sandarbhaù : tam iti tasyä manuñyavad väkyam äçrutyä’pi matsyatva-jïänaà tan-mäyayaiva vimohitatvät ||23||

viçvanäthaù : tatra jaläçaye’py asammitamamäntam ity arthaù ||23||

—o)0(o—

|| 8.24.24-25 ||

kñipyamäëas tam ähedam iha mäà makarädayaù |adanty atibalä véra mäà nehotsrañöum arhasi ||

evaà vimohitas tena vadatä valgu-bhäratém |tam äha ko bhavän asmän matsya-rüpeëa mohayan ||

na katamenäpi vyäkhyätam..

—o)0(o—

|| 8.24.26 ||

naivaà véryo jalacaro dåñöo’smäbhiù çruto’pi vä |yo bhavän yojana-çatam ahnäbhivyänaçe saraù ||

çrédharaù : abhivyänaçe’bhito vyäptavän ||26||

viçvanäthaù : ahnä ekenaiva vyänaçe vyäptavän ||26||

—o)0(o—

|| 8.24.27-28 ||

nünaà tvaà bhagavän säkñäd dharir näräyaëo’vyayaù |anugrahäya bhütänäà dhatse rüpaà jalaukasäm ||

namas te puruña-çreñöha sthity-utpatty-apyayeçvara |bhaktänäà naù prapannänäà mukhyo hy ätma-gatir vibho

çrédharaù : mukhyaù satya ätmä ca gatiç cäçrayaù ||28||

viçvanäthaù : ätmanäà gatir yasmät sa mukhyaù prabhur ity arthaù ||28||

—o)0(o—

|| 8.24.29 ||

sarve lélävatäräs te bhütänäà bhüti-hetavaù |jïätum icchämy ado rüpaà yad-arthaà bhavatä dhåtam ||

—o)0(o—

|| 8.24.30 ||

na te’ravindäkña padopasarpaëaàmåñä bhavet sarva-suhåt-priyätmanaù |

yathetareñäà påthag-ätmanäà satämadédåço yad vapur adbhutaà hi naù ||

çrédharaù : he aravindäkña ! påthag ätmanäà dehädy-abhimäninäà satäm itareñäà padopasarpaëaà yathä måñä bhavet tathä sarva-suhåt-priyätmanas tava padopasarpaëaà måñä na bhavet | yad yasmän no bhaktänäm adbhrutaà vapur adédåço darçitavän asi | päöhäntare påthag ätmano bheda-darçinaù puàsaù | asatäà paricchinnänäà padopasarpaëaà yathä måñety arthaù ||30||

viçvanäthaù : +++

—o)0(o—

|| 8.24.31 ||

çré-çuka uväca—iti bruväëaà nåpatià jagat-patiù

satyavrataà matsya-vapur yuga-kñaye |vihartu-kämaù pralayärëave’bravéc

cikérñur ekänta-jana-priyaù priyam ||

çrédharaù : ekänta-janä bhaktäù priyä yasya ||31||

—o)0(o—

|| 8.24.32 ||

çré-bhagavän uväca—saptame hy adyatanäd ürdhvam ahany etad arindama |

nimaìkñyaty apyayämbhodhau trailokyaà bhür-bhuvädikam ||

çrédharaù : apyayämbhodhau pralayärëave | bhür bhuva-ädikam ity arthaù ||32||

—o)0(o—

|| 8.24.33 ||

tri-lokyäà léyamänäyäà saàvartämbhasi vai tadä |upasthäsyati nauù käcid viçälä tväà mayeritä ||

çrédharaù : saàvartämbhasi pralayodake | tväm upasthäsyati präpsyati ||33||

—o)0(o—

|| 8.24.34-35 ||

tvaà tävad oñadhéù sarvä béjäny uccävacäni ca |saptarñibhiù parivåtaù sarva-sattvopabåàhitaù ||

äruhya båhatéà nävaà vicariñyasy aviklavaù |ekärëave niräloke åñéëäm eva varcasä ||

çrédharaù : oñadhéù ädäyeti çeñaù ||34|| åñéëäm evälokena vicariñyasi ||35||

krama-sandarbhaù : tvam iti yugmakam | sarva-sattvaiç cänyaiù såñöy-apekñitair upabåàhitaù parivåtaù ||34||

viçvanäthaù : oñadhér ädäyeti çeñaù | sarvaiù sattvair mukhya-mukhya-präëibhiù sparaikaram anukaçyapädibhir upabåàhito vardhita-mahattvaù san, åñéëäà varcasä tejasaiva vicariñyasi ||34-35||

—o)0(o—

|| 8.24.36 ||

dodhüyamänäà täà nävaà saméreëa baléyasä |upasthitasya me çåìge nibadhnéhi mahähinä ||

çrédharaù : mahähinä väsukinä ||36||

viçvanäthaù : me matsya-rüpasyety arthaù | mahähinä väsukinä ||36||

—o)0(o—

|| 8.24.37 ||

ahaà tväm åñibhiù särdhaà saha-nävam udanvati |vikarñan vicariñyämi yävad brähmé niçä prabho ||

viçvanäthaù : brähmé niçeti yadyapy ayaà brahma-dina-gata-cäkñuña-manvantara-madhya eva bhagavad-icchayaiväkasmika-pralayo’bhüt, tad api trailokya-majjanät dainandina-pralaya-sämya-dåñöyä bhagavataù kréòeccham anusmåtya nirvyäkulo brahmäpi kiïcit kälaà suñväpa, tad-anusäreëaiva gauëyä våttyä brähmé niçety utkam iti bhägavatmåta-vyäkhyänusäré sandarbhaù | tac ca bhägavatämåtaà, yathä—

|madhye manvantarasyaiva muneù çäpän manuà prati’ ||pralayo sau babhüveti puräëe kvacid éryate

|ayam äkasmiko jätaç cäkñuñasyäntare manoù ||pralayaù padmanäbhasya lélayeti ca kutracit [la.bhä. 1.3.18-

kià ca, dakñasya mänasa-käyika-prajä-såñöy-anyathänupapatter eva pralayo’yam avaçya-mantavya eva | yad uktaà caturthe—

- -cäkñuñe tv antare präpte präk sarge käla vidrute | -yaù sasarja prajä iñöäù sa dakño daiva coditaù || [bhä.pu. 4.30.49]

pralayasya cäturvidhyam api nänupapannam | tasya kñudrasya pralayasya naimittika eväntarbhävät | ata eva påthivy-uddharaëa-hiraëyäkña-vadhäv api çré-varäha-devena cäkñuña-pralayänta eva, sväyambhuva-manvantarärambhe påthivy-uddharaëe hiraëyäkña-sambhaväbhävät | yad uktaà tatraiva—

- |uttänapäda vaàçyänäà tanayasya pracetasäm ||dakñasyaiva ditiù putré hiraëäkño diteù sutaù |kalpärambhe tadä nästi sutotpattir manor api

kväsau präcetaso dakñaù kva ditiù kva diteù sutaù || - - |ataù käla dvayodbhütaà çré varähasya ceñöitam

ekatraiväha maitreyaù kñattuù praçnänusär ||ataù [la.bhä. 1.3.15-17] iti |

evam ihäpi käla-dvayodbhütaà matsya-ceñöitaà spañöam avivicya khalv ekékåtyaiväha çréman-munéndraù | vastutas tu, äséd atéta-kalpänte [bhä.pu. 8.24.7] ity-ädinoktä yä çapharé vedänayanärthä, sänyä | satyavratäïjali-gatä tu cäkñuña-manvantaréyä anyaiveti jïeyam | çré-sütas tu cäkñuñéya-matsyam evävatära-gaëanä-madhye gaëitavän | tathä hi—

-rüpaà sa jagåhe mätsyaà cäkñuñodadhi samplave | - nävy äropya mahé mayyäm apäd vaivasvataà manum || [bhä.pu.

1.3.15] iti |

çré-svämi-caraëäs tu atredaà cintyam ity uktvä brähmo laya iti yo’säv asmin mahä-kalpe iti cokter ayaà mahä-pralaye påthivy-ädénäm avaçeñäsambhavät | yävad brähmé niçety ukter ayaà dainandina eveti cet, na | säàvartakair anävåñöy-ädibhir vinä akasmäd eva saptame’hani trailokyaà nimaìkñyatéti matsyokter anupapatteù | tasmät satyavratasya jïänädy-upadeçärtham ävirbhüto bhagavän vairägyärthaà mäyayaiva märkaëòeyam iva taà pralayaà darçayämäsety ähuù ||37||

—o)0(o—

|| 8.24.38 ||

madéyaà mahimänaà ca paraà brahmeti çabditam |vetsyasy anugåhétaà me sampraçnair vivåtaà hådi ||

çrédharaù : me mayä’nugåhétaà prasädé-kåtaà hådi aparokñaà vetsyasi | tvayä kåtaiù saàpraçnair mayä vivåtaà prakäçitaà santam ||38||

caitanya-mata-maïjuñä : madéyaà mahimänaà ca para-brahmeti çabditaà yat tat paraà madéyo mahimeti jïeyam | tad-atirikto mahimä nänyo nästéti bhävaù ||38||

krama-sandarbhaù : acintyänanta-çakti-yuktasya sarväàçino bhagavato’samyak-prakäçatväd vibhüti-nirviçeña eva tad ity apy äha—madéyam iti | mahimänam aiçvaryam, vibhütir nirviçeñam iti yävat, mamaiväsamyak-prakäçatvät | ata eva me mayänugåhétam anugraheëa prakäçitaà hådy aparokñaà vetsyasi | tvayä kåtaiù sampraçnair mayä vivåtaà santam iti | yadyapi1 mad-anubhaväntar-bhüta eva, sa tu brahmänubhava ity ato nästi mattaù påthag-anubhaväpekñä, tathäpi bhakti-prakäçita-säkñän-mad-anubhavena2 tan-mätränubhavo na sphuöo bhavati | yadi tadéya-sphuöatäyäà tavecchä kathaïcid vartate, tadä säpi bhaved iti bhävaù | prasaìgo’yam ekädaçe viçiñya darçayiñyate ||38|| [bhagavat-sandarbhaù 78]

viçvanäthaù : atha prakåtam anusarämaù | kià ca, ätmäräma-gaëa-saìginas tava hådi brahmänububhüñä jägarti, säpi mat-kåpayaiva saphalä bhaviñyatéty äha—madéyam iti çabditaà brahma-çabda-saìketitaà madéyaà mahimänaà mahato mama yo mahimä eko dharmas taà mamaiva vyäpakaà nirviçeñaà svarüpaà vetsyasi anubhaviñyasi, me mayä anugåhétaà tubhyaà prasädékåtya dattam ity arthaù | brahma-svarüpasya madéyatvena mayä dattaà çakyatväd eva, tad-arthaà tava påthak jïänädi-prayäsenälam iti bhävaù |

kena prakäreëänugrahéñyasi ? ity ata äha—sampraçnais tvayä kåtais tat-pratyuttaratvena tava hådi hådaye vivåtaà vivåtékåtya mayaivänirdiçyam api tad balät grähitam ity arthaù | viñaya-grahaëärthaà jévebhyo yathä buddhéndriyädéni såñövä dattavän asmi, tathaiva brahma-svarüpa-grahaëärtham api kim api sva-sämarthyaà tubhyaà kåpayä däsyäméti bhävaù ||38||

—o)0(o—

|| 8.24.39 ||

ittham ädiçya räjänaà harir antaradhéyata |so’nvavaikñata taà kälaà yaà håñékeça ädiçat ||

1 vivåtaà iti | sa tu yadyapi iti bhagavat-sandarbhe.2 -anubhave iti bhagavat-sandarbhe.

—o)0(o—

|| 8.24.40 ||

ästérya darbhän präk-külän räjarñiù präg-udaì-mukhaù |niñasäda hareù pädau cintayan matsya-rüpiëaù ||

krama-sandarbhaù : präk-kulän präcénägrän ||40||

viçvanäthaù : präg-uttarayor antaräle mukhaà yasya saù ||40||

—o)0(o—

|| 8.24.41 ||

tataù samudra udvelaù sarvataù plävayan mahém |vardhamäno mahä-meghair varñadbhiù samadåçyata ||

krama-sandarbhaù : tataù samudreti | cäkñuña-manvantarante ca khalv äkasmika-pralayo’yaà, yathoktaà—rüpaà sa jagåhe mätsyaà cäkñuñäntara-samplave [bhä.pu. 1.3.15] iti prati-manvantaräntam api tac-chravaëät | atra pramäëäni tatraiva darçitäni, kintv asya pralayasya daivena ñañöha-manvatara-madhya eva nirbhara-jätatvät, na tad-ante påthag-jätatvam ity eva viçeñaù | sa cäyaà manvantara-pralayo naimittika-viçeña eveti | na ca pralayasya catur-vidhatva-häniù | tad eva manvantara-pralaye trailokya-majjanäd dainandina-sämyena brahmäpi kaïcit kälaà suñväpa | tad-anusäreëa gauëyä våttyä brähmé niçety uktam iti | sati puräëäntareëopacite çré-bhägavata-mate kalpanäntaraà na kåtam ||41||

—o)0(o—

|| 8.24.42-44 ||

dhyäyan bhagavad-ädeçaà dadåçe nävam ägatäm |täm äruroha viprendrair ädäyauñadhi-vérudhaù ||

tam ücur munayaù prétä räjan dhyäyasva keçavam |sa vai naù saìkaöäd asmäd avitä çaà vidhäsyati ||so’nudhyätas tato räjïä präduräsén mahärëave |eka-çåìga-dharo matsyo haimo niyuta-yojanaù ||

—o)0(o—

|| 8.24.45 ||

nibadhya nävaà tac-chåìge yathokto hariëä purä |varatreëähinä tuñöas tuñöäva madhusüdanam ||

çrédharaù, viçvanäthaù : varatreëa doraka-rüpeëa ||45||

—o)0(o—

|| 8.24.46 ||

çré-räjoväca—anädy-avidyopahatätma-saàvidas

tan-müla-saàsära-pariçramäturäù |yadåcchayopasåtä yam äpnuyur

vimuktido naù paramo gurur bhavän ||

çrédharaù :sägaraà taåayiñyantaà tariñyann iva sägaram |satyavrato gurutvena tuñöäva harim añöabhiù ||

atredaà cintyam—kim ayaà mahä-pralayo dainandino vä ? iti | tatra tävat brähmo laya iti | yo’säv asmin mahä-kalpe [bhä.pu. 8.24.11] iti cokter mahä-pralaya iti präptam | neti brümaù, mahä-pralaye påthivy-ädénäm avaçeñäsaàbhavät, yävad brähmé niçä [bhä.pu. 8.24.37] ity-ädy-ukti-virodhäc ca | ato dainandina iti yuktam | na caitad api saìgacchate, säàvartakair anävåñöy-ädibhir vinä akasmäd eva saptame’hani trailokyaà nimaìkñyati [bhä.pu. 8.24.32] iti matsyokter anupapatteù | yac coktaà prathama-skandhe—

- | rüpaà sa jagåhe mätsyaà cäkñuñäntara saàplavenavy - äropya mahé mayyäm apäd vaivasvataà manum || [bhä.pu. 1.3.15] | iti

tad api tadä durghaöam, na hi pralaya-dvaye’pi mahé-mayyäà nävy ärohaù saàbhavati, na ca cäkñuña-manvantare pralayo’sti, tathä ca sati saptamo manur vaivasvata ity api durghaöaà syät | tvaà tävad oñadhéù sarväù

[bhä.pu. 8.24.34] ity-ädi-nirdeço’pi na saìgacchate | na hi tadä oñadhy-ädénäà sattvänäà cävaçeñaù saàbhavati |

tasmäd anyathä varëyate | naiväyaà västavaù ko’pi pralayaù, kintu satyavratasya jïänopadeçäyävirbhüto bhagavän vairägyärtham akasmät pralayam iva darçayäm äsa | yathäsminn eva vaivasvata-manvantare märkaëòeyäya darçitavän | tad apekñayaiva mahä-kalpe’sminn iti viçeñaëaà saìgacchate | tathä ca, tataù samudra udvelaù sarvataù samadåçyata iti tasyaiva tathä darçanam uktam ity eñä dik |

prastutaà stotraà vyäkhyäsyämaù | tatra nänä-yoniñu saàsarataù svasya bhagavat-kåpayaiva tat-präptià dåñövä muktaye tam eva praåthayate, anädir yä’vidyä tayopahatä ävåtätmanaù saàvid yeñäà te, ata evävidyä-mülaiù saàsära-pariçramair äturä iha saàsäre yadåcchayä yad-anugrahäd evopasåtä äçritäù santo yam äpnuyuù präpnuyuù präpnuvanti, sa bhavän eva säkñän no guruù san granthià bhindyäd ity uttareëänvayaù ||46||

krama-sandarbhaù : anädy-avidyeti | aträvidyä tan-mäyä ||46||

viçvanäthaù : anädir yävidyä, tayopahatä ävåtäta-saàvid yeñäà te | ata evävidyä-mülaiù saàsära-pariçramair äturäù | iha saàsäre bhramanta eva yadåcchayä yadåcchikyä bhakta-kåpayety arthaù | upasåtä äçritä yam äpnuyuù, sa bhavän granthià bhindyäd ity uttareëänvayaù | paramo gurur iti mad-viñayaka-yädåcchika-kåpävanto bhakty-upadeçakäù saptarñayo me guravas teñäm api bhakty-upadeçakatvaà mat-parama-gurur ity arthaù |

yad vä, tvam avatérya kadäcit keñäàcid guruù, keñäàcit parama-guruç ca bhavaséti | kaçcid avatära eva sücitaù | pratiçlokam eva guru-pada-prayogäd avaséyate ||46||

—o)0(o—

|| 8.24.47 ||

jano’budho’yaà nija-karma-bandhanaùsukhecchayä karma saméhate’sukham |

yat-sevayä täà vidhunoty asan-matiàgranthià sa bhindyäd dhådayaà sa no guruù ||

çrédharaù : nanu vairägyaà vinä kuto muktis tarhi tasya tvat-sevaika-phalatvät seväm ädiçety äçayenäha—jana iti | abudho’yaà janaù asukhaà yathä bhavati tathä karma saméhate | täà sukhecchäm | no hådaya-rüpaà granthià sa bhindyät | yataù sa eva paramo guruù ||47||

viçvanäthaù : na ca tväà vinä prakäräntareëa nistära ity äha—jévo na vidyate vastutaù sukhaà yatas tat | täà sukhecchäm | hådayaà hådaya-stha-granthim ajïänaà sa bhindyät ||47||

—o)0(o—

|| 8.24.48 ||

yat-sevayägner iva rudra-rodanaàpumän vijahyän malam ätmanas tamaù |

bhajeta varëaà nijam eña so’vyayobhüyät sa éçaù paramo guror guruù ||

çrédharaù : nanu yajïa-dänädibhiù sattva-çuddhià vinä kathaà granthi-bhedaù syät ? taträha—yat sevayeti | yasya sevayaiva pumän ätmano manaso malaà tamo vijahyät | eña héna-malo nijaà varëaà ca svarüpaà bhajet | sa éço no gurur bhüyät | yataù sa eva guror api paramo guruù | mala-häne dåñöäntaù, rudra-rodanaà rudrasya rodanaà rajatam | yad arodét tad rudrasya rudratvaà, yad açrv avaçéryata tad rajataà hiraëyam abhavat iti çruteù | tad yathägneù saàparkän malaà jahäti svaà varëaà bhajate na tu kñälanädibhis tathä na yajïädibhir mala-tyägaù, kintu tvat-sevayaiva | teñäà tu seväìgatvam iti bhävaù ||48||

krama-sandarbhaù : guror api paramo gurur iti säkñät tvat-präptau nä’nyo’nveñya iti bhävaù ||48||

viçvanäthaù : na ca jïänenaiväjïänaà naçyed iti väcyam ity äha—yasya sevayaiva pumän jévaù ätmanaù svasya tamo’jïäna-rüpaà malaà vijahyät | yathä rudra-rodanaà rajatam svarëaà ca | yad arodét tad rudrasya rudratvaà, yad açrv avaçéryata tad rajataà hiraëyam abhavat iti çruteù | tat khalv agneù saàparkäd eva malaà jahäti, svaà rüpaà svarüpaà ca bhajet, na tu kñälanädibhis tathä, jïänädibhir na mala-tyäga ity arthaù ||48||

—o)0(o—

|| 8.24.49 ||

na yat-prasädäyuta-bhäga-leçamanye ca devä guravo janäù svayam |kartuà sametäù prabhavanti puàsas

tam éçvaraà tväà çaraëaà prapadye ||

çrédharaù : parameçvaratvaà parama-gurutvaà ca prapaïcayann äha—neti | yat-prasädasyäyuta-bhägaù, tasya leça-mätram apy anye devädayaù sarve sametä api svayaà tan-nirapekñäù santaù kartuà na prabhavanti ||49||

krama-sandarbhaù : anye tu svatantraà-manyäs tv atéväkiïcit-karä1 ity äha—na yad iti ||49||

viçvanäthaù : atas tväà vihäya jhaöiti prasädä api devädayo naiva sevyä ity äha—neti | yat-prasädasyäyuta-bhägaù, tasya leça-mätram apy anye deväù, guravaù, piträdayo janäù sukha-ditsavo nåpädayaç ca sarve sametä api svayaà tan-nirapekñäù santaù kartuà na prabhavanti ||49||

—o)0(o—

|| 8.24.50 ||

acakñur andhasya yathägraëéù kåtastathä janasyäviduño’budho guruù |

tvam arka-dåk sarva-dåçäà samékñaëovåto gurur naù sva-gatià bubhutsatäm ||

çrédharaù : tad eva dåñöaëtena spañöayann äha—acakñur iti | aviduño janasyäbudho’vidvän gurus tathaiva | arka-prakäçavat svata eva dåg jïänaà yasya so’rka-dåk | ataù sarva-dåçäà sarvendriyäëäà samékñaëaù prakäçakaù | ata eva sugatià boddhum icchadbhir no’smäbhir gurur våto’si ||50||

krama-sandarbhaù : präg-janmani guru-präpta-bhaktes tasya kñitéçituù saàskäräd bhajataù çréçaà stuvataù so’yam äçayaù | svayaà cäviçya kaïcid vä bhavän eva gurur bhavet | ato bhavantam äsädya bhavantaà gurum arthaye | tatra tvam arka-dåk tattväbhijïänäà2 sarveñäm api çreñöha ity arthaù ||50||

viçvanäthaù : yatas tvat-sevayä vinä pumän na malaà vijahyäd ity-uktam atas tvat-sevänupadeñöä gurur api na sevya ity äha—acakñur iti | aviduño janasyäbudho’paëòitaù paëòito bandha-mokña-vid iti, mäm eva ye prapadyante mäyäm etäà taranti te [gétä 7.14] iti tvad-ukter bhakty-upadeñöaiva budhaù, sa eva gurur anyas tv anartha-hetur ity arthaù | ata eva no’smäkaà sva-gatià bhaktià bubhutsatäà guror våto yaù, sa tu tvam eva säkñäd ity arthaù | arka-dåk arka iva dåçya ity arthaù | sarva-dåçäà sarva-neträëäà sarvendriyäëäà sarva-jïänänäà ca samékñaëaù prakäçaka iti pakña-traye dåñöavän ||50||

1 ato vä’kiïcit-karä iti puré-däsa-sammata-päöhaù.2 tvad-abhijïänäà

—o)0(o—

|| 8.24.51 ||

jano janasyädiçate’satéà gatiàyayä prapadyeta duratyayaà tamaù |

tvaà tv avyayaà jïänam amogham aïjasäprapadyate yena jano nijaà padam ||

çrédharaù : kià ca, präkåto gurur anartha-hetur ity äha—jana iti | ädiçate upadiçati | asatéà matim artha-kämädi-matim | tamaù saàsäram ||51||

viçvanäthaù : dåñöänta-vyaïjitam arthaà spañöam äha—jana iti ädiçate upadiçati, ataù präkåto gurur anartha-hetur düre pariharaëéya ity arthaù | tvaà tu guru-rüpävatérëaù | avyayaà jïäna-bhakty-utthaà jïänam eva upadiçasi, na tu kevalaà vidyämayaà yat-phalam utpädya vetéty arthaù | nijaà padaà tvac-caraëäravindaà vaikuëöhaà vä ||51||

—o)0(o—

|| 8.24.52 ||

tvaà sarva-lokasya suhåt priyeçvarohy ätmä gurur jïänam abhéñöa-siddhiù |tathäpi loko na bhavantam andha-dhér

jänäti santaà hådi baddha-kämaù ||

çrédharaù : nanu tarhi sarvo’pi loko mäm eva kià nopasarati, ajïänät ? ity äha—tvam iti | priyaç cäsäv éçvaraç ca ||52||

viçvanäthaù : nanv evaà guru-bhütaà mäà kim iti sarve na prapadyante, durbuddhitvät ? ity äha—tvam iti | suhådädi-rüpa ity anye suhåd-ädayo vastutaù suhåd-ädayo naiva bhavantéty arthaù | yad vä, suhåt sakhya-bhäva-viñayaù, priyaù känta-bhäva-viñayaù, éçvaro däsya-bhäva-viñayaù | ätmä çänta-bhäva-viñayaù | gurur däsya-bhäva-viçeña-viñayaù | yad vä, aguruù sutädir iti vätsalya-bhäva-viñayaù | jïänaà bhäva-çünyänäà kevala-mokña-pradaù | abhéñöa-siddhiù sakämänäà sarva-käma-prada iti | santaà sädhu-rüpaà tväm andha-dhér asädhur yato hådi nibaddha-durväsanaù ||52||

—o)0(o—

|| 8.24.53 ||

taà tväm ahaà deva-varaà vareëyaàprapadya éçaà pratibodhanäya |

chindhy artha-dépair bhagavan vacobhirgranthén hådayyän vivåëu svam okaù ||

çrédharaù : ahaà tu tväm eva çaraëaà yäméty äha—taà tväm iti | pratibodhanäyopadeñäya | artha-dépaiù paramärtha-prakäçakaéù | hådaye bhavän granthén ahaìkärädén | svam okaù svaà rüpaà vivåëu prakäçaya ||53||

viçvanäthaù : ahaà tu tvad-bhakta-kåpä-siddha-jana-vigatändhyas tväm eva gatià paçyäméty äha—tam iti | pratibodhanäya saàsära-çayyäyäà nidräëaà mäà kåpayä pratibodhayety arthaù | artha-dépaiù paramärtha-prakäçakaéù | hådaye bhavän granthén | svam okaù vaikuëöhaà vivåëu tat-präpaka-vartma brühi ||53||

—o)0(o—

|| 8.24.54 ||

çré-çuka uväca—ity uktavantaà nåpatià bhagavän ädi-püruñaù |

matsya-rüpé mahämbhodhau viharaàs tattvam abravét ||

çrédharaù : nåpatià prati ||54 ||

—o)0(o—

|| 8.24.55 ||

puräëa-saàhitäà divyäà säìkhya-yoga-kriyävatém |satyavratasya räjarñer ätma-guhyam açeñataù ||

çrédharaù : puräëa-saàhitäà matsya-puräëam açeñato’bravéd ity anuñaìgaù ||55||

viçvanäthaù : puräëa-saàhitäà matsya-puräëam ||55||

—o)0(o—

|| 8.24.56 ||

açrauñéd åñibhiù säkam ätma-tattvam asaàçayam |nävy äséno bhagavatä proktaà brahma sanätanam ||

—o)0(o—

|| 8.24.57-58 ||

atéta-pralayäpäya utthitäya sa vedhase |hatväsuraà hayagrévaà vedän pratyäharad dhariù ||

sa tu satyavrato räjä jïäna-vijïäna-saàyutaù |viñëoù prasädät kalpe’sminn äséd vaivasvato manuù ||

çrédharaù : atétaù pürvo yaù pralayaù, tasyäpäye’vasäne ||57||

krama-sandarbhaù : çré-matsya-devasya samaya-dvaye’vatäraà punar darçayati—atéteti dväbhyäm ||57|| ñañöhe manvantare viñëoù prasädaà labdhvä, saptame vaivasvato manur äséd ity arthaù ||58||

viçvanäthaù : matsyävatära-dvayasya samaya-dvayaà prayojana-dvayaà cäha—atéta-pralayasya apäye sväyambhuva-manvantarärambhe ity arthaù | tu bhinnopakrame | satyavratas tu cäkñuña-manvantara-madhya iti çeñaù bodhyaù | cäkñuñodadhi-samplave… apäd vaivasvataà manum [bhä.pu. 1.3.15] iti väkyänurodhät | viñëor matsya-rüpasya prasädät jïäna-vijïäna-saàyuta iti cäkñuñéya-matsyävatärasya prayojanam uktam ||58||

—o)0(o—

|| 8.24.59 ||

satyavratasya räjarñer mäyä-matsyasya çärìgiëaù |saàvädaà mahad-äkhyänaà çrutvä mucyeta kilbiñät ||

krama-sandarbhaù : mäyä kåpä ||59||

—o)0(o—

|| 8.24.60 ||

avatäraà harer yo’yaà kértayed anvahaà naraù |saìkalpäs tasya sidhyanti sa yäti paramäà gatim ||

çrédharaù : yo’yaà harer avatäras taà yaù prakértayet ||60||

—o)0(o—

|| 8.24.61 ||

pralaya-payasi dhätuù supta-çakter mukhebhyaùçruti-gaëam apanétaà pratyupädatta hatvä |ditijam akathayad yo brahma satyavratänäà

tam aham akhila-hetuà jihma-ménaà nato’smi ||

çrédharaù : satya-vratänäà satya-vratasya åñéëäà ca chatriëo gacchantéti-val liìga-samaväyäd bahuvacanam | jihma-ménaà mäyä-matsyam ||61||

krama-sandarbhaù : jihmeñu kuöila-hådayeñu | sämänya-ménatayä prakäçamänaà, nähaà prakäçaù sarvasya [gétä 7.16] ity-ädeù, viräò aviduñäm [bhä.pu. 10.43.17] ity-ädeç ca ||61||

viçvanäthaù : samäsena prayojana-dvayaà punaù spañöam äha—pralayeti | ditijam asuraà rüòhir yogam apaharatéti nyäyät | satyavratänäm iti gauraveëa bahu-vacanam | jihma-ménaà kuöiläkäraà ménaà yasya çåìge naur nibaddhä, sa tu ménaù kuöiläkä äòi-saàjïaù prasiddha eva loke iti tathoktam ||61||

—o)0(o—

iti särärtha-darçinyäà harñiëyäà bhakta-cetasäm |añöamasya caturviàçaù saìgataù saìgataù satäm ||*||

na me viraktir na ca bhakti-gandhaù päëòitya-leço na vä suvåttam |

taraìga-loläà sva-dhiyaà niroddhuàjälaà såjämy eva na hanta öékäm ||

añöama-skandha-öékeyaà çré-rädhäyäù saras-taöe |

phälgune çukla-pakñéya-ñañöhyäà pürëä vyaräjata ||

çré-rädhä-kuëòäya namaù çré-kåñëa-kuëòäya namaù |çrémad-govardhanäya namaù çré-gurave namaù ||

—o)0(o—

iti çrémad-bhägavate mahä-puräëe brahma-sütra-bhäñye päramahaàsyaà saàhitäyäà vaiyäsikyäà daçama-skandhe

matsyävatära-caritaà nämacaturviàço’dhyäyaù |

|| 8.24 ||

|| ity añöama-skandhaù samäptaù ||

0801001 çré-räjoväca - gaudiya grantha mandira - a...

Documents

bhakti tattva viveka 15x21 - gaudiya tattva viveka...

a mahaprabhu charan pahari series krishna krishna seva seva...

prayer akhanda mandalÁkÁram vyÁptam yÄna carÁcaram...

gaudiya vishnu sahasranama

guru gaur Śri upadesamrta - gaudiya 1compresso.pdf · ! 3!...

by kavi- namas tasmai bhagavate - harekrsna.de

3. ncp - cobstetras 2010 - sineace · 2019. 10. 25. ·...

gdoodcid&itdi:§@ cid!:§ [?&m& eb&...

anita bhattarai paudel - cid home 5 of 22 chhiring nima...

cb1 tac3 ca - swegon · 2020. 10. 30. · 1 cb1 tac3 ca f...

madhvacarya - dvaita - tattvavada - gaudiya siddhanta -...

yasya smarana mathrena janma samsara bandhanath, · pdf...

debates republicanos stuven y cid

the importance of ekadasi by: janvi nandwani. om ajnana...

haöha-yoga-pradépikä -...

holy names of the lord by: anupama devi dasi. prayers to...

products | sri gaudiya darshan

cid jurado alfredo tenoch - la semiosis culinaria

vaisnava-siddhanta-mala - krishna path ·...

el cid gaiden extra